USA:ssa jo miljoonat perheet menttäneet kotinsa, pakkohuutokaupat kasvaneet räjähdysmäisesti!

Ei mene kauaa niin Suomessa velalliset kärvistelee samassa jamassa.

Pankit tekevät kaikkensa, jotta saisivat lisää velkaorjia. Pienentävät marginaaleja, pidentävät laina-aikaa, tyrkyttävät lainaturvaa ja korkokattoa, myöntävät auliisti lyhennysvapaata...

Jos ottaa lainaa maltillisesti ja on oikeasti varautunut korkojennousuun, niin ei ole hätäpäivää.



Ikävää tietenkin, että ihmisille on käynyt noin :(

pankit eivät voi vaatia lisävakuuksia, joten sinä joka täällä yrität lietsoa asunnon ostaneiden pelkoja, olet väärässä. Jos et itse ole uskaltanut ottaa lainaa ja asuntoa ostaa, niin pura turhautumasi muualla.



(lainaus Ahti Terhemaa, Taloussanomat)



Lisävakuuksista. Ne ovat todellakin myytti.



Pankit ovat huutokaupanneet velallisilta haltuunsa jääneitä asuntoja. Se on fakta. Ongelmana ei ole kuitenkaan ollut se, että asuntojen arvo olisi pudonnut alle asuntolainan arvon ja että velallinen ei olisi pystynyt toimittamaan lisävakuuksia.

Ongelma on ollut se, että syystä tai toisesta velallinen ei ole pystynyt hoitamaan lainaansa. Laman tyypillisin tilanne taisi olla velallisen jääminen kahden asunnon loukkuun yli 13 prosentin lainakoroilla. Pantin tai muun vakuuden tarkoitus on juuri se, että velkojalla on mahdollisuus saada omansa, jos velallinen ei pysty lainaansa hoitamaan. Tämä tuli valitettavasti laman aikana yllätyksenä myös monille takaajille ja vieraspantin antajille.



Myytti pankkien vaatimista lisävakuuksista syntyi yrittäjien yrityslainoista, joissa oli vakuutena yrittäjän oma asunto. Erityisesti lama-aikana yrittäjien laina-ajat olivat lyhyitä ja lainakantaa saatettiin rullata vaikka vain vuodeksi kerrallaan. Uutta lainaa sovittaessa pankki on vaati lisävakuuksia. Tästä syntyi paljon surkeita tarinoita ja varmasti pankit toimivat toisinaan kohtuuttomasti. Tärkeä ongelma oli usein takaajien epäselvä asema.



Lama-aikanakaan pankit eivät kuitenkaan vaatineet lisävakuuksia vanhoille asuntolainoille, joiden kuukausierät hoidettiin.

Laman jälkeen pankit ja viranomaiset ovat hioneet velkakirjojen ehtoja, siten että epäselvien tulkintatilanteiden mahdollisuudet vähenisivät.

Nykyisin asuntolainojen nostamisessa menee jonkin verran aikaa siksi, että ehtoja luetaan yhdessä ja velan ottaja allekirjoittaa muutaman paperin, jossa hän vakuuttaa ymmärtäneensä ehdot.



Pankit eivät voi vaatia lisävakuuksia siksi, että korot nousevat tai asuntojen hinnat laskevat. Pankin kannalta siinä ei olisi edes järkeä.

Haastattelemani asiantuntijan mukaan pankki voi vaatia lisävakuuksia vain hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, jos vakuuden arvon aleneminen johtuu velallisen toiminnasta. Esimerkki tästä olisi, että vakuutena oleva asunto palaa ja velallinen on laiminlyönyt palovakuutuksen maksamisen.



Nimimerkki " Vakuuksista" oli huolissaan pankkien vakavaraisuudesta siinä tilanteessa, että asuntopanttien hinnat laskevat. Pankkien vakavaraisuus lasketaan omien pääomien suhteena riskipainotettuihin saataviin (eli lainoihin) monimutkaisten kaavojen avulla. Nimimerkin huoli on kuitenkin turha, pankin hallussa panttina olevia asunto-osakeyhtiöiden osakekirjoja ei lasketa pankin omiin pääomiin. Vakuuksien hintojen muutokset eivät vaikuta mitään pankin vakavaraisuuteen, jos velalliset pystyvät hoitamaan velkansa

Aika suuri osa Suomessa myönnetyistä lainoista voidaan rinnastaa jenkkien sub-primeihin:

- Suomessa on pääsääntöisesti käytössä vaihtuvakorkoiset lainat ( ja niihin tulevat korkojen nousut pahiten iskevät ), Jenkeissä yleisesti kiinte korko käytössä

- Suomessa myös pätkätyöläisille on myönnetty suurehkoja lainoja (jopa liian suuria suhteutettuna heidän nettotuloihin)



Tähän vielä lisätään Suomalaisten erittäin heikko ostovoima verrattuna jenkkeihin ja lainojen suuruusluokka (vs jenkkien lainat, Suomessa asunnot ovat jo huikeasti kalliimmat kun USA:ssa), niin meillä voi olla edessä paljon pahemmat ongelmat kun USA:ssa.



t. Finanssi- mamma