Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos te ette kiellä jälkikasvuanne kiusaamasta lastani, minä kiellän. Mitä väärää siinä on?
08.04.2008 |
Junassa n. 2- ja 4-v. lapset, lähinnä toinen, kielsi lastani tulemasta " heidän leikkiin" , nimitti haukkumasanalla, huiteli ja pahinta oli se pilkkanauru vaikka lapsessani ei ole mitään erikoista (joka ei sekään tietysti oikeuta nauramaan).
Nelikymppinen äitinsä ensin kielsi näitä, muttei sitten jaksanut enää välittää. Jouduin pari kertaa ihan asiallisesti kieltämään poikaa ja minua se uskoi. Tästäkös äiti loukkaantui. Lapseni on pieni mutta hän selvästi hämmästyi ja pahastui lasten toiminnasta.
Ehkä äitiä vain kismitti, kun häntä ne ei uskoneet, ja kun minun lapsi sattui olemaan niin kiltisti tällä reissulla? Miksei ilkeille osoittelijoille saisi sanoa asiallisesti.
Kommentit (9)
" Minun kullanmuruni kiusaa ketä tahtoo!"
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En näe siinä mitään väärää. Jos vanhempi ei itse osaa/ jaksa kieltää lastaan, niin jonkunhan siihen täytyy puuttua.
mutta kiusasiko sinun lapsesi myös näitä lapsia? Oliko siihen ehkä jokin syy, miksi he kielsivät tulemasta leikkiinsä mukaan ja haukkuivat? Rikkoiko lapsesi jotain? Törmäilikö?
Moni mielestään erinomainen äiti joka komentaa toisten lapsia ei vaan huomaa omansa yhtä hölmöä käytöstä...
lapsi oli ensin leikkipaikalla, nämä isommat penkeillä. Vähän ajan päästä tulivat myös leikkipaikalle ja kielsivät menemästä liukumäkeen ja nämä muut jutut. Sanoin lapselleni, että mene vaan. Missään vaiheessa ei huitaissut tai muuta, eihän hän edes puhu vielä paljon mitään.
mutta monesti sen vuoksi kun lapset uskovat vierasta herkemmin kuin omaa vanhempaa. Pääseepä äiti tai isä vähemmällä =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisella on oikeus ojentaa muidenkin lapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari kertaa olen joutunut vastaavaan tilanteeseen puistossa. Olen ensin kieltänyt kiusaavia lapsia ja kun ei ole tehonnut olen huomauttanut äidille.
Molemmilla kertaa olen suu auki jäänyt katsomaan kun loukkaantunut äiti pyytää lapset luoksee ja kertoo niille että pitää lähteä, koska heidän ei haluta leikkivän täällä. Siis mitä helvettiä liikkuu moisen äidin päässä? Miksi ei ojentatanut lapsiaa ja vahtinut että eivät kiusaa? Mukava viesti lapsille, että ok mennään poios koska muut ovat tyhmiä. Argh.
Vastaisuudessa aion toimia samalla tavalla. Onneksi tilanteita tulee eteen harvoin.
Alue: Aihe vapaa
Ja kun odotettiin junan pysähtymistä siinä eteisessä, poika vielä osoitteli sormellaan lastani ja nauroi. Lapseni ei nauranut mukana, siispä sanoin että älä osoittele kun toinen ei tykkää. Siihen tämä äiti tokaisi, että niin, varmaan se puraisee sormen poikki!
Uskomattoman lapsellista käytöstä noinkin vanhalta äidiltä. Harmi kun en keksinyt heti nasevaa vastarepliikkiä.
-ap