Mä oon kamalan väsynyt siivoamaan vieraiden lasten sotkuja!

Teet lapsille porttikiellon joksikin aikaa.



Tee selkeä järjestelmä, jonka selität lapsille. Kerrot, mitä saa tehdä ja mitä ei ja kun ei tottele, tulee niskurointipisteitä ja kolmesta niskuroinnista lentää pihalle eikä ole asiaa tulla takaisin esim. kolmeen päivään.



Sinun pitää ottaa nyt kunnolla kontrolli asiasta. Muuten se menee vielä karummaksi.



Lisää jämäkkyyttä ja jos sinua ei kotonasi arvosteta, niin sitten ei ole teille tulemista. Piste.

Taidat olla ihan villasukka. Anna niille kyytiä,

Meillä on vain yksi poika ja hänet on opetettu aina siivoamaan jälkensä. Mutta nuo kaverit ovat sellaisia sottiksia, ettei mitään tolkkua.



Kamppailen koko ajan sen ajatuksen kanssa, että en viitsisi millään edees ottaa heitä meille, vaikka samalla tiedän, että on kiva, että lapsella on kavereita.



Mun pitää ilmeisesti itse mennä jämäkkyyskouluun. Opetella karjumaan muille mukuloille, kun eivät meillä tottele.

ne koputtaa niin kauan et muksut herää, on kokeiltu! Ei auta muu kun mennä sinne sanomaan, että poispois.

Kummasti mä nuo omani olen saanut kasvatettua, mutta en mä voi ruveta naapurin lapsia jäähylle laittamaan tai ottaa leluja takavarikkoon.

Kun mukulat tulee meille kaikista kielloista huolimatta ja saavat siihen kotoa vanhemmiltaan tukensa, niin mitä ihmettä siinä voi tehdä. Nuo lapset ovat siis tosi ylimielisiä mua kohtaan ja olen aika kädetön niiden suhteen.

ap

ja karjaissutkin ja kerran yhden pojan kirjaimellisesti kantanut pihalle, kun ei muuten totellut. Mutta nää muksut ei kertakaikkiaan ole tottuneet sääntöihin, eikä jotain 5-vuotiasta jota ei ole ikinä kasvatettu parilla karjaisulla laiteta ruotuun. Esim. tämä 4,5-vuotias on lähes hädissään ja ihan pöllämystyneenä kun en anna periksi kun kiukuttelee. Enkä tasan anna periksi.

ap

sanot vaan kylmästi ettei meille nyt tulla ja piste.

Nehän tulee juuri teille sen takia, että sinua voi kyykyttää. Lapset osaa käyttää hyväkseen ja sinä olet nyt se, jota hyväksikäytetään.



Sinä olet aikuinen ja laitat rajat. Minä en ainakaan katsele omassa kodissani huonoa käytöstä. En omilta lapsiltani enkä toisten. Meillä on meidän säännöt ja jos ne ei kelpaa, voi lähteä muualle. Se on niin yksinkertaista. Älä siis tee siitä vaikeaa. Tähän ei ole muuta ratkaisua.



Toinen vaihtoehto on, että alat olla marttyyri. Siivoat ja teet ruokaa ja olet kiva aikuinen, joka passaa ja johon voi pyyhkiä jalkansa. Mutta sitä et kai halua?

Ei ne voi antaa lastensa riehua vieraassa kodissa! Sanot jämäkästi niille vanhemmille, ettei lapset ole tervetulleita teille, jos eivät osaa käyttäytyä! Kyllä aikuisten pitäisi tajuta!

En ole mikään kasvatusalan ammattilainen, enkä todellakaan tiedä miten noiden kanssa toimisi. Meinaatko että jos se 5v ei suostu olemaan jäähyllä, mä tosiaan jotain vierasta lasta pidän jäähyllä väkisin. Ei onnistu, enkä niin tekisikään vieraan lapselle.



Voitte olla oikeassa, että rajat pitäisi laittaa selvemmin. Tilanne on vain tosi hankala. En haluaisi olla marttyyri.



ap

Eivät naapurit voi päättää, että heidän lapsensa saavat tulla teille. Sinulla on ihan kummallinen ajatusmaailma. Että jos naapurin täti päättää, että lapsensa saa tulla teille, niin sinä et mahda mitään? Sehän on sinun kotisi ja sinä päätät siitä, kuka teille tulee. Naapuri voi omasta puolestaan antaa luvan lapselleen tulla kolkuttamaan teidän ovea, mutta sinä voit pitää huolta siitä, että ne tenavat eivät tule teille sisälle ilkkumaan.

Voit kirjata ne ylös ja käydä läpi lasten kanssa ja sitten kun he eivät tottele, niin sinulla pitää olla myös rangaistuskäytäntö ja sellaiseksi käy hyvin porttikielto määräajaksi.



Mikä tässä on niin vaikeaa? Mitä sinä pelkäät? Tuntuu, että olet jo luovuttanut, että sinulla on olo, ettet pärjää noille lapsille? Sun pitää valaa uskoa itseesi. Jos et nyt tee tätä rajanvetoa, niin millaista luulet elämän olevan, kun lapset ovat murkkuja? Nehän vie sun lompakon ja nauraa mennessään. Kiva täti toi naapurin tätsä.

tässä muutamia ohjeita:

aamulla menet ovelle ja sanot että teillä nukutaan. Piste.



Lasten tullessa (luvan kanssa) teille sisälle teet selkeästi säännöt tiettäväksi ja kerrot, että se joka ei tottele joutuu poistumaan kotistanne.

Jos homma ei toimi, kannat lapsen pihalle. Piste. Jso joku lapsista tekee jotain teidän kotinne sääntöjen vastaista niin käsket korjaamaan jäljet (esim ne sohvatyynyt) heti - jos ei toimi niin lapsi pihalle välittömästi.



Olet lepsu ja annat pienten lasten kävellä ylitsesi. Ryhdy nyt aikuiseksi ja tee lapsille rajat selviksi.



Hyvä lause on " tämä on minun kotini ja täällä määrään minä. Jos tämä ei käy niin tuossa on ovi"



Aluksi voi olla vaikeaa kun olet lepsuillut pitkään mutta äkkiä lapset huomaavat sinun olevan tosissasi (jos olet)

Pahimmankin tapauksen saa kuriin, älä käytä tekosyynä lasten kotioloja säännöttömyyttä.

näyttäytyny pihalla.



Naapuritalon likalla oli aikasemmin tapana tunkea sisälle koputtamattakin ja suoraan kävellä jääkaapille. Nappasin pihalle muutamaan otteeseen. Leikkimään tuli muutaman kerran muksujen kanssa, mutta aina sama tulos: julisteet revitty silpuksi lattialle, sohvat pois paikoiltaan, verhot repsahtivat alas, sängyt myllätty, kissat kärsi nahoissaan ymym.. Mikään puhe ei menny perille. Sitten sanoin, että ei ole enää mitään asiaa meille. Piste.



Muutenkin pihalla ollessa muut tenavat on hätää kärsimässä, kun tää täti (nyt6v) laittaa isommatkin pojat itkemään tappelemalla ja kiusaamalla. Ilmeisesti aikalailla huomionkipeä tapaus. Äitinsä jätti tytön jo 5v yksin kotiin useammaksi tunniksi (äiti opettaja).



Yhtenäkin päivänä tyttö sitten oli rivarin katolla, kun tulin pihalle. Miettisin kyllä kaksi kertaa ennen kuin tuollaisen riiviön jättäisin yksin kotiin, mutta jos äiti kerran luottaa lapseensa, ni.. voivoi!

en tiedä ilmaisinko itseni epäselvästi. Siis tosiaan en päästä aina ja sanon napakasti että nyt ei sovi ja ovi kiinni. Mutta siis terrorisoivat tuota ovikelloa joka aamu. En päästä ikinä sisään ennen kuin omat ovat heränneet.



Pihaan en pysty estämään heitä tulemasta. Ei mulla ole aikaa kytätä pihan rajoja, puuhaan omien kanssa ja teen ruokaa, kotitöitä yms. Ja osaavat kyllä olla ihan kivojakin kavereita ja leikit menee usein ihan kivasti yksiin. Kaikki menee hyvin niin kauan kuin mitään ei tarvitse kieltää.



Tiedän, että pitäisi mennä tonne naapuriin puhumaan asiasta. Siinä olette ehdottomasti oikeassa. Se vain tuntuu kurjalle, koska tiedän että asia käännetään mua vastaan. Näin on käynyt jo kerran aiemmin. Ei jaksaisi sitä kyräilyä ja pahan puhumista ja " vittu se on pikkumainen akka" juttuja. Tiedän ettei tämäkään tilanne ole oikein ja mulla on oikeus pitää puoleni, mutta se ei vain ole helppoa minulle. :(



ap

ei mitään jäähyjä tai muita rangaistuksia, ei todellakaan hyvä idea (kun ei ole omista lapsista kyse). Lapsi vain tyynesti pihalle jos ei tottele.



Ja tämä siis näin opettajan näkökulmasta

Oli vain niin, että pikkuveljen kaverit olivat tätä luokkaa. Tehtiin sääntöjä selväksi ja kerrattiin asioita ja _ilmoitettiin_ että jos ei meidän säännöt kelpaa, niin sitten ei tarvitse tulla leikkimään. Vanhemmalle meni helpommin perille, mutta nuorempi olikin sitten aikamoinen tapaus! Aina kun alkoi kiukutella/itkeä ym, niin sai yhden varoituksen ja sen jälkeen nostettiin pihalle, eikä sisälle enää päässyt sinä päivänä. Asia ilmoitettiin myös naapureiden vanhemmille, eivätkä sitä pahana pitäneet. Tyttö oli sitkeä, mutta päivä päivältä sisälläolo aika piteni ja leikit ja muut alkoi sujua.



Jämäkkyyttä tarvitaan ja päättäväisyyttä. Sinä aikuisena päätät, annatko vieraiden lasten terrorisoida omaa kotiasi!

Vierailija:

lällätteli vaan, että " asia on muuten sillä lailla, että EN mene" . EIkä se mukula mennyt vaikka kuinka sanoin, sanoi vaan että sun täytyy ensin ottaa mut kiinni..

Ja minä olen näille lapsille ollut aina tosi jämäkkä ja mun sanani pätee, mutta ei pienintäkään kunnioitusta.

Jos otit ja heitit sen pihalle, niin sitten olit jämäkkä. Jos et tosiaan saanut sitä pihalle, niin et ollut jämäkkä. Saan tuosta sen kuvan, että et heittänyt lasta pihalle. Kuitenkin heti perään sanot, että olet jämäkkä. Tässä on iso ristiriita, eli taidat vain kuvitella olevasi jämäkkä, mutta et ole sitä.

Ja jos sun sanasi todella pätee, niin se tarkoittaa sitä, että kun sanot, että lapsen on lähdettävä, niin sinä huolehdit siitä, että se myös toteutuu. Silloin sanasi pätee.

Ja lastenkin kunnioitus on aivan itse ansaittava. Toki äidit voivat kotonaan sanoa, että olkaapa naapurissa sitten kiltisti, mutta loppupelissä sinun on itse oltava kunnioittamisen arvoinen. Jos annat lasten elää kotonasi kuin pellossa, niin siinä vaan ei synny lapsille sitä toivottua kunnioitusta sinua kohtaan. Se vaatii enemmän työtä.

Olennaista on se, että lapsen huonosta käytöksestä seuraa hänelle jotakin ei -toivottavaa.



Totta on, että vieraita lapsia ei voi juurikaan fyysisesti koskea muussa kuin ns. poistotarkoituksessa. Mutta sehän se on helppoa. Ulos, ellei osaa käyttäytyä.



Tietysti sinun pitää puhua vanhemmille. Kerrot heille säännöt etkä pyytele niitä anteeksi. Sanot yksikantaan, että meillä on nämä säännöt ja on mukavaa kun lapset noudattavat niitä ja silloin kun eivät noudata, niin sinä häädät heidät kotiinsa.



Ei tämä ole mitenkään " pikkumaista akkailua" vaan kasvatustoimintaa.



t. toinen opettaja

josta hän juoksi heti takaisin meidän pihaan ja lällytteli...

Ehkä olen sitten löperö, mutta en ala pikkumukulan perässä juoksemaan pitkin pihaa. SITÄHÄN se juuri halusi. Sanoin vain omille, että me lähdetään nyt sisälle. Ja pojalle sanoin, että näin siinä käy kun ei tottele, leikki loppuu siihen.

Olen myös jättänyt tämän pojan ilman jälkiruokaa kun kielloista huolimatta on pelleillyt ruokapöydässä ja sotkenut. Olen kantanut pari näistä lapsista kirjaimellisesti ulos monta kertaa. Mieheni on ammatiltaan vanginvartija, voisin sanoa että jo ulkonäöltään aika pelottavan näköinen mies. Hänellä on auktoriteettia vaikka leppoisa mies onkin! Hänkin on aivan ihmeissään näistä lapsista. Sanoi juuri että vaikka hänen kokoisensa mies KARJAHTAA, ei lasten ilmekään värähdä.

ap

että tän ap:n pitäs jäähyttämällä ym. kasvattaa nuita mukuloita!! Sehän kuulus ilman muuta nuitten vanhempien tehtäväksi, mutta nuohan on ihan täysin pellossa kasvaneita :) Ihme että vanhemmille ei yhellä kerralla kolaha jos tullaan sanomaan?

Sen verran pitäs vanhemman kunnioittamista lapsilleen opettaa että neuvoo kyläpaikassa toimittavan niin kuin niitten äiti sanoo. ja piste. Olipa sitte tosi jämäkkä tai ei.

Minä ite oon tosi nössö, tunnustan. Onneksi mun mies on pelastava enkeli ja uskaltaa konahtaa ja valitettavasti meilläkin naapuristossa on näitä samanlaisia kellon soittajia ja kaapille kävelijöitä