Lue keskustelun säännöt.
Karppiruokavaliosta muutama kysymys, kun en niiden ' oikeilla' sivuilla uskalla kysellä
10.07.2006 |
Ovat niin ammattimaisia siellä, etten tälläsiä arkisia kehtaa.
Eli siis, lankeatteko usein ja mihin? Kaatuuko ruokavalio, jos kerran viikossa vaikka syö kourallisen karkkia ja palan patonkia tai pizzan? Kuinka tarkkaa sen on oltava, saako siis pienen perunan tai vähän pastaa/riisiä mielitekoonsa ottaa? Entä hedelmien ja marjojen sokeri, onko sekin myrkkyä? Ja kaikki viljatuotteetko pois?
Eli jos et ole fanaattinen, kuinka paljon ' väärää' viikon ruokavalioosi mahtuu, ettei kaikki kaadu?
Itse en osaa olla kauhean jyrkkä, mutta vähän aikaa kokeiltuani tää tuntuu ihan hyvältä, mutta vielä kyllä lankeilen pari-kolme kertaa viikossa johonkin mössöön.
Kommentit (5)
Ekat 4 vkoa sujui täysin ilman lankeamista - pudotin kertaheitolla hiilarit alle 20 grammaan. Pari päivää oli ns. hutera olo, mutta sitten tapahtui ihme: mieliteot katosivat, näläntunne hävisi ja energiaa oli kuin pienessä kylässä!
Jossain vaiheessa sorruin syömään karkkia (mutta paljon aiempaa pienempi määrä riitti tyydyttämään himot ;), mutta perunaa, riisiä tai pastaa en ole syönyt yhtään kertaa. Leipää olen tietoisesti syönyt muutaman kerran. Karppausta on takana n. 3 kk.
Olen ns. hiilariaddikti eli mun tapauksessani on pakko pitää tiukkaa linjaa. Jos lipsuisin vähän väliä, ei hommasta tulisi mitään. Ja toisaalta ei mun tarvitse lipsua, sillä olen todellakin päässyt aiemmista mieliteoistani eroon! En kaipaa perunaa, pastaa, riisiä, leipää.. ja hyvin harvoin tekee mieli karkkiakaan. Jos kuitenkin johonkin sorrun, niin se on sitten nimenomaan karkki. Olen huomannut, että siihen en jää koukkuun.
Uskon, että me karppaajatkin olemme erilaisia. Joku voi syödä hieman leipää ilman ongelmia, toinen taas pystyy pitämään karkkipäiviä. Mutta viikoittaisia ei karkkipäivät saisi olla, muuten homma ei ole pysynyt hanskassa.
Karppauksen syvin olemus itselleni on se, että ruokahalu pysyy hallinnassa ja osaan viimein syödä, kun on nälkä. Aiemmin verensokeri määräsi elämääni ja syömistäni, nyt tilanne on toisin.
Mieheni on pudottanut karppaamalla 10 kg (siis 3 kuukaudessa) ja itseltäni on pudonnut 8 kg. Liikuntaa emme ole aktiivisesti harrastaneet.. toistaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole, uskoakseni, sen kummempaa hiilariaddiktiota ollut, kunhan oon syödä mussuttanut sitä sun tätä. Nyt nautin erityisesti kasvisten lisääntymisestä ruokavalioon, ne on ennen jääneet vähemmälle. Mutta pala leipää, pizza, makaronilaatikko, nää on sellasia mitä joskus kaipaan, nimenomaan tietoisesti, en ' himoiten' enää. Ja ne karkit...
että vaikuttavatko nämä himojen kohteet. Jos pyrit ketoosiin, niin sen tuhoaa kyllä ihan vähäisetkin nautiskelut. Mutta itse pyrin vain tasaisempaan verensokeriin joten saan ottaa silloin tällöin jotain mieliteon kohdetta, mutta vain yhtä päivässä ja vähän kerrallaan. Näin pysyy hiilarikuorma ja veren sokeri-insuliinitasapaino reilassa.
siinä on tosi paljon hyvää tietoa hiilarien kanssa toimimisesta ja repsahduksista, niitäkin on sallittuja ja hyi-hyi-pahoja. Kivasti kirjoitettu, motivoiva kirja.
pitäis varmaan lähtee piilariostoksille=)