onko sinulla suomi aksentti englantia puhuessasi?
Kommentit (23)
Ei kai pienoiselta aksentilta voi välttyä, ainakaan kaikkien sanojen kohdalla. Olen asunut Pohjois-Amerikassa joitain vuosia, sekä suorittanut kaikki peruskoulun jälkeiset opiskelut englanniksi. Luulisin, että englantini on parempaa kuin keskivertosuomalaisen, mutta epäilen myös, että pieni aksentti löytyy. Tosin Kanadassa luulivat minun olevan kotoisin eräältä saarelta ko. maassa. Että tiedä sitten?
Usein suomalaiset häpeävät aksenttiaan, vaikka eivät pidä mitenkään nolona jonkin muun maan aksenttia.
olen asunut Australiassa ja Englannissa vuosikaudet. Aussit pitavat mua brittina, britit aussina...ota siita siis selvaa :)
Kaverini (kolumbialainen) puhuu sujuvaa englantia espanjalaisittain murtaen?
Sujuvaa englantia puhun, niin ihan sama millä aksentilla :-)
mulla on sellainen aksentti, että kaikki tietävät, etten ole kotoisin " täältä" , missä se ikinä onkaan, mutta kukaan ei pysty sanomaan että mistä sitten.
Mulla on parikin hyvää kolumbialaista kaveria, eikä heillä ole espanjalaista aksenttia, vaan kolumbialainen. Kolumbian espanja kun on aika lailla erilaista kuin Espanjan espanja.
tuppaa olemaan aika tönkköenklantia se puhuminen. :) Mutta ihan ymmärretyksi tulen, kielenkäyttö on sinällään rikasta, lausuminen vain vaatii jatkuvaa harjoitusta. Yksi engelsmanni muuten piti suomalaista aksenttia seksikkäänä, believe it or not! :D
Justiin tuota tarkoitin. Siis puhuu kyllä espanjaa äidinkielenään.
minulta monesti kysytään, miten ihmessä puhun " pidgin english" ...
Ulkomaanoleskelu on muuttanut aksenttini epämääräisen eurooppalais-skotlantilaiseksi tavallisen britin mielestä.
on kai aika tyypillinen sveduaksentti ;)
en ole asunut englanninkielisissä maissa, eikä aksentti ole näin ollen muokkaantunut mihinkään suuntaan. Aksentti ei ole ollenkaan tärkeä asia puhumisessa. Tärkeämpää on se, että tulee ymmärretyksi.
Huomaa, että oikeesti teillä ei oo hajun palaa mistä puhutte.
Vaikka olisit asunut kymmenen vuotta toisessa maassa, sinulla on yleisimmin erilainen aksentti kuin paikallisilla. Hyvin harva osaa sanoa esim. V-kirjaimen niinkuin se englannissa tai amerikassa sanotaan.
Eikä se ole paha asia, että on aksentti. Paluu todellisuuteen kiitos.
please in english. We can even know could you write in english : )
Käytän tosin englantia suomea useammin nykyään vaikka Suomessa asunkin. Miehen äidinkieli on englanti, puolet työkavereista ulkomaalaisia ja ihan kaikki palaverit ja dokut töissä on englanniksi.
Ei mulla tosin ole koskaan ollut kovin suomalaista aksenttia ilmeisesti kun aikoinaan olin työmatkalla Singaporessa ja kysyivät kuinka kauan olen siellä asunut kun puhun paikallisella aksentilla :)
aksentti on mutta monetkaan ei tunnista mistä olen kotoisin. Sekoitus brittiläistä, amerikkalaista, irkkua, skottia ja suomea. Hassua myös että mieheni aksenttia ei tunnisteta- usein häntä arvaillaan Etelä-Afrikkalaiseksi. Mies on syntynyt Pohjois-Irlannissa (asui 7-vuotiaaksi), mutta asunut myös Skoteissa, Walesissa ja Englannissa.
Vaikka elänkin elämääni englanniksi, aksentti kyllä on. Välillä se on voimakkaampi, riippuu päivästä. Jonkun verran on tarttunut painolastia kaikista kieliympäristöistä joissa olen viettänyt aikaa, joten satunnaiselle minun aksenttini tunnistaminen voi olla vaikeaa.
Miehen ja lasten aksentti on Received Pronunciation, etten sanoisi Queen' s English.
itse tietenkin ajattelen, että puhun sujuvasti ja äännän hienosti, mutta eiköhän se oikeesti suomi-aksenttia ole. etenkin jos on vähän väsynyt, tutussa seurassa jne, niin ei sitä jaksa kiinnittää huomioita ääntämiseen, pääasia että saa asiansa kerrottua
En tiedä miten on tullut, mutta sekoittaa kuulemma britti- ja amerikanenglannin sillain ettei osaa sanoa mistä on kotoisin.