voinko antaa vuoden ikäiselle kahvia kun niin tahtois pieni.

Pitäähän pienen nyt saada. Samoin alkoholia, tupakkaa ja masennuslääkkeitä.

poskisavuja opetellaan vasta puolitoistavuotiaana

ohjenuora lastenkasvatuksessa: kaikki mitä lapsi tahtoo täytyy sille antaa.

Sain myös itse pienenä maistaa isiltä, ja kyllä oli ihanaa... Ei mulle silti mitään viinaa tyrkytetty. Kahvi on hieman eriasia antaa maistaa...

ei se sitä haittaa, eikä varmasti pyydä uudestaan, kun maistuu niin pahalta.

muutaman tipan kahvia maitolasiin kun maito ei ollenkaan maistunut. Sitten sita ryystettiin antaumuksella " ihanaa kahvia!"

Sitten ihmetellään, kun lapsilla on nukkumisongelmia.

Kofeiini eli trimetyyliksantiini (C8H10N4O2) [1] kuuluu puriinialkaloideihin, joita kofeiinin lisäksi ovat muun muassa kokaiini, morfiini sekä nikotiini [2]. Sitä on sekä kahvissa että teessä ¿ kaakao sisältää kofeiinia muistuttavaa teobromiinia [1]. Myös suklaa saattaa sisältää runsaasti kofeiinia tai teobromiinia [3]. Kahvin rinnastus tupakkaan ei siis ole loppujen lopuksi kaukaa haettu. Alkaloidit aiheuttavat riippuvuutta ja ovat huumaavia aineita. Kofeiini virkistää ja edistää aivojen verenkiertoa parantaen näin suorituskykyä [1]. Se luokitellaan urheilussa dopingaineeksi [3]. Sen fysiologinen vaikutus verrattuna esimerkiksi kokaiiniin on melko vaatimaton, mutta silti havaittavissa oleva ja merkittävä. Kaikki kahvia juovat tuntevat hyvin vieroitusoireet ¿ päänsäryn, keskittymisvaikeudet sekä tunteen siitä, että kahvia on saatava. Voidaan väittää, että kahvikupillisen virkistävä vaikutus johtuu suurimmaksi osaksi tottumuksesta, mutta tarkastellessa kofeiinin muita käyttötarkoituksia myös fyysiset vaikutukset korostuvat.



Kofeiinia löytyy paitsi kahvista ja teestä, myös lääkkeistä sekä energia- sekä virvoitusjuomista. Se on yleinen ainesosa vilustumislääkkeissä, erityisesti kuumaan nesteeseen sekoitettavissa jauhemaisissa valmisteissa. Energiajuomissa se on tärkein ainesosa ¿ sitä lisätään piristeeksi yhteen tölkkiin paljon enemmän, kuin mitä kahvikupillisesta löytyy. Kupillinen kahvia sisältää noin 100 ¿ 150 milligrammaa kofeiinia, monet energiajuomat saman määrän moninkertaisena. Energiajuomia ei yleensä suositella lapsille juuri korkean kofeiinipitoisuuden vuoksi.



Vähemmän tunnettu kofeiininlähde ovat virvoitusjuomat, esimerkiksi Coca-Cola ja Pepsi. Kofeiini ei ole makuaine, vaikka sitä näihin juomiin lisätäänkin. Virvoitusjuoma voi sisältää saman verran kofeiinia kuin kahvi. Tämän tiedon varjossa tuntuu oudolta, että suurin osa pienistä lapsista Suomessa tutustuu colajuomiin jo alle viisivuotiaana ¿ eihän lapsille yleensä anneta kahviakaan. Kofeiini on piriste ja siksi suklaata tai kolajuomaa nauttinut lapsi voi kärsiä unettomuudesta ja levottomuudesta.



Kofeiinin vaikutusta migreeniin on tutkittu, mutta ei toistaiseksi varmistettu. Sillä on yhteys korkeaan verenpaineeseen. Kofeiinilla on oletettavasti myös nestettä poistava vaikutus yhdessä kahvin muiden ainesosien kanssa [3]. Runsas kahvinjuonti ei ole hyväksi ¿ suomalaisen päivittäinen kofeiiniannos voi nousta päivässä jopa grammoihin [5]. Hälyttävältä tuntuu myös nuorten kofeiinitablettien käyttö. Kofeiinilla on vaarattoman piristeen imago, joten tuntuu, että tabletteja voi napsia moninkertaisesti suositellun suurimman päiväannoksen verran. Odottavia äitejä on neuvottu välttämään kofeiinia ¿ aine heikentää istukkaverenkiertoa ja myös lapselle saattaa kehittyä kofeiiniriippuvuus [3].



Merkittävin kofeiininlähde on eittämättä kahvi. Pääsin tekemään kromatografisia menetelmiä hyödyntävän kofeiininmäärityksen yhdessä laboratorioparini kanssa Turun Leiraksen tuotantoyksikköön. (Ohessa työselostus). Sen perusteella kofeiiniton kahvi tuntuu loistavalta vaihtoehdolta sellaiselle, joka valveutuneesti haluaa välttää kofeiinia.



Pitäisikö kahvinjuontia sitten välttää kokonaan? Kahvin- ja teentuotanto köyhdyttää maaperää ja niiden viljely vaatii vielä tällä hetkellä suuria määriä kemikaaleja. Täten kotimaisia marja- ja yrttiteelaatuja voidaankin pitää suositeltavampina [4]. Fysiologisesti muutamasta kupista kahvia tuskin kuitenkaan on niin paljon haittaa, että kahvi voitaisiin katsoa vakavaksi terveysriskiksi. Mietona piristeenä kofeiinipitoiset elintarvikkeet lienevät niitä turvallisimpia. Ehkä tulisikin huolestua esimerkiksi energiajuomissa käytetyn kofeiinin määrästä, joka saattaa ylittää kofeiinille asetetut enimmäissuositukset. Kofeiinin lisääminen virvoitusjuomiin on tarpeetonta ja epäilyttävää, koska niin harva vanhempi huomioi asiaa mitenkään, vaikka toisaalta ei antaisi lastensa nauttia kahvia. Harva tietää, että tee, kolajuomat tai kaakao sisältävät alkaloideja.



Kofeiinitonta kahvia on ollut markkinoilla jo kauan, mutta sen suosio ei ole koskaan saavuttanut tuotannon odottamia lukuja. Kofeiini palvelee ihmiskuntaa piristeenä ja sellaisena sitä myös kohdellaan. Kahvilla on myös hyviä puolia ¿ se piristää, tehostaa mahahappojen tuotantoa ja laajentaa keuhkoputkia. Kuten monet asiat, on kofeiini hyvä renki, mutta huono isäntä. Kahviriippuvuus ei nykytietämyksen valossa tunnu enää vitsiltä.



Lähde: Elintarvikekemiaa opiskelevan lukiolaisen tekstiä

mutta se ei ollutkaan nyt se pääpointti

Mulla on kofeiiniyliherkkyys ja joudun pikku tilkastakin jo tuntemaan vahvasti mitä myrkkyä se on. Silmät alkaa seisomaan päässä, paha olo joka voi kestää parikin päivää. Vatsa sekaisin ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa. Eikä noihin oireisiin tarvitse kuin puoli kuppia kahvia. Eli mieti kaksi kertaa..