Mitä tarkoittaa, jos lapsi on " ikäistään kypsempi" ?

tai muita vastaavia?

Minusta se tarkoittaa sitä, että voisi olla hyvä kaveri ikäistään vanhempien kanssa. Esim. jutut, käytös, tilannetaju, leikit on ikäistään kehittyneempää.



Ei siis tarkoita pikkuvanhuutta (=aikuisten matkimista).



Minun lastani sanotaan myös niin. Hänen hoitajansa mukaan TARVITSEE hieman vanhempia leikkikavereita kuin omaikäisiä. Siis on nyt 4 v ja menee tosi hyvin 5-6-vuotiaiden leikeissä mukana, tajuaa jutut ja tilanteet niissä, juttelee heidän kanssaan kuin olisi itse samanikäinen. Hermostuu kun 3-vuotiaat " sotkee leikit" .



Ei siis tarkoita sinänsä älykkyyttä tai viisautta tai koulukypsyyttä. Vaan jonkinlaista henkistä kypsyyttä.



Olen alkanut itse muistella (kun pojastani puhutaan noin), että taisin itse olla samanlainen. Mieluisimmat kaverit olivat niitä hieman vanhempia. Esim. kirjeenvaihdossa ala-asteella olin 2-4 vuotta vanhempien kanssa ja heille pystyi kertoa kaikki jutut. Joskus omaikäiset tuntu lapsellisilta. Aloin seurustella vakavasti 8.-luokalla nykyisen aviomieheni kanssa, monet kaverit tuntui silloin ihan lapsilta seurustellakseen vakavasti.

Se ilmenee sanoissa joita puheessa käyttää, leikeissä ja ymmärtämättömyytenä " isojen" poikien jutuissa.

koska ei osaa leikkiä. Hänestä on hauskaa kuljettaa tavaroita, kaataa duplo-laatikko tms. Ei keskity rakentamaan duploilla vaan seurailee muita ja nauraa muiden jutuille.

Näin meillä ainakin nuoremmilla isompien mallit ovat hieman edistäneet joidenkin taitojen karttumista.

nyt ymmärrän. Mutta osaatko vielä sanoa, mistä tuollainen henkinen kypsyys johtuu tai mikä on sen taustalla?



ap

paremmin ns. aikuisten asioita eli on empatiakykyinen, tajuaa laajoja kokonaisuuksia esim. et miksi joku asia aloitetaan tänään vaikka on kuukauden päästä vasta valmis, pitkäpinnaisuutta, sosiaaliset taidot loistavat, ei pahastu kuten " pikkulapsi" jos jotain hukkuu tai särkyy jne. onhan niitä paljon. Se on niin lapsikohtaista.



Itselläni tyttö, joka nyt 4v. on kaksivuotiaasta alkaen luultu aina vuotta vanhemmaksi. eli 2 vuotiaana luultiin et on 3, 3-vuotiaana et on 4 jne.



Meillä ainakin luetaan paljon, puhutaan paljon tunteista ja yritetään saada lapsi ymmärtään millä tavoin hän saa meidänkin olon kivaksi ja miten hänen käytöksensä joskus saa meidät vihaiseksi jne.



Lapsemme on hyvin sosiaalinen ns. johtajaluonne, mitä meistä kumpikaan ei ole. Se aiheuttaa arkielämässä itsellemme välillä noloja tilanteita. Jotenkin hävettää, kun oma lapsi pomottaa muita lapsia vaikka normaaliahan se on että joku on aina se pomo. Itse en ole sellainen luonne ollenkaan ja on vaatinut pitkää pinnaa etten veisi lapselta tuota kykyä johtaa.

Siitä neuvolassa sanottiin, että voi johtaa todella suureen arkuuteen jos aikuinen menee aina ja kieltää. Sanoi, että tuon ikäiset lapset kyllä osaavat kiukutella vastaan jolleivat halua totella.



Eilenkin puistossa ventovieras tyttö sanoi omalleni: En voi kuule koko ajan totella musta pienempää lasta!

Sitten tuli roolinvaihto ja mun tyttö " joutui" tekemään mitä toinen käski. Ja oli hienoa huomata että totteli myös. Että vuorotellen!

Mielestäni siitä tiedosta ja taidosta, minkä te olette osaltanne antaneet ja minkä lapsi on itse oppinut.



Lapsihan näkee muista ihmisistä käyttäytymismalleja ja me kerromme hänelle mikä on hyvää ja mikä ei.



Sivistys ja hyvät sosiaaliset kontaktit mielestäni ovat parhaat edellytykset lapsenkin hyvälle henkiselle kasvulle.

sanoisin, mutta en ole tutkinut asiaa tieteellisesti ;)



Eli ei sille itse voi paljoa. Toki keskustelu ja leikissä auttaminen ja opettaminen edistää kehitystä.

kyse oli siis ekaluokkalaisesta.

että on paremmat taidot kuin muilla samanikäisillä tovereillaan.

Mitähän luulet sen hemmetti tarkottavan..





Säälittäviä nämä kehumiskerjäämiset!

Kirjoitat, että " paremmat taidot" . Onko se kasvatuksen tulosta, vai johtuuko ne korkeammasta älystä...?



ap

kyse ei ole minun lapsestani. Mietin vain käsitettä " kypsä" , että mitä se tarkoittaa, kun lapsesta puhutaan.



Itse en ole lapsiasiantuntija enkä osaa arvioida, onko tämä lapsi mitenkään erilainen suhteessa muihin.

ap

En sano tätä kehuakseni mitään. Ylipäänsä hän oppi lukeaam 5-vuotiaana ja on verbaalisesti lahjakas. Tuolla kehittyneisyydellä tarkoitan kuitenkin ennemminkin sitä, että hänellä on hyvin kehittynyt tilannekomiikan taju, nopeat " sytyttimet" . Ehkä kaikki johtuu siitä, että hän on perheen ainoa lapsi ja ollut hyvin paljon tekemisissä vain aikuisten kanssa. Välillä unohdan melkein, että hän on vasta 7-vuotias eikä aikuinen (positiivisessa mielessä).

minunkin lapseni on ikäistään kehittyneempi. Joissain asioissa. Toisissa taas on ikäistään jäljessä.



Ikäistään kehittyneempi voi tarkoittaa luonteesta, älystä, kasvatuksesta tai vaikka joistain traumoista johtuvia asioita. Yleensä se on yhdistelmä noita kaikkia. Esim luonne tekee toisista rauhallisia tarkkailijoita jotka siksi oppivat tarkkailemistaan asioista paljon. Tosista älykkyys tekee esim matemaattisesti tai avaruudellisesti kehittyneempiä. Joista kasvatus tekee seim verbaalisesti kehittyneempiä kun on luettu ja luettu ja luettu. Toisista taas joku trauma, esim koulukiusaaminen, tekee vetäytyviä ja siten filosofeilta vaikuttavia, tai seksuaalinen hyväksikäyttö saa heidät näyttämään seksuaalisesti kypsemmiltä kuin ikään kuuluisi.



Se voi siis johtua monista asioista ja se voi ola hyvä TAI paha asia. Mutta paraempi toki jos saat siitä jotain iloa myös itsellesi.

haluan tarkentaa kysymystäni, koska minä en taida puhua samanlaisesta lapsesta, mistä te keskustelette.



Tämä " ikäistään kypsempi" poika on hyvin liikkuvainen lapsi, pyörii koulunpenkillä, kun ei jaksa istua, ei osannut lukea ennen kouluunmenoa. Ei hän ole ulkoisesti mikään nero eikä tee mitään tuhannen palan palapelejä.



Hän käyttäytyy kuin kuka tahansa lapsi, leikkii paljon, eikä pelaa pleikkareita tai muita. Mietin siis, mitä tarkoittaa kypsyys tällaisen lapsen kohdalla?

Vaikuttaa siltä, että et itse usko pojan olevan ikäistään kypsempi vai minkälaista vastausta olet hakemassa?

Joskus ikäistään älyllisesti kypsempi lapsi voi käyttäytyä taantuneesti, vilkkaasti, vetäytyneesti tai muuten poikkeavalla tavalla. Kypsempi ymmärryksentaso voi saada olon tuntumaan ulkopuoliseksi. Esimerkiksi pientä esittäessään lapsi saattaa kokea saavansa enemmän anteeksi mahdollisia virheitään tai ujouttaan tms, vilkas lapsi taas saattaa alisuoriutua suojellakseen itseä muiden yliodotuksilta tai muuten pyrkii käytöksensä avulla olemaan ajattelematta ja siten ymmärtämättä liikaa (liika ymmärrys ei tunnu aina hyvältä, se voi myös hämmentää). Vetäytynyt saattaa kokea ahdistusta ja/ tai ulkopuolisuuden tunnetta.

Lisäksi tuohon liialliseen vilkkauteen (ja voi sopia ehkä vetäytymiseenkin), että usein myös lapsen turhautuneisuus voi aiheuttaa häiriökäytöstä. Vaikkapa ympäristössä missä toiminta ja virikkeet eivät ole omantasoisia ja sopivan haastavia tai puolestaan jos ne ovat liian vaativia.

Edellinen vielä tässä moi. Pakko kommentoida, että enpäs sitten katsonut miltä vuodelta ko. viestiketju on! 🤣 :D No mutta, varmasti joku muu hyötyy näistäkin teksteistä.