Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten ihmeessä pystyn olemaan katkeroitumatta??

Vierailija
08.04.2008 |

En tahtoisi olla katkera, mutta uhkaavasti siltä näyttää että sitä kohti olen menossa. Vinkkejä, neuvoja, apua, miten vältän katkeroitumisen..



:(((

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä sinulta puuttuu? Mikä on mennyt pieleen? Miksi sinulla on syytä katkeroitua?

Vierailija
2/10 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keksi elämääsi jotain mielekästä ja keskity siihen ja sen tuottamaan iloon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

katkeruutesi aiheuttaa. Jos ei ole kukaan ihminen, oppia hyväksymään elämän juoksu. It' s all in your head. Kaikki on pääsi sisällä.

Vierailija
4/10 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

johtuu todennäköisesti sinusta itsestäsi, joten älä ainakaan muita syyttele. Omapahan on vikasi.

Vierailija
5/10 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos katkeroittuu?



Väittäisin että siitä ei saa kuin pahan mielen itselleen!

Vierailija
6/10 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietääkseni muutkin terapeutit ovat sanoneet samaa. Eli siitä vain käsittelemään asioita ja antamaan anteeksi niille, jotka ovat tehneet jotain sinua vastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itseasiassa olen katkera koko elämälle. Koen, että minua kohtaan on oltu aina epäreiluja, minut on petetty sen sata kertaa jne.

Tuntuu kuin elämä olisi heittänyt minun tielleni kaikki mahdolliset ja mahdottomat vastoinkäymiset, ja yksin olen saanut niistä selvitä. Ihan kuin jollain korkeimmalla olisi menossa kohdallani kokeilu, miten paljon paskaa yksi ihminen sietää ennenkuin antaa periksi.



Eikä siinä muuten mitään, mutta kaikkien vaikeuksien jälkeen, koen että minulle ei ole jäänyt mitään. No, ehkä jotain henkistä pääomaa mutta ei mitään muuta. Minulla ei ole parisuhdetta, ei maallista omaisuutta, ei mitään. Ja kaikki ne, jotka minua kohtaan ovat väärin tehneet, ovat porskuttaneet eteenpäin ilman yhtäkään kolhua. Niillä on nyt omaisuutta, parisuhteet, kaikkea mistä minä olen jäänyt paitsi.



Olen selvinnyt mielipuolisen, phaoinpitelevän, psykopaattisen eksän kynsistä. Ja tämä tyyppi on elämänsä huipulla. Ei maksa elareita, ei huolehdi lapsistaan, ei vastuuta mistään. Silti elellen nykyisen vaimonsa siivillä, asuu omassa, upouudessa omakotitalossa, on maallista mammonaa, jne jne.



Ja vaikka mitä muuta. Mutta en jaksa ajatella, saati kirjottaa.



Tuntuu vaan että koko elämä on ollut epäreilua sontaa, vastoinkäymisiä vastoinkäymisten perään. Eikä koskaan mitään " palkintoa" mistään.



Että niin. Haukkukaa nyt sitten pystyyn, että omapa on elämäs. Niin on, mutta en halua tämmöistä eikä se tunnu tästä muuttuvan tein mitä tahansa!!!



ap

joka näköjään päästi katkeruutensa valloilleen :(

Vierailija
8/10 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

pahoittelen, että sinulle on käynyt noin, mutta tuleen ei pidä jäädä makaamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä on kognitiivinen psykoterapia?



Kognitiivisessa psykoterapiassa tutkitaan hyvinvointia rajoittavia, epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja ja niiden yhteyksiä ongelmallisiin kokemuksiin, tunteisiin ja toimintatapoihin. Näiden ajattelutottumusten tunnistamisen ja muuttamisen ohella kognitiivisessa psykoterapiassa kehitetään ongelmanratkaisutaitoja ja selviytymiskeinoja. Usein psykoterapiatyöskentely on hyvin käytännönläheistä - uusia suhtautumis- ja toimintatapoja kokeillaan jokapäiväisessä arkielämässä terapiaistuntojen välillä.

Vierailija
10/10 |
08.04.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

katkeruudella vain pilaat elämäsi. Mieti mitä sinulla on nyt ja tee siitä parasta mahdollista. Uskon, että paha saa aina palkkansa, niin sinunkin exäsi. Hän se menettää niin paljon, kun ei ole lapsensa kanssa tekemisissä, turha alkaa leikkiä isää, kun lapsi on aikuinen. Surullista, mutta yritä hyväksyä tilanne. Et voi sitä muuttaa, vaikka miten yrität ja lyöt päätä seinään.