Mielipiteitä! (päiväkodista, taas)
Kun kaikki sanoo, ettei alle 2v kuulu päiväkotiin, oletteko ottaneet huomioon sen, että lapsetkin ovat erilaisia?
Itselläni on 1v7kk sosiaalinen lapsi. Kävelee itse pitkiäkin matkoja, osaa pyytää jos jotain haluaa. Puhe on ymmärrettävää ja hän syö pääosin itse.
Kun hain isomman sisarukseni päiväkodista lapseni kanssa hän juoksi kamalaa vauhtia sisälle tutkimaan mitä kaikkea löytyy, reippaasti meni tutustumaan muihin lapsiin.
Kun päiväkodin henkilökunta tuli juttelemaan, he nimenomaan sanoivat ettei olisi mitään huolta vaikka lapseni alottaisi jo päiväkodin.
Tällä kaikella yritän sen vain sanoa, ettei kaikkea voi niin mustavalkoisesti ajatella! Mielestäni se ikä ei niinkään sano mitään vaan lapsen luonne!
Kommentit (13)
Lapsi on vielä pieni, ja tottakai tuonikäinen innostuu kaikesta uudesta.
Taitaa nuo vastustajat olla niiden lapsien äitejä, joiden lapset eivät vielä ole kiinnostunut muista lapsista yms..
Ottakaa lapsen kehitys huomioon ennenkuin räyhäätte kuka on sopiva hoitoon ja kuka ei.
aamen
Kun hain isomman sisarukseni päiväkodista lapseni kanssa hän juoksi kamalaa vauhtia sisälle tutkimaan mitä kaikkea löytyy, reippaasti meni tutustumaan muihin lapsiin.
Kun päiväkodin henkilökunta tuli juttelemaan, he nimenomaan sanoivat ettei olisi mitään huolta vaikka lapseni alottaisi jo päiväkodin.
Mitä hittoo sun isompi lapsi tekee päikyssä jos oot 1v7kk kanssa kotona. Huono provo.
Nyt kuin luin tekstin uudestaan, tajusin että voi saada vääränkuvan. Hain siis SISARUKSENI hoidosta, LAPSENI oli silloin mukana.
ap
joka vaatii joka kerta päästä päiväkotiin kun haen esikoista sieltä. On ollutkin siellä pari tuntia kerrallaan pari kertaa ja tykkää tosi paljon. En vaan viitsi vielä laittaa hoitoon kun talous ei kestäisi kahden hoitoa, eli kuopus joutuu odottamaan syksyyn että isompi pääsee eskariin.
Oli jo vuoden päivät aiemmin käynyt päiväkodilla sen 2 kertaa päivässä isosisarustaan viemässä ja hakemassa, usein ollut siellä pidempiäkin aikoja touhuamassa kun isosisaruksella on ollut joku kuntoutusohjaaja tms käymässä. On ollut pienestä pitäen kiinnostunut muista lapsista ja leikeistä, yleensä meinasi itku tulla kun tajusi ettei saakaan jäädä muiden kanssa leikkimään. Avoimessa päiväkodissa oli myös käynyt ihan vauvasta asti ja sielläkin viihtynyt. Tuo oli iihan ok ikä hänelle aloittaa hoidossa.
Siskon kanssa yhtenäpäivänä puhuttiin ja mietittiin samalla hänen esikoisensa tilannetta. Lapsi oli 2v asti todella kiinni äidissään, hyvä kun isä kelpasi satunnaisesti hoitajaksi. Mummonkaan kanssa ei halunnut kaksin jäädä ja noissa avoimissa päiväkodeissa missä kävivät istui vaan nyyhkyttämässä äidin jalan vieressä. Ei olisi silloin tullut mieleenkään viedä häntä päiväkotiin. 2,5v iässä taas tilanne oli jo ihan toinen ja päivähoidon aloitus sujui mukavasti.
Hait isomman sisaruksesi päiväkodista? Sinulla on siis itselläsi isompi sisarus joka on vielä päiväkoti-iässä?
Putosin vissiin jossain vaiheessa kärryiltä...
Ehkä tarkoitit nuorempaa sisarustasi? Vai onko vanhempi sisaruksesi päiväkodissa töissä?
se olisi ollut hänen kohdallaan hyvä ratkaisu. Lapset nyt vaan ikävä kyllä sopeutuvat monenlaisiin tilanteisiin. Jos olisit lastasi ajatellut olisit varmasti antanut häne olla kotona vielä seuraavat 1,5v mikä olisi ollut hänelle huomattavasti parempi ratkaisu. Mutta mitä nyt voi vaatia ihmiseltä joka jo valmiiksi vie vanhemman sisaruksen hoitooon ollessaan pienemmän kanssa kotona...
Meillä on kolme lasta: 7 v, 5 v ja 2½ v.
Ensimmäinen päiväkotikausi alkoi kun esikoinen ka keskimmäinen olivat n. 4 v ja 1 v 8 kk.
Pienin solahti päiväkotielämään vaivattomasti, ihaili hoitajia rajattomasti, puhua pulputti päivän touhuista koko sanavarastollaan. Oppi kuivaksi 1 kk päiväkodin aloituksesta ja yökuivaksi 4 kk päiväkodin aloituksen jälkeen. Nautti aivan selvästi kaikesta touhusta, lauleli lauluja oli kaikin puolin oikein onnellinen. esikoisella (4 v) sen sijaan oli kamalan vaikea alussa. Melkein joka aamu jäi itkun kanssa, joka päivä oli ollut ikävä äitiä, nukkuminen oli kamalaa ja ulkoilu oli kamalaa. Olin ihan epätoivoinen. Ajattelin että tämä on puhtaasti luonnekysymys. Pikkuhiljaa helpotti, mutta koko ensimmäisen " sesion" ajan juuri vanhemmalla oli hankalaa.
Sitten jäimme vauvalomalle ja paluu päiväkotiin oli edessä vasta reilun 1½ vuoden päästä. Nyt esikoinen meni eskariin, keskimmäinen oli 4½-vuotias ja pienimmäisemme oli ehtinyt 1v 8 kk ikään.
Esikoisella homma sujuikin nyt hienosti, eskari oli ihanaa ja kaverit kivoja, äiti alkoi olla jo vähän nolo, " mee jo" kuului aamuisin. Keskimmäinen, entinen reipas 2 vee päiväkotilainen, nyt 4½-vuotias sitävastoin olikin nyt aivan maansa myynyt, ihan samat " oireet" kuin esikoisella aikanaan. Ja ylläri, ylläri kaikkein pienin nautti taas päiväkodista täysin rinnoin ja nauttii edelleenkin.
Minulle on siis aivan turha selittää että joku 2 vee sopii niin huonosti päiväkotiin ja 4 vee taas jo hyvin. Tiedän että meidän lapset eivät ole koko maailma, mutta itseni tämä kokemus on vakuuttanut. Jos päiväkoti on ihanaa 2- ja 6-vuotiaana mutta kamalaa 4-5 vuotiaana, niin eikö juuri 4-5 vuotiaiden pitäisi olla kotihoidossa :)
Siis isommalla sisaruksellani tarkoitan siskoa,joka on meistä lapsista kolmas. Itse olen vanhin (20v) ja sitten on tämä sisarus jonka hain 5v ja sitten on minulle pikkusisarus 1v.
Eli puhuttaessa aina tuo vanhempi on se isompi sisarus.
Vaikka molemmat pieniä minulle onkin. Perheen kesken vain oppinut puhumaan isosta ja pienestä.
ap
Samaa mieltä, kannattaa mieluummin lapsen luonnetta ajatella kuin sitä ikää!