Lue keskustelun säännöt.
Mua ahistaa...
25.09.2006 |
Olen jo 20 vuotias nainen.. vaikka useimmat minun ikäiseni ovat jo itsenäistyneet vanhemmistaan,niin minä en..rakastan äitiäni tosi paljon.
vaikka hän on pahin selkäänpuukottaja ja lupauksen rikkoja. Lapsesta asti kuulin isän haukkuja lihavuudestani ja jos sanoin vastaan niin kerrankin sählymailalla kylkiin löi..soskussa käytiin asiassa puhumassa (isäni selän takana) sosku ei tehnyt mitään..oisi vain minut ja sisareni psykiatrille lähettänyt. Äiti lupaili nuoruudessani että lähetään täältä kyllä me päästään täältä (kun isäni luona asuimme) kämppäkin oli jo tiedossa mutta äiti perui sen " kun takuuvuokraan ei ollut rahaa" nyt asun sisareni kanssa kahdestaan,äiti tuli asumaa luoksemme kun isä oli väkivaltainen ja nykyään alkoholistikin,äiti puhuu isästä paskaa meidän kuullen tosi paljon,mutta itse menee aina sinne päiviksi eikä tule takaisin..tämä raastaa sydäntäni..sydämmeni särkyy aina kun äiti menee sinne..aina minun pitää kerätä sydämmeni sirpaleet yhä uudestaan ja uudestaan mutta äiti palaa aina isän luo..hän hylkäsi meidät jo kerran ja muutti isän luo sanoen " tie on vapaa" tarkottaen että meidän pitäisi lähteä jos ei ole hyvä asua..
taas hän lähti perjantaina..eikä ole näkynyt,yleensä tulee sunnuntaina takaisin..rinnassa tuntuu oudolta..mua ahistaa..mä en halua enää elää vaikka oonkin jo " aikuinen" on äidin rakkaus mulle tärkeää..vieläkin
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
älkää siskokset jääkö pyörimään tuohon vanhempienne kuvioon ja elämään sitä, vaan rakentakaa omaa elämää ja ottakaa hieman henkisesti etäisyyttä.
sekin olisi hyvä asia ymmärtää että äitisi on aikuinen nainen. sinä et voi häntä tuosta suhteesta pelastaa, jos hän ei itse halua. sinun pitää hyväksyä se, että äöitisi lopulta tekee sen päätöksen. saattaa lopulta olla jopa niin ettei hän koskaan lopulta lähde. niin se vaan menee, vaikka hän itse kärsii varmasti eniten. tyttärenä sinä et voi äitiäsi pelastaa, vaikka haluaisitkin ja se särkee sydämesi.
musta tuntuu että sulla on paljon käsittelemättömiä asioita, surua ja ahdistusta kaikesta. sun kannattaisi mennä ihan ammattiauttajalle juttelemaan. sieltä voisit saada ehkäpä uusia näkökulmia tuohon tilanteeseen ja saisit vuodattaa ihmiselle joka ei ole kuviossa mukana kärsijänä.