Olen lihava, inhoan itseäni!

ymmärrän miltä sinusta tuntuu. varmasti on todella kurja olo, enkä yhtään halua väheksyä sitä. Itke pois paha olo, se auttaa.



Sitten pyydän sinua miettimään, että onko sinun arvosi todella kiloissasi? Uskon, että olet sisältäsi arvokas, ja sisälläsi on se todellinen arvosi. Ei ulkokuoressasi. Pinnallinen et varmasti ole, vaikka joskus kilot harmittaa?



Kilot voi karistaa, niitä ei ole pakko karistaa, mutta ne voi. Itse laihdutin 13kg. Ei se ole helppoa, mutta onnistuu.



Paljon voimia ja halauksia sinulle!

naisen elämä varsinkin



Keskity olennaiseen: sulla on ihana pieni vauva ja hänen ensimmäinen joulunsa. Haluaisinpa olla sinä !



Kyllä mulla ainakin kilot karisi nimenomaan lasten kanssa kotona ollessa. Yksi syy että mulla oli periaatepäätös: JOKA päivä ulos KAKSI kertaa lapsen kanssa , vähintään PUOLITOISTA tuntia kerrallaan.





(ja hiljaa mielessäsi kylmän viileesti nyt TÄSTÄ ei huomisesta alkaen pois skeidat ruokavaliosta: karkit SUKLAAT kaljat siiderit, valkoinen leipä. makeat jugurtit ja LEIVONNAISET)

Mutta päätä kuitenkin jo nyt aloittaa kevyempi elämä joulun jälkeen :) Kyllä pystyt siihen, mut älä vedä överiksi. Tsemppiä, olen itse samoilla linjoilla. Kiloja pitäisi pudettaa vielä 10. Lapsi jo 2 vuotta, joten minä olen ollut aikas laiska. Joulun jälkeen otan niskasta itseäni kiinni :) Olen sen itselleni velkaa. En kymmenenkään kilon jälkeen ole laiha, vaan itselle sopiva. Jaksaa paremmin!

Mulla mennyt nyt 10 kk ja olen alle lähtöpainon. Vaikka täysimetin, ei ekaan kolmeen kuukauteen tapahtunut juuri mitään, sama paino kuin laitokselta tullessa ja suunnilleen ne mammahousut vaan meni päälle, hirvitti että enkö nyt sit enää saakaan kiloja pois! Sitten kun rytmi vauvalla pikkaisen löytyi ja alettiin ulkoilla muiden lasten kanssa enemmän, pääsin lenkille ja jatkoin imetystä niin kilot katosi yhtäkkiä. Nyt bmi on alle 20. Minustaki tuntui masentavalta lukea, että joku palas entisissä farkuissaan synnäriltä kotiin, kaikki ei palaudu ihan hetkessä.