Muita, joilla miehinen ajatusmaailma, miehiset harrastukset,
mutta naisellinen olemus ym.? Kerta toisensa jälkeen käy niin, että miehistä löytyy ne tyypit, joiden kanssa juttu luistaa ja huumori on samanlaista. Paras ystäväkin on miespuolinen. Kotiäitiyden surkein puoli oli miehisen kaveriseuran puute ja muiden mammojen äärimmäisen tylsät jutut.
Kommentit (21)
" En pelkää käyttää koneita tai syödä Alepan lihapiirakkaaa. Minulla on miespuolisia ystäviä, joiden edessä en ole mikään hiton henkkamaukan vaatteisiin pukeutunut kaino mimosa tai kestovaippailijakantoliinasupermamma joka tyrkkiii kahvia ja seitsenää sorttia kahvileipää pöytään melkein kenelle tahansa, vaan olen ihminen ja henkilö."
Minä taidan olla tuollainen seitsemän sortin emäntä joskus ja tiedätkö mitä? Minäkin olen ihminen ja henkilö.
Mites miehet jotka ovat hurahtaneet kestovaippoihin tai joskus vaikka leipovat?
Sulla on nyt selvästi jotain muuta pielessä. Saat tosiaankin miehiltä kaipaamaasi huomiota ja sitten pahimmassa tapauksessa vielä luulet että kaikki naiset haluavat paikallesi :(
Olen miehinen nainen, en lesbo missään tapauksesssa mutta samaan aikaan pukeudun kaino-vienosti henkkamaukkaan ja lakkaan kynsiäni ja kiinnostaa muutkin aiheet kuin kynsilakka tai autot tai mikään vastaava roolijaoteltu. Ja olen myös se supermamma, ja toisaalta diiva.
Ota siitä nyt sitten selvä.
Epäilen että sulla on paljon homokavereita. Ne tykkää just tollasista naisista.
yleensä hyvin naisellisesti pukeutuva, taloudesta kiinnostunut, tekniikasta ymmärtävä, kynsiään lakkaava kaffet mielellään keittävä nainen. Kestovaippailu ei kiinnosta, hyvät paakkelsit kylllä. Melkoiset häkkyrät olet päähäsi rakentanut. Itsesikin olet lokeroinut mielestäni aika pahasti.
Minulla se ilmenee niin, että en ole mikään hoivaava tyyppi, keskityn mieluummin omiin " hommiini" tietsikalla tai telkkarin tuijotukseen kuin vaikka lasten kanssa leikkimiseen. En jaksa perustaa terveellisestä ravinnosta tai hampaitten harjauksesta. En muista koskaan lasten menoja, en jaksa lähettää joulukortteja.
Mieheni leipoo lasten kanssa, lähettää joulukortit, siivoo jälkiäni ja motkottaa minulle. Meillä taitaa olla roolit vaihtuneet ;D
kuljen vanhoissa rikkinäisissä vaatteissa, en koskaan käy kampaajalla tai meikkaa, peseydyn korkeintaan pari kertaa viikossa.
Miehelläni on kamala garderoobi yhteensopivia vaatteita, peseytyy parikin kertaa päivässä. Lempiväri on pinkki. Ja tämä ei ole provo
katson tv:stä urheilua formuloista mäkihyppyyn ja kaikkee siltä väliltä, huollan polkupyörät, avaan tukkeutuneet putket, vaihdan lamput, pidän ruumiillisesta työstä jne. Enkä pidä ruuanlaitosta ja siivoamisesta, en tiedä mitään muodista, en osaa sisustaa, en tiedä mitkä värit sopivat yhteen...
Minä väitän että tällaisissa asioissa taustalla on jotain muuta kuin miehisyys/naisellisuus.
Mä en oikein ymmärrä noita käsitteitä miehinen tai naisellinen? Mitä ne tarkoittavat? Onko niillä jotain muuta sisältöä kuin jostain 1950-luvulta olevat stereotypiat?
Minä tykkään kauniista vaatteista, olen kiinnostunut muodista, naistenlehdistä ja meikkaan liki joka päivä. Olen myös kiinnostunut autoista, osaan tehdä autoon pikkukorjauksia ja samoin kotona pikkuremonttia. Tykkään myös leipomisesta. Sydänystävät enemmän naisia, mutta mulla on paljon myös miespuolisia kavereita, joita tapaan myös ilman miestäni. Työskentelen miesvaltaisella alalla ja työyhteisössä.
minä olen itsekseni pähkäillyt että kyse on pikemminkin aivotoiminnasta ja ajatuksen kulun radoista kuin mistään ulkoisesta seikasta.
mulla itselläni on jotenkin enemmän miehinen ajatuksenkulku kuin naisellinen. sitä on vaikea selittää.
tulen yleensä miesten kanssa toimeen hyvin (elleivät ole ihan nipoja, sivitymättömiä tai törppöjä) Sama juttu naisten kanssa. Mutta mua ei ihan todella saa kestämään järjissään kun keskustellaan kynsilakasta, meikeistä. Ei myöskään jos jutellaan tuunausharrastuksesta.
joidenkin kanssa vaan tulee juttuun, joidenkin ei. ja jostain syystä pidän miehille tyypillisemmästä loogisesta tavasta enemmän. toki naisissakin monia on joiden kanssa tuntee olevansa samalla aaltopituudella.
terveisin ihan hetero kestovaippa-naisellinen nainen
Minä olen ulkoisesti naisellinen nainen, pukeudun naisellisesti ja meikkaan, mutta en ole ikinä jutellut naisystävieni kanssa meikkaamisesta. No, vaatteista tulee joskus juteltua, jos on ostanut uusia vaatteita. Ajatusmallilta olen ns. putkiaivo eli tyypillinen luonnontieteilijä. Mies taas on kauppatieteilijä ja paljon taitavampi esim. tulkitsemaan ihmisten tunnetiloja kuin minä.
Ehkä johtuu siitä, että harrastusten kautta olen saanut yliannostuksen miehistä.
ap
Mussa lienee henkisesti aika paljon miehistä. 10 ystävästä puolet on miehiä ja naispuolisista ystävistäkin moni esim. DI. En sitten tiedä, että olenko ulkoisestikaan kovin naisellinen.
Olen aina tykännyt matematiikasta, autoista yms. ja nykyään tykkään talousasioista jne. Toisaalta rakastan kyllä kokkaamistakin. Välillä mietin, että ollaan hirveän samanlaisia mieheni kansa ja häntä en kyllä naismaiseksi voisi sanoa villimmälläkään mielikuvituksella, joten kaipa sitä itse on sitten aika miehinen. Ei kiinnosta paljon meikit, kynsien lakkaaminen, toisten selän takana juoruilu (no joo, menipäs stereotypiseksi, mutta lienen ihan poikkeuksellisen suora) tms.
mutta en ole ikinä ajatellut että (tai naisystävien, joita nuo ei myöskään kiinnosta)kiinnostuksen kohteeni olisivat jotenkin miesmäisiä sen takia.
Jos oikeasti vaivautuisitte tutustumaan muihin naisiin, niin huomaisitte että muustakin voisi jutella kun meikkaamisesta. Itse tunnen naisia laidasta laitaan, naisellisia, miehekkäitä, sellaisia jotka meikkaavat mutta ovat ajatuksiltaan kaikkea muuta kun kanamaisia ja työskentelevät miesvaltaisella alalla jne...
Ehkä vielä liian tuoreessa muistissa nuo hiekkalaatikkojutustelut.
ap
KAIKKI naiset kuitenkin meikkavia ääliöitä?
30 vuoden ikään mennessä olen huomannut, että tulen paremmin toimeen miesten kanssa ja yhteisiä juttuja on enemmän kuin naisten kanssa, noin keskimäärin. Naisten kanssa kommunikoidessani joudun usein teeskentelemään kiinnostunutta...
ap
Pidän esimerkiksi kalastuksesta ja veneilystä. Osaan tekniikkaa. Ruuvailen itse taulut seinälle, kasaan mööpelit, hoidan oikeutetut putkihuollot ja muut. En pelkää käyttää koneita tai syödä Alepan lihapiirakkaaa. Minulla on miespuolisia ystäviä, joiden edessä en ole mikään hiton henkkamaukan vaatteisiin pukeutunut kaino mimosa tai kestovaippailijakantoliinasupermamma joka tyrkkiii kahvia ja seitsenää sorttia kahvileipää pöytään melkein kenelle tahansa, vaan olen ihminen ja henkilö.
Okei, tuo oli osittain kärjistystä, mutta pointti tuli esiin ;)
Ystävinä ne on usein aika reiluja. Miehet siis.