Kieltäydyin eilen antamasta lisää jälkiruokaa naapurin ylipainoiselle 6-vuotiaalle joka oli meillä syömässä.
Tänään sitten soitti pojan äiti ja kysyi miksi olin pahoittanut hänen poikansa mielen. Poika oli kuulemma vaikuttanut illalla surulliselta ja kysyttäessä kertonut että hänen ystävänsä eli meidän poikamme äiti (eli minä) en ollut antanut hänelle jälkiruokaa koska hän on kuulemma lihava. En tietenkään sanonut hänelle mitään sellaista, sanoin vain että " etköhän nyt ole jo syönyt tarpeeksi makeaa" kun hän pyysi lisää jälkiruokaa. Pojan oma tulkinta on se että tämä johtui hänen kiloistaan... kyllähän se johtuikin, mutta en minä sitä hänelle sanonut!
Pojan äiti ei uskonut kun yritin kertoa hänelle miten asia todella oli ja hemostuksissani minulta lipsahti sitten lopulta että olisit kiitollinen etten suostunut lihottamaan lihavaa poikaasi yhtään enempää... tiedän, ei kovin fiksua ja koitin pyytää sitä heti perään anteeksi.
Nyt en vaan tiedä että miten naapurisopu tästä korjaantuisi. Ikävää on jo poikien äidit on turhaan riidoissa, kun pojat sattuvat olemaan hyviä ystäviä.
Kommentit (87)
Veikkanpa että 84 oli ap:n naapuri itse joka tunnisti tapauksesta itsensä ja oman lihavan poikansa!
Tämä on soppa jota lapsi ei ikinä unohda ja 100 ¿ vetoa, että se on alle kahden vuoden ekalla dieetillä!
Vihaan toki myös äitejä, jotka syöttävät lapsensa ylipainoisiksi, mutta laihduttamisen voi tehdä myös ovelasti. Niin kauan kun lapsi ei osta/tee itse ruokaa, ylipaino on äidin vastuulla.
Tolloja kaikki tyynni, mutta yrittäkää sopia.
(en lukenut ketjua)
Jos ne ihrapallot ei muuten tajua ruveta laihduttamaan, niin kovat peliin vaan.
Mä en meille mitään läskejä lapsia edes päästäis sisään.
Hyvä 84, puhut asiaa. Tämän ketjun kommentit raivostuttavat minua niin, että en ole halunnut aikaisemmin osallistua, mutta nyt kuitenkin jotain.
Suurin osa tämän ketjun kirjoittajista on täysiä idiootteja, kun eivät tajua käytöstavoista mitään. On ihan eri asia sanoa, että " meidän perheessä on sellainen tapa, että jälkkäriä syödään vain yksi annos" kuin se, että todetaan vihjailevasti, että " etköhän sinä ole saanut makeaa jo ihan tarpeeksi." Kun ap kerran myöntää rehellisesti, että ajatteli pojan lihavuutta kieltäessään lisäannoksen jälkkäriä, niin olen ihan satavarma, että se viesti myös pojalle välittyi, sanoi hän tätä suoraan tai ei. Ei siis mikään ihme, että ap pahoitti lapsen mielen.
Miltä itsestänne tuntuisi, jos teidän ulkomuotoanne kommentoitaisiin vastaavalla tavalla? " Rouvan ei varmaan kannattaisi seisoa siinä hampurilaisjonossa, niitä on taidettu jo syödä ihan riittävästi..."
Mitä ap sai siis aikaan? Pienelle pojalle ja tämän äidille tosi pahan mielen! Kannattiko? Minusta ei todellakaan ole vieraiden ihmisten asia alkaa kommentoimaan toisten ulkonäköä tai ruokailutottumuksia, etenkään lapselle, se on täysin epäasiallista.
Olen minäkin monta kertaa ihmetellyt erään tuttavaperheen poikien syömisiä, mutta ei tulisi mieleenikään asiaan puuttua, se ei kuulu minulle. Ainoa, mitä olen 10 vuoden aikana nähnyt ko perheen lasten syövän, on ranskanperunat, nakit ja karkki. Heillä on jopa ranskanperunakone kotona, jotta äiti voi ranskiksia pojille joka päivä vääntää. MIKÄÄN ns normaali kotiruoka ei pojille kelpaa. Pojat ovat kyllä laihoja, joten ehkä se on vain LIHAVUUS, josta saa ihmisiä morkata - ainakin av-mammojen mielestä!
asiallisesti. Kyllä jokainen aikuinen on vastuussa lapsien hyvinvoinnista. Ja ne jotka höpöttävät itsetunnon murskaamisesta, niin kyllä ylipainoisuus jos mikä aiheuttaa sitä huonoa itsetuntoa, eikä sitä voi millään muuttaa, koska ylipaino ei ole lapselle (eikä tietysti aikuisellekaan) millään muotoa luonnollinen tila ja myöskin itse aiheutettu (toisin kun esim. vammaisuus).
Mä kyllä sanon omille lapsillenikin, etten anna lisää jälkkäriä, jätskiä tms. kun olet jo syönyt liikaakin makeaa. Enkö saisi sanoa samalla tavalla myös lihavalle lapselle?
Jos lihava lapsi loukkaantuu moisesta, uskon, että häntä on koulutettu asiasta jo aiemmin. Kuullut ehkä kotonaan, että on lihava, tai ainakin jossain muualla sen on kuullut ja siksi ehkä kiusattukin. Mutta silti minulla on oikeus ja velvollisuuskin kohdella lapsia saman periaatteen mukaan, olipa lihava tai ei.
Minä sanon lapsilleni ja myös vieraiden lapsille, että pullaa tai jätskiä tai keksiä on vain yksi per nuppi, jos kerta niin on. Jos mulle tulisi joku lihava lapsi kylään (kurjasti sanottu, mutta miten muuten sanoisin tuon), en taatusti antaisi hänen rohmuta pöytää tyhjäksi. Ojentaisin lasta suoraan, ellei se auttaisi, ojentaisin hänen vanhempiaan, kun eivät kasvata lastaan. Talossa talon tavalla kuitenkin.
Ehkä ap naapurin lapsi on just se tyyppi, joka on tottunut saamaan kaikkea hyvää. Sitä hyvää on ehkä tarjottu huonon omatunnon rauhoittamiseksi. Nykyvanhemmat kun eivät enää tahdo osata kieltää lapsiltaan mitään.
Hyvä ap!
Vierailija:
Kyllä jokainen aikuinen on vastuussa lapsien hyvinvoinnista. Ja ne jotka höpöttävät itsetunnon murskaamisesta, niin kyllä ylipainoisuus jos mikä aiheuttaa sitä huonoa itsetuntoa, eikä sitä voi millään muuttaa, koska ylipaino ei ole lapselle (eikä tietysti aikuisellekaan) millään muotoa luonnollinen tila ja myöskin itse aiheutettu (toisin kun esim. vammaisuus).
Tässä taas joku " asiantuntija" joka ei tiedä asiasta yhtään mitään. Huoh, MISTÄ näitä " viisaita" aina löytyy...
t. syömishäiriölapsia ja -nuoria hoitanut ja tutkinut ja asioista jotain tietävä...
Vierailija:
Mä kyllä sanon omille lapsillenikin, etten anna lisää jälkkäriä, jätskiä tms. kun olet jo syönyt liikaakin makeaa. Enkö saisi sanoa samalla tavalla myös lihavalle lapselle?
Kyse onkin tavasta, jolla asian ilmaise. Jos ap ajetteli, että tuo " läski kakara ei enempä herkkuja tarvitse" , niin se varmaan myös näkyi ja kuului, vaikka sitä ei ääneen sanottukaan. Jos AIDOSTI kohtelee kaikkia lapsia tasapuolisesti, niin se on tietenkin ok.
Vierailija:
Miltä itsestänne tuntuisi, jos teidän ulkomuotoanne kommentoitaisiin vastaavalla tavalla? " Rouvan ei varmaan kannattaisi seisoa siinä hampurilaisjonossa, niitä on taidettu jo syödä ihan riittävästi..."
On eri asia sanoa lihavalle lapselle ennen jälkkärin syöntiä, ettet saa mitään, koska näyt jo syöneen tarpeeksi makeaa kuin vasta jälkkärin syönnin jälkeen, ettet saa lisää, koska olet jo syönyt tarpeeksi makeaa. Tiesit tuon itsekin.
Että te olette raivostuttavia. Puolustatte periaatetta, ettei lasten elämää saa rajoittaa millään tavalla. Ei ole lapsen asia päättää, saako ottaa lisää jälkkäriä vai ei. Siitä päättää vanhempi. On fiksua ottaa jälkkäriä vain kohtuudella. Yleensähän jälkkäri ei edes ole kovin terveellistä. Ruokaa voi syödä lisää ja lisää, yleensä, mutta jälkkärin tarkoitus on ihan eri.
Vai annatko sinäkin lapsesi syödä karkkia niin paljon kuin hän haluaa??
Ei sekään ole tasapuolista, että jollekin läskille pitäisi antaa lisää jälkkäriä vain koska häntä ei saa loukata. Ettei vain läski joutuisi ajattelemaan, että ylimääräinen jälkkäriannos kiellettiin häneltä läskien takia. Pah.
Olisko ap:n siis pitänyt antaa sille läskille lisäannos jälkkäriä, ja jättää omat muksut ilman, siis sen kunnioitettavan periaatteen takia? (Meillä ei syödä makeaa jälkkäriä ylettömästi.) Silloinhan vasta läski olisi saanut hävetä, häntä näköjään pitää ruokkia ylimääräisillä annoksilla läskiensa takia.
Jos ap sanoi, mitä tänne kirjoitti, hän ei toiminut väärin millään tavalla. On eri asia, jos läski lapsi on omassa pikku päässään päätellyt, että tuo täti tarkoitti tuolla haukkua mun läskejäni, niinhän ne aina tekee.
Vierailija:
On eri asia sanoa lihavalle lapselle ennen jälkkärin syöntiä, ettet saa mitään, koska näyt jo syöneen tarpeeksi makeaa kuin vasta jälkkärin syönnin jälkeen, ettet saa lisää, koska olet jo syönyt tarpeeksi makeaa. Tiesit tuon itsekin.Että te olette raivostuttavia. Puolustatte periaatetta, ettei lasten elämää saa rajoittaa millään tavalla. Ei ole lapsen asia päättää, saako ottaa lisää jälkkäriä vai ei. Siitä päättää vanhempi. On fiksua ottaa jälkkäriä vain kohtuudella. Yleensähän jälkkäri ei edes ole kovin terveellistä. Ruokaa voi syödä lisää ja lisää, yleensä, mutta jälkkärin tarkoitus on ihan eri.
Vai annatko sinäkin lapsesi syödä karkkia niin paljon kuin hän haluaa??
No, mun lapset 3v ja 5v eivät ole vielä edes saaneet karkkia. Ja herkkujakin meillä syödään tosi tosi harvoin. Mutta silloin kun herkkuja tarjotaan, niin niistä saa myös hyvällä omalla tunnolla nauttia. Minusta on tosi epäreilua, että vähän pulskille lapsille viestitetään, että HE eivät saisi nauttia herkuista, mutta MUUT kyllä saavat. Olen nähnyt tätä valitettavasti tapahtuvan tosi usein ja minusta se on tosi törkeää.
Totta kai minä katson, että lapset eivät syö itseään kipeäksi makealla, mutta kyllä ilman muuta annan heidän ottaa lisää, jos ovat syöneet hyvin ruokaa. Periaate on meillä se, että herkut eivät saa korvata kunnon ruokaa eli herkkuja saa vain, jos ruoka on syöty. Kun herkkuja saa harvoin, niistä voi myös rauhassa nauttia.
Ja naapurin lasten paino-asiat eivät kuulu minulle, eikä tilanne korjaannu sillä, että asiaan puuttuisin heidän mielensä pahoittamalla.
Vierailija:
antaa syödä rajoituksetta?
Voi pyhä yksinkertaisuus! Se ei ole kenenkään naapurin akan asia alkaa toisten lasten ruokailuja kommentoimaan ja lapsen tilanne ei tuollaisella toiminnalla ainakaan parane, päinvastoin!
Jos lapsi on ylipainoinen, niin A) lapsen kuullen asiasta EI puhuta, ei edes vihjaillen ja B) ruokailu- ja liikuntatottumuksia muutetaan koko perheen voimin niin, että lapsi ei ITSE tiedosta, että kyse on (myös) hänen painostaan ja C) PAINO ei ole oleellinen asia, vaan lapsen hyvinvointi: hieman pulskat lapset saattavat elää jopa paljon terveellisemmin kuin laihat, jolloin asioihin ei tarvitse välttämättä edes puuttua ja D) lapsen ei koskaan pidä LAIHDUTTAA, koska pituuskasvu auttaa painon hallinnassa, kunhan elämäntavat ovat kunnossa ja E) mikäli aiheutamme lapsillemme huonoa itsetuntoa ja masennusta, hän pysyy varmemmin ylipainoisena tai lihoo enitsestään kuin se, että korostamme lapselle, että ULKONÄKÖ ei ole ihmisessä se tärkein asia ja että ne, jotka kommentoivat negatiivisesti toisen ulkonäköä tai muita ominaisuuksia ovat ihan typeriä, pulska lapsi on aivan yhtä hyvä ja ihana kuin hoikka lapsi - pääasia on, että lapsella on hyvä olo itsensä kanssa!
ps. Olen nähnyt tosi paljon hieman pyöreitä lapsia, jotka elävät tosi terveellisesti, mutta he saadaan sairastumaan juuri sillä, että heidän suhteensa ruokaan vääristetään tällaisilla epäasiallisilla huomautuksilla. Lapset ovat tämän jälkeen paljon suuremmassa vaarassa lihoa esim. syömishäiriöiden kautta kuin se, että olisimme antaneet heidän olla oman itsensä näköisiä ja kokoisia ja antaa pituuskasvun hoitaa tehtävänsä!
Vierailija:
Ei sekään ole tasapuolista, että jollekin läskille pitäisi antaa lisää jälkkäriä vain koska häntä ei saa loukata. Ettei vain läski joutuisi ajattelemaan, että ylimääräinen jälkkäriannos kiellettiin häneltä läskien takia. Pah.Olisko ap:n siis pitänyt antaa sille läskille lisäannos jälkkäriä, ja jättää omat muksut ilman, siis sen kunnioitettavan periaatteen takia? (Meillä ei syödä makeaa jälkkäriä ylettömästi.) Silloinhan vasta läski olisi saanut hävetä, häntä näköjään pitää ruokkia ylimääräisillä annoksilla läskiensa takia.
Tästä ei ollut kysymys. Ap itse kertoi, mitä sanoi ja mikä hänen motiivinsa oli. Olisi sitten herranjestas sanonut, että meillä on sellainen tapa, että jälkkäriä saa vain yhden annoksen, eikä alkaa vihjailemaan lapsen painosta. Sillä sehän se syy oli, ap itse myönsi, ja ko lapsen äidillekin sen suoraan sanoi. Ja jo tuo, että puhut " läskistä" , kertoo aika paljon sinun sivistystasostasi. Sääliksi käy teidän lapsianne.
niin, että " näkee, että olet ollut ruoka-aikaan kotona. Eiköhän se riitä"
on niitä joilla itsellä on jotain traumoja ylipainosta. Itse hoikkana, kaksi hoikkaa lasta omaavana en todellakaan näe tuossa lauseessa " etköhän ole jo saanut tarpeeksi makeaa" mitään millä viitattaisiin ylipainoon. Jos minä sanoisin omalle lapselleni noin, tai vaikka naapurin normaalipainoiselle lapselle, ei hänelle tulisi mieleenkään että väitän häntä lihavaksi, eikä varmasti mitään syömishäiriöitä aiheuttaisi tulevaisuudessa. Makean syöntiä on ihan fiksua rajoittaa, oli lapsi ylipainoinen tai ihan normaalipainoinen.
Tuo että lapsi tulkitsi jälkiruoka kiellon viittaavan painoonsa on kyllä perua jostain ihan muualta kuin ap: n sanomasta. Ikävää että lapselle. Jos ihmisellä on negatiivinen kuva itsestään, se löytää piilonaljailua mistä vaan, mitä sanotaan, jos näin haluaa.
Vierailija:
on niitä joilla itsellä on jotain traumoja ylipainosta. Itse hoikkana, kaksi hoikkaa lasta omaavana en todellakaan näe tuossa lauseessa " etköhän ole jo saanut tarpeeksi makeaa" mitään millä viitattaisiin ylipainoon.
No, itse en ole ylipainoinen ja lapseni ovat hoikkia, mutta kuten todettu, työskentelen syömishäiriöisten kanssa, joten TIEDÄN asioista aika tavalla.
Usein ongelma onkin juuri tuo, jonka itse kuvaat: kun et ylipainosta mitään tiedä, latelet täällä viisauksiasi ja saatat tosielämässä saada paljon pahaa aikaan.
Surullista, että ihmiset eivät osaa katsoa omaan napaansa pidemmälle.:(
mielestäni toimit ihan oikein POJAN suhteen eli että et antanut lisää jälkkäriä, mutta kieltämättä pojan äidille olisi voinut sanoa vain, että teillä kukaan ei saa lisää jälkiruokaa tms. eikä vihjata ylipainoon. Ei kuitenkaan mielestäni NOIN kauhea asia kuin monet täällä kuvailee.
Minä ja minä ja minun lapseni...Mihis katosi yhteisvastuu?!? Eikös se nyt ole kaikkien meidän etu että joskus ajattelemme muitakin kuin itseämme. Ja jos todellisuudessa fakta on se, että poika on lihava niin se on lihava. Se ei siitä muuksi muutu vaikka asiasta vääntäisi romaanin. Toki sitä en kiellä etteikö asioita voi esittää monin eri tavoin...mutta kun tässäkin on poikkeuksia johtuen ihmisten persoonallisuudesta. Joko ovat tottuneet sanomaan suoraan tai etc etc
Onhan yhteiskuntamme päättäjätkin ilmaisseet huolensa lasten liikalihavuudesta ääneen, mikä meitä tavallisia tallaajia estää tekemästä samoin???
Olen yrittänyt sitä turhaan tässä jo pariin kertaan peräänkuuluttaa, mutta sanoit kaiken!