Miten kauan voi mennä, ennenkuin helpottaa oman vanhemman kuolema, kamala ikävä!! :**((

Yli 4 vuotta isän kuolemasta jo, suru ei tahdo hellittää mutta tulee aaltoaina jotka harvenevat päivä päivältä, vuosi vuodelta.



Olimme erittäin läheiset vaikka yhteenkin otettiin. Lähtö tuli yllättäen leikkauskomplikaation myötä. Katkeruus ja viha on osa surutyötä.





t. 3:n lapsen isä

pahin, sitten pikku hiljaa helpottaa.



T. 10 v isän kuolemasta

menivät kuolemaan ilman lupaasi. Niin hassulta kun se kuulostaakin mutta on totta.

hoidossa voinut tehdä toisenlaisen arvion ja lopputulos ei olisi ollut kuolema.



ap

ja monesti hän saattoi kysyä, mitä ne nyt siellä kirjottelee..



ap

Kyllä kuitenkin vanhempien kuolemasta selviää paremmin kuin lapsensa kuolemasta, se menee jotenkin väärin päin. Itseltäni on kuollut lapsikin ja se kyllä oli paljon kauheampaa ja on vienyt koko ikäni.

Yksi nyrkkisääntö on se, että kun alat nähdä unia menehtyneestä niin surutyö alkaa olla voiton puolella.



Itselläni siihen meni muutamia kuukausia ja ensin unet olivat surullisia myöhemmin niissäkin tuli esiin viha.

En ole vielä kokenut, mutta koko ajan se on ollut läsnä(5v).

ja hyvässä kunnossakin, mutta ajattelen kyllä silloin tällöin, että en saa heitä enää loputtomiin pitää. Olen miettinyt, että suru ja ikävä tulevat olemaan hirveitä. Mutta siihen asti nautin siitä, että vanhempani ovat olemassa. Voimia ap:lle! Uskon, että ajan kanssa helpottaa ja suru muuttaa muotoaan.

vain kuullut ammattilaiselta tällaisen nyrkkisäännön.



Eiköhän meistä jokainen kuitenkin käsittele nämäkin asiat yksilöllisesti omassa mielessään.

Isäni oli niin vittumainen ihminen

Mites Danny?=)

isäkuoli teveenä, yhtäkksiesti 2,5 vuotta sitten. Kaksi ekaa vuotta oli vaikeeta, nyt helpottaa, mutta ikävä ei lopu ikinä=(( Ja tuosta unisäännöstä voin sanoa, että ei pidä paikaansa! Ainakaan mun ja läheisteni kohdalla!

Unet ovat kuitenkin helpottavia suuremassa ikävässä, silloin pääsee väliaikaisesti olemaan lähellä, aika laiha lohtu, mutta kuitenkin....