siis nuo haalariketjut eivät voi olla totta? Kuka ajattelee näin?

Meillä eka lapsi kulki toisten vanhoissa puvuissa, kunnes tajusin että pienellekin on parempi hyvässä ja lämpimässä puvussa. Ja mielummin vielä sellaisessa, jossa voi ilman kurahousuja istua vaikka loskakasassa tai hyppiä haalarin ulkopinta märäksi kuralätäkössä.



Tokalle lapselle ollaankin ostettu ulkovaatteet uutena ja ulkoilu onkin säässä kuin säässä kivaa!



Jokainen tyylillään, turha siitä on toisten puolesta ahdistua :)

Saatiin veljen perheeltä vanha reimatecin vk-puku.



Mutta kommentoisin tuota ap:n mainitsemaa puvun käyttöaikaa: meillä 86 cm-koon puku meni ekana keväänä 2 kk (lapsi reilut 1v), seuraavan syksyn 3-4 kk (etelä-suomessa asutaan, joulukuulle asti vk-puku käytössä), ja seuraavan kevään 2-3 kk. Eli aika pitkä käyttöikä puvulle, kolme kautta ja yhteensä 8-9 kuukautta. Käytti pukua siis reilu 1-vuotiaasta 2v3kk ikäiseksi.



Kyse ei siis ole vain muutaman kuukauden käytöstä!

on hyvät haalarit, siis kestävät vettä ja kulutusta. Reimatecia meillä ei ole eikä aina uuttakaan, jos lähipiiristä löytyy käytettynä sopiva tarvittava vaatekappale.



Toisille se vaan on niin tärkeää, että lapsella viimesenmuodin mukaiset haalarit.. Kukin laittakoon rahansa mihin haluaa..

mutta lähinnä mietin näiden ihmisten arvomaailmaa. Kun itse en juurikaan edes pohdi mitään vaatteita, niin se tuntuu todella erilaiselle ajattelutyylille kuin omani. Lähinnä katson, että vaatteet ovat puhtaat, ehjät, riittävän lämpimät ja kutakuinkin väreiltään toisiinsa sopivat. En siis ihmettele sitä, jos joku ostaa vaikka uuden Reimatecin, vaan sitä, että keskustelu on tyyliä: " mulla on nyt nää vaihtoehdot, iix minkä mä valitsen, tos yhessä on oranssi raita ja mietin onxe liian räikee tai jotai..." Siis mulle tulee näistä jorinoista mieleen todella epäkypsät henkilöt mielipiteiden takana. En voi mitään.

ap

jostain luin, että ne, joilla ei ole lapsia, ovat osaltaan kateellisia siitä kulutusjuhlasta, mitä lasten ympärillä vietetään. tällä tapaa sen ymmärrän.



mäkin ostan mielelläni kaunista ja joskus kallistakin, mutta en jaksa tuhlata kovin montaa ajatusta siihen etukäteen. mikä on ihmisen elämän sisältö, jos jaksaa vatvoa ostamista, yhden talven haalarien tai kenkien??

Koska itsekkään en tajua ihmisiä jotka kiertää monet kaupat etsimässä juuri sitä oikeaa...haalaria. Omat lapset perivät haalarit sisaruksiltaan, tai siskoni lapsilta.



Itte en ainakaan jaksa stressata jo puolta vuotta ennen talvea näillä haalari asioilla, niinkun monet tuttavat tekevät. No he pitävät mua outona, ja minä heitä,. Meitä on moneen junaan.

Tuskin kenenkään elämä tämmöisistä jutuista ihan täyttyy, pohtiipa vain ajankulukseen ja harrastusmielessä. En usko, että ne vaatejutut on kenellekään - edes tosi vaatehulluille - kovin VAKAVA asia.

Pidän kyllä näteistä vaatteista, esteettisestä sisustuksesta, toimivasta digiboksista ja hyvää kuvaa antavasta telkusta. Mutta en jaksa hössätä em asioiden ympärillä. Jätän heidät omaan arvoonsa, jotka pahkuavat jostain oranssista raidasta tai töllön sopivuudesta kahvinkeittimen väriin.

Lapsensa vaateasioita ja niiden ulkonäköä(kin) ei saa miettiä ilman että on ilman arvoja kulkeva hömelö?!

Itse ainakin sitä mieltä että kun lapselle kerta on vaatetta ostettava niin miksei se voisi samalla olla mahdollisimman " kaunista" ja silmää miellyttävää. Juu-u, myönnän, mulle on tärkeää sekin että ne vaatteet ns sopivat toisiinsa ja väreillä/kuoseilla yms on suuri merkitys.

Jos joku sen vuoksi arvottaa toisen tyhjäpääksi jolla ei arvot ole kunnossa niin se on ihan hänen oma ongelmansa illoin:).

Ihmiset kun on erilaisia, tässäkin asiassa.



Joku pähkäilee jokaista valintaa elämässä pilkuntarkasti, olipa kyse sitten pienestä ostoksesta tai isosta elämänmuutoksesta. Joku toinen taas mennä posottaa ajatelematta mitään, välillä muiden hyvinvoinnin kustannuksellakin.



Joku saattaa olla oikeasti vain niin pinnallinen, että (vaina) merkillä on väliä. Joku toinen taas haluaa lapselleen aina parasta, merkistä viis. Ja joku kolmas kyllä kelpuuttaa lastenvaatteiksi kaikki toimivat, mutta ei voi vertailematta tietää, mikä toimii ja mikä ei (esim. mitkä haalarit kestää vesilammikossakin ilman kurahousujen ahtamista niiden päälle). Ehkä nämä esimerkit ihmettelevät yhtä aidosti ap:n kaltaisia ihmisiä, jotka näyttävät heidän silmissään viis veisaavan lapsistaan ja törsäävän ennemmin vain itseensä tai vaikka sisustukseen? ;)

En sitä sen kummemmin osaa selittää. Minua on puraissut vaatekärpänen..? Useimmat tuntemani ihmiset haaskaavat aikaansa ja/tai rahojaan JOHONKIN, minulle ne nyt sattuu olemaan vaatteet. Ja aina tämä kohde ei todellakaan ole joku järkevä, johon KANNATTAISI sijoittaa..



Ja minulle tämä todellakin on harrastus. Olen ollut vuosia kotiäitinä ja käytän useamman tunnin päivässä surffaamalla netissä mm. vauvapalstoilla ja vaateliikkeiden sivuilla. Shoppailemassa en valitettavasti juuri käy, koska kaupat ovat niin kaukana meiltä :( Mieheni viettää koneella suunnilleen yhtä paljon aikaa oman harrastuksensa parissa (joka ei siis ole vaatteet). Ulkoillaan kyllä, oleillaan perheen kanssa yhdessä yms. eli ei tämä sellaisesta ole pois.



Meillä onkin sitten kodin " sisustus" ihan hanurista.