Olen " pettynyt" kun tuli poika
Ultran mukaan piti tulla tyttö, poika syntyi ja olen pettynyt sukupuoleen. Tiedän että olen tyhmä mutta olen aina " haaveillut" kahdesta tytöstä ja raskausaikana asennoiduin että vauva on tyttö. Yllättäen hän olikin poika ja olen siihen " pettynyt" ja tämän myötä sitten poden syyllisyyttä siitä että olen pettynyt. Vauvaa rakastan toki!
Miten nopeasti mieli muuttuu ja asennoituu sekä miten nopeasti nämä tunteet häviävät?
Kommentit (15)
Pojat on ihania. On ne tytötkin, mutta mä toivoin poikaa, kun tyttö jo oli.
Ja jonka piti olla tyttö kahden ultran perusteella.
Nyt muutaman vuoden jälkeen tuntuu hölmöltä edes ajatella että meillä olisi tyttö ;) Toinen lapsi on nyt toiveissa, ajattelen automaattisesti toista poikaa.
Vaikka saa toki olla tyttökin. Itse vaan en ikinä ole ollut (pienenäkään)mikään vaaleanpunaisiin prinsessababrbihössötyksiin, röyhelömekkoihin, koruihin ja paljetteihin taipuvainen miniparishilton, joten tuskin osaisin sellaiseen mukautua.
siksi aijon yrittää vaikka neljään lapseen saakka kunnes tulee tyttö. Pakko tulla! Pojat ovat pikkumiehiä ja tekevät miesten juttuja. Isi on idoli, no äitikin tosi tärkeä ja myös idoli, mutta kuitenkin.......
Pakko saada tyttö, pakko pakko. Muuten ei pääse pukemaan vaaleanpunaisia mekkoja, hömppäämään tyttöjen juttuja jne. Omaan äitiini minulla on aina ollut erinomaiset välit eli kaipa oletan että oman tyttären kanssa olisi samanlaista. Haluaa tytön!
Sitten kun tämä meidän pikkuisäntä syntyi, tajusin että olinpa ollut hömppä.
ja poikaa siis toivoinkin. Mutta kas kummaa kolmas tyttö sieltä pätkähti, en kyllä tuntenut itseäni pettyneeksi yhtään. Nauratti vaan oma luulemiseni pojasta, kun oikeasti järjellä ajatellen napa- asukki voi olla kumpi vaan vaikka kuinka luulee ja toivoo muuta :)
Pojathan jumaloivat äitejään, tytöt isiään:) Äideillä ja pojilla on aina hyvien erityinen suhde, äidit ovat pojille tosi tärkeitä. Samoin on sitten tyttöjen ja isien välillä.
Mutta itsekin toivon saavani vielä tytön jonka kanssa jakaa naiselliset jutut:)
Tosi surullista lasta kohtaan jos hän kokee ettei ole riittävän hyvä ja rakas äidille kun on väärää sukupuolta. Jus ton asian takia esim. Helsingin naistenklinikalla ja kätilöopistolla ei ultrassa paljasteta sukupuolta. Voi olla ettei sukupuoli pidä paikkaansa ja sitten vanhempien tunteet ja suhtautuminen on kohtalokasta.
Unohda koko juttu ja nauti vauvastasi, opettele tuntemaan hänen persoonansa - siitä se lähtee. Itsekin toivoin tyttöä ja kaksi poikaa tuli, ihania, en vaihtaisi pois. Uskoisin että poika voi olla äidille jotenkin läheisempi, äiti on läheisyyttä, turvaa ja hellyyttä isän kanssa taas voidaan ottaa mittaa miehestä. Pojat ovat helpommin enemmän äidin lapsia. Elämää ei voi määrätä, ota vastaan mitä annetaan kun sinulla on terve vauva.
Lapset ovat lahja, pitäis olla onnellinen, että saa lapsia! Häpeä!
Ja hyvä niin, mullekin yksityinen lääkärikin sanoi että virhemahdollisuus on aina olemassa.
Vierailija:
Ultran mukaan piti tulla tyttö, poika syntyi ja olen pettynyt sukupuoleen.
Pääset ihan eri tavalla sisälle miesten maailmaan pojan kanssa. Luvassa hupaisia hetkiä, jos ja kun poikasi ihastuu pakkomielteisesti autoihin, tai löytää pippelinsä, joka on siitä pitäen paras kaveri. :) Ja äitiä poika rakastaa ja jumaloi. Ethän käytä sitä rakkautta väärin. <3
Saapi nähdä, kumpi meille on nyt tulossa, oishan se tyttö vaihtelua, mutta ei toinen poikakaan maailmaa kaataisi. :)
Taidat olla enemmän pettynyt siihen, että oma monen kuukauden ' varmuutesi' ei pitänytkään paikkansa.
Onnittelut pojasta.
Ajattele miten etuoikeutettu olet kun saat olla pienen tytön ja pojan elämässä mukana ihan alusta saakka. Mä ainakin olen onnellinen siitäkin kun on molempia sukupuolia.
T: pojan ja tytön äiti.
mutta musta oli nimenomaan hyvä että oli siinä muutama kuukausi aikaa totuttautua poikaan joka sitten heti tuntui oikelata ja omalta ja ihanalta. Jompaa kumpaa sitä aina odottaa, ei voi odottaa sukupuoletonta vauvaa. Älä tunne syyllisyyttä! Sure tyttöä äläkä jätä asiaa käsittelemättä ettei se tule pojan ja sinun väliin.
Miten voit olla? Sinun lapsesi hän on! Sitä paitsi pojat ovat ihania! :-) Pojat palvovat äitiään, ainakin tuo omani ;-) Isä ei ole vielä idoliksi muuttunut, äiti se olla pitää edelleen.. (poika on 3,5v). Yritä nyt asennoitua niin, että sua on onnistanut kun olet saanut sekä tytön että pojan. Sulla on kumpaakin " laatua" ja näin pääset näkemään sekä tytön että pojan kasvun lapsesta aikuiseksi. Toisekseen voin sanoa, että omasta lähipiiristäni pojat ovat PALJON rauhallisempia ja mukavampia kuin tytöt...
Onnittelut pojan syntymän johdosta!
Lohduttelet siis ap:ta kertomalla, että tytöt eivät ole rauhallisia ja mukavia? Arvaapa tuntuuko ap:sta, jolla jo on tyttö, että hän voisi ottaa kirjoituksesi todesta?
Vierailija: