Kamalaa!! Pitkä imetya ei suojaakaan allergioilta.....
" Pitkä imetysaika ei suojaa lasta allergioilta. Tuoreen väitöskirjan mukaan yli puoli vuotta jatkunut imetys saattaa jopa lisätä lapsen allergiariskiä. Jo kolmen kuukauden imetys antaa riittävän allergiasuojan.
Yli yhdeksän kuukautta pelkän rintaruokinnan varassa olleilla lapsilla oli myöhemmin muita enemmän allergioita. Heiltä löytyi esimerkiksi atooppista ihottumaa. Monilla oli myös yliherkkyyttä ruoka-aineille.
STT"
Kommentit (28)
Vierailija:
joille ei mitään sopivaa korviketta tai kiinteetä kertakaikkiaan löydy, kun oireita ei saada pois ennen kuin äidin imetysdieetti on kunnossa, ja senkin vekslaamiseen menee aikaa.Seuraus sekoittuu syyhyn.
Mutta av-mammat kyllä hoksaavat...huoh.
haukutaan kaikki jotka eivät täysimetä lapsiaan liki vuoden ikäiseksi, mielummin liki kahden ;-)
Saa sitten syyttää itseään allergioista ja nyt asia onkin päinvastoin....
" 4, tietenkään tutkijat eivät osaa huomoida mitään tällaista
Mutta av-mammat kyllä hoksaavat...huoh."
yli 9kk? Missä näin paljon tällaisia lapsia?
yli 9kk. Hoh hoijaa, entäpä jos lapsilla allergioita joita ei tutkittu? Joskus allergia selviää lapsen kohdalla myös sillä tapaa, että lapsi kieltäytyy syömästä. Sillä tavalla ne ovat meitä aikuisia fiksumpia. Kahdensadan lapsen otanta aika pieni vielä.
On jo kauan sitten todistettu, että rinta ei ainoastaan suojaa allergialta vaan siirtää puhkeamisriskiä myöhemmäksi. t. kahden pitkään imetetyn allergikon äiti, jotka allergisoituneet leikki-iässä vasta perinnöllisistä tekijöistä johtuen.
Vai minne tällainen aihe kuuluisi?
heillä oli siis suurempi riski sairastua joka tapauksessa atopiakirjon tauteihin. Ja koska vanhemmat saivat tässä ilmeisesti itse valita koska imetyksen lopettavat eikä sitä imetyksen kestoa oltu mitenkään randomoitu (ainakin Kalevan pidemmän kirjoituksen mukaan), valikoitumista tapahtuu väistämättä. Jos lapsella on allergisia oireita vauvana tai vanhemmat ovat itse hyvin allergisia, niin he voivat todennäköisemmin jatkaa rintaruokintaa pitempään, joko siksi että sopivaa muuta ruokaa ei löydy, ei uskalleta kokeilla tai uskotaan, että rintaruokinta suojaa allergialta.
Se on muuten ollut luettavissa SLY:n sivuilta vuosikausia.
tutkimustuloksen harhaanjohtavasti.
Eikö ole tutkittu kuin viisivuotiaana vai eikö ole katsottu aiheelliseksi mainita mediassa?
Jos vauvalla on paha atopia ja ruokayliherkkyysoireita, ei uskalleta aloittaa kiinteiden kokeiluja, ja on vaikea erottaa, mitkä ovat sopivia, jos atooppinen ihottuma lehahtelee ruokiin liittymättömistä syistäkin.
" Tulokset viittaavat siihen, että yksinomaisen rintaruokinnan pitkittäminen yli nykyisten suositusten mukaisen kuuden kuukauden iän ei tehosta sen allergiaoireilta suojaavaa vaikutusta. Yhdeksän kuukauden ikään jatkettuun yksinomaiseen rintaruokintaan saattaa jopa liittyä lapsuusiän atooppisen ihottuman ja ruokayliherkkyysoireiden lisääntymisen riski" , Pesonen toteaa.
En ole ikinä tuntenut ketään, en livenä enkä nettiryhmissä, joka olisi todella TÄYSimettänyt 9 kk.
Täysimetystä jatkettiin ilmeisesti niiden lasten kohdalla pitkään, joiden painnonnousu säilyi hyvänä. Tutkimusjokko, 200 kpl, oli siis valittu heti syntymän jälkeen ja äitejä kannustettiin täysimettämään niin pitkään kuin mahdollista.
jos se lasketaan täysimetykseksi että kokeillaan muutakin, mutta ne vaan ei sovi.
Ei 200:aan voi mahtua niin monta yli 9 kk täysimetettyä, että sen joukon perusteella voitaisiin tehdä mitään kovin laajakantaisia tilastollisia johtopäätöksiä.
Allerginen herkistyminen ja allerginen nuha, astma ja atooppinen ihottuma ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Näistä sairauksista kärsii jopa miljoona suomalaista. Allergisten sairauksien puhkeamiseen johtava kehitys riippuu perimästä ja alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti. Tutkimuksessa selvitettiin yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen sekä etsittiin muita vauvaiän tekijöitä, jotka liittyvät myöhemmän iän allergisiin sairauksiin. Aineistona on 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. 42 % osallistujista oli allergiaperheiden lapsia. Kaikkien vauvojen äitejä kannustettiin aloittamaan yksinomainen rintaruokinta ja ylläpitämään sitä niin kauan kuin se oli lapselle ravitsemuksellisesti riittävää. Lapsista 58 % oli yksinomaisella rintaruokinnalla 6 kuukauden ikään asti, ja 18 % 9 kuukauden ikään asti tai pidempään. Lasten allergiaoireet tutkittiin haastattelun, kliinisen tutkimuksen ja ihokokeiden avulla 5, 11 ja 20 vuoden iässä. Napaverestä mitatun immunoglobuliini E:n korkea pitoisuus ennusti allergiaoireiden kehittymistä, mutta sen herkkyys ja tarkkuus eivät olleet riittävät, jotta se soveltuisi allergiataipumuksen seulontatestiksi. Lapsilla, jotka olivat olleet yksinomaisella rintaruokinnalla yli 9 kuukauden ikään, todettiin enemmän atooppista ihottumaa ja ruoka-aineyliherkkyysoireita 5-vuotiaana kuin lyhyemmän aikaa yksinomaista rintaruokintaa saaneilla. Ruokayliherkkyysoireiden ylimäärä oli havaittavissa näillä lapsilla vielä 11 vuoden iässä. Kahden kuukauden iässä mitatun plasman retinolin (a-vitamiini) todettiin olevan verraten matala lapsilla, joille myöhemmin kehittyi allergiaoireita. Kolesterolipitoisuus oli vauvaiästä alkaen matalampi lapsilla, joille kehittyi allergiaoireita 20 vuoden ikään mennessä.
Tulokset viittaavat siihen, että yksinomaisen rintaruokinnan pitkittäminen yli nykyisten suositusten mukaisen kuuden kuukauden iän ei tehosta yksinomaisen rintaruokinnan allergiaoireilta suojaavaa vaikutusta. Yhdeksän kuukauden ikään jatkettuun yksinomaiseen rintaruokintaan saattaa jopa liittyä lapsuusiän atooppisen ihottuman ja ruokayliherkkyysoireiden lisääntymisen riski. Lapsilla, joille myöhemmin kehittyi allergisia oireita, havaittiin muita matalampi retinoli- ja kolesterolipitoisuus varhaisella vauvaiällä. Kolesterolipitoisuuksien ero oli todettavissa myöhemminkin lapsuudessa. Havainnot eivät näyttäisi selittyvän ravitsemuksellisilla seikoilla, vaan viittaavat siihen, että kolesteroli- ja retinolitasojen säätelyssä on eroja perinnöllisen atopiataipumuksen omaavien ja muiden lasten välillä. Näillä saattaa olla vaikutusta immuunivasteen muokkautumiseen varhaislapsuudessa ja siten allergiaoireiden kehittymiseen.
sillä tietääkseni ei ole löydetty vielä MITÄÄN mikä täysin suojaisi allergioilta, varsinkaan jos taipumus on periytynyt. Jotkin asiat saattavat hidastaa allergioiden puhkeamista tai lieventää oireita, mutta millään niitä ei voi estää, jos ovat tullakseen. Parhaat tulokset allergian ehkäisyssä taitaa olla alkeellisista elinoloista, altistumisesta bakteereille ja loisille alle 1-vuotiaana.
joille ei mitään sopivaa korviketta tai kiinteetä kertakaikkiaan löydy, kun oireita ei saada pois ennen kuin äidin imetysdieetti on kunnossa, ja senkin vekslaamiseen menee aikaa.
Seuraus sekoittuu syyhyn.