Mikä ihmeen kiire pienten vauvojen äideillä on " omiin juttuihin"

Minusta on hyvä, että äitikin pääsisi edes joskus pariksi tunniksi vauvan luota. Tekee ihan hyvää mielenterveydelle!

ja mikä ihme sa jotkut äidit pitämään jopa kolmasluokkalaista lasta VAUVANA!!mikäköhän tarve noilla äideillä on pitää se lapsi riippuvaisena ITSESTÄÄN???en ymmärrä!ja sitten samat äidit ihmettelee kun se aikuinen pikkupoika vaatii puukolla tyhjentämään tilin!?=)=)

eivät jaksa edes sitä pientä aikaa. Meillä tosin omat menot eivät ole vaatineet sen suurempia järjestelyjä. Maitoa ei koskaan tullut tarpeeksi, ja pullo kelpasi oivasti alusta asti. Mummo asui naapurissa ja tuli ilman sen suurempaa järjestelyä paikalle silloin kun oli tarvis. Ja mies luonnollisesti hoiti silloin, kun oli joku mun oma meno. Musta tuntui aivan taivaallisen ihanalta mennä vaikka pariksi tunniksi johonkin kauppakeskukseen yksinään haahuilemaan. Kai mä sitten olen huono ihminen. Hoidin kyllä lapseni kotona yli kaksivuotiaaksi, mutta menin omille menoilleni heti kun se oli mahdollista, olisiko ollut 2 tai 3 viikon iässä ensimmäinen breikki.

Rakastan lastani yli kaiken ja koin, että olen parempi äiti, jos joskus saan hieman omaa aikaa kuin silloin, että olisin nyhjöttänyt pinna kireällä lapsen kanssa 24/7. Meitä ihmisiä on niin erilaisia erilaisine tarpeineen. Joku meistä on parempi äiti lapsilleen saamalla välillä hengähdystauon, joku toinen taas olemalla 24/7 sen vauvan kanssa.

Kaikki eivät kestä vauvan kanssa 24/7 olemista. Itse muuten sain kuunnella valitusta siitä kun en jättänyt lastani hoitoon. Olin yksin ja kaikki hokivat etten jaksa, kohta varmasti romahdan jne. Ajatuskin siitä, että olisin jättänyt vauvan hoitoon ahdisti, joten miksi olisi pitänyt kiusata itseäni muitten mieliksi?



Sama pätee niihin äiteihin jotka tarvitsevat omaa aikaa. Jos tuntuu että haluaa mennä, parempi mennä (kohtuudella) kun ahdistua vauvan kanssa.

Jopa kolmoselle kolahti? Pikkisen kärjistettyä. Mitenhän päin on arvot kotosalla.