Kertokaas muut ulkosuomalaiset, millä tavalla olette Suomessa käydessänne
mokanneet, kun ette ole enää tunteneet maan tapoja!
Oma esimerkkini:
Olimme kesälomalla Helsingissä vain lomaa varten vuokratussa kämpässä ja lähdimme ensimmäisenä aamuna etsimään lapselle leikkipuistoa. Pian löytyikin puiston laidalta aidattu leikkipuisto. Ei kun portista sisään. Kohta meitä kohti tuli tiukkailmeinen nainen ja sanoi kysyvästi " Hei" . Minä vastasin tervehdykseen ja kysyin, oliko tämä nyt varmasti sellainen leikkipuisto, johon kuka vain voi tulla. " Tämä on päiväkoti X:n piha..." vastasi nainen.
Eipä ollut tullut mieleenkään, ettei päiväkoti mitenkään merkitsisi omia alueitaan esim. kyltillä, jossa on päiväkodin nimi. Tai että yleensäkin päiväkodin pihalle kuka vaan voi kävellä portista sisään. Jos leikkipuiston näköiseen paikkaan pääsee noin vain portista sisään, eikä portin pielessä lue mitään, minä pidän sitä ilman muuta julkisena leikkipuistona.
Olin tietysti nolostunut ja pyysin anteeksi, selitin, että olemme juuri muuttaneet alueelle. Ja kerroin, että yritin kyllä katsoa, lukisiko portin pielessä jotain, mutta ei lukenut. No, turhaan kai selitin, Suomessa asiat nähdään jotenkin toisella tavalla :)
Kommentit (23)
Luulin itse olevani ainoa tyhmä, joka ei heti tunnista päiväkotia päiväkodiksi...
Vierailija:
Tää muuten ärsyttää muakin, vaikka ihan Suomessa oon aina asunut. Mistä sitä ikinä voi tietää mikä on yleinen puisto ja mikä päiväkodin piha, kun ei niissä oo mitään kylttejä...Käynyt mullekin siis joskus samoin..
Eli tervehdin naapureita, kaupantätiä, kyläpaikan rappukäytävän vanhaa setää...
Lapseni myös, raukkaparat, eivät voi käsittää ettei kukaan tervehdi takaisin:-(
Ja huomaamattani puhuin englantia kauppareissulla. Tönäisin vahingossa ruuhkassa yhtä naista ja pyysin anteeksi, englanniksi. Nainen vain tokaisi siihen miehelleen " ai, tuo taitaa olla joku ulkomaalainen" . En sitten enää kehdannut uusia anteeksipyyntöäni suomeksi..
Kun menen kauppaan, tervehdin ääneen myyjää tai kassaa, kuka siinä nyt onkin. " Päivää" . Kun asioin, kiitän. Kun lähden kaupasta, kiitän ja toivotan hyvää päivän jatkoa.
Suomessa minua katsotaan kuin olisin pähkähullu.
Minäkin hymyilen, juttelen small stalkia, tervehdin, kiitän... En tarkoita, etteikö Suomessakin niin tehtäisi, mutta olen tottunut siihen, että kaikkea tuota PITÄÄ tehdä koko ajan ja suurella volyymillä...
kyllä täällä suomessakin tervehditään, katsotaan silmiin ja sanotaan kiitos.
ja silmät pyöreinä. Kyllä minä olen joka kesäloma parissa viikossa taas oppinut terevehtimään suomalaisittain, sitten en enää herätä huomioita.
Siis tämä ketjuhan se vallan hauska on. Taitaa olla nää ulkosuomalaiset niin kovii tervehtiin ja puhuvat vielä smalltalkia...heh.
Kyllä täällä Suomessakin tervehditään, kiitetään, jutellaan. Älkää nyt viittikö oikeesti...
ainakaan siihen malliin ku ulkomailla. no mulle se kyllä passaa
ei se tervehtiminen mitään järjetöntä ole. Oikeesti, ei ainakaan tälläsen haloon kokoista. Saattahan esim Englannissa vastaantulija tervehtiä, etenkin maalla, mut kauheen rankkaa ois jos vaikka Oxford Streetin läpi kävelis kaikkia tervehtien...:)
mie en voi käsittää sitä että kotikaupunkini kaupoissa hedelmät yms. pitää punnita itse ja lätkäistä hintalappu. Monesti kassalta saa sitten juosta hakemaan sitä lappua hedelmiin. Ainakin täällä keski- euroopassa kassa punnitsee ja hinnoittelee...
Ja tosi ärsyttävää sellaista onkin.
Tai tyyliin 5 banaania/xx euroa. Joten se punnitus tahtoo unohtua Suomessa.
Mä tervehdin ihmisiä kyllä kanssa, en ole ulkosuomalainen. En kyllä koe kenenkään katsovan monttu auki, jos menen turistina ulkomaille, niin harvassa maassa myyjä tervehtii. Monessa paikassa ei ole näin hyvää asiakaspalvelua! Enkä tarkoita pelkästään turistikohteita, vaan kaupunkilomilla. Onko muut huomannut saman?
Helsingissä olen yleensä, kun olen Suomessa.
En oikein ymmärrä miksi Suomessa asuvat reagoivat tähän nyt niin voimakkaasti? Ihan vilpittömästi tuon kirjoitin, koska koen sen eron suurena. Tottakai parissa päivässä tottuu taas siihen, miten Suomessa tervehditään (jos..) jne. Small talkia en kyllä ole Suomessa kuullut, väitättekö tosiaan että sitä harrastetaan? En tarkoita pahalla, enkä sano, että täällä kaikki olisi paremmin, mutta kyllä korvaani osuu joka kerta kun kaupassa kassa vaikka tervehtii " moi" . -- Moi?? Miten niin moi?? Tuntemattomalle? Vanhoillekin ihmisille? Täälläpäin teititellään, ellei olla läheisiä ystäviä tai sukua. Ja siihen kun on korva tottunut, Suomen moit tuntuvat aika hurjilta. Samoin ihmettelen joka kerta Suomessa käydessäni, miten telkkarissa sinutellaan niin paljon? Ihan vieraatkin ihmiset, vaikka haastattelutilanteessa!
Mutta nämä nyt on näitä. Luulisin, että jokainen tähän kirjoittanut ulkosuomalainen ymmärtää mitä tarkoitan, ja siellä Suomessa tätä lukevat, jotka ette ehkä ole asuneet ulkomailla, jostain syystä tunnutte loukkantuvan tms. Ei kai kenelläkään tarkoitus ollut loukata.
Vierailija:
Täälläpäin teititellään, ellei olla läheisiä ystäviä tai sukua. Ja siihen kun on korva tottunut, Suomen moit tuntuvat aika hurjilta. Samoin ihmettelen joka kerta Suomessa käydessäni, miten telkkarissa sinutellaan niin paljon? Ihan vieraatkin ihmiset, vaikka haastattelutilanteessa!
Minullekin sinuttelu alussa särähti korvaan kun tulin Suomeen ulkosuomalaisena. Esimerkiksi resepteissä :-) kun niissä luki " ...ota taikina kulhosta..." särähti aika pahasti. Mutta nyt taas olen niin tottunut, monen Suomessa asutun vuoden jälkeen, että en meinaa huomata tätä aina.
karjalanpiirakat ja hedelmat. sitten paa punaisena juoksen
niita punnailemaan perimmaiseen nurkkaan mita kaupasta loytyy.
taman jalkeen maksan tuotteet ja jaan odottamaan tyhmana, kunnes tajuan, etten ole muistanut ostaa muovikassia ja joudun itse pakkaamaan tavarani :) tyhmyydesta sakotetaan... olen tottunut siihen, etta ostokset pakataan, eivatka ostoskasseista tarvitse maksaa mitaan ja kassantati tai seta punnitsee tuotteet. Myyjat ova valilla tosi nyreissaan ja kerran eras pikkupoika kommentoi mulle, et: no jatit sitten piirakat punnitsematta. Vastasin, ett joo kun siella missa mina asun ei tarvi punnista. Ai jaa, no missas sitten asut? no amerikassa, ai jaa sano, siella varmaan katotaan paljon jaakiekkoo ja sitten puhuttiinkin jo urheilusta...ihana poika:)
Eniten harmistuttaa ja naurattaa oman ikaiset naiset, kolmikymppiset, jotka esim. tormaavat tai itse vahingossa vaikka kaupassa tulen liian lahelle, tiedatte nama ohitustilanteet, kun molemmat vaistavat. no monesti sitten sanon etta anteeksi tms ja toinen ei vastaa yhtikas mitaan...joskus olen jaanyt ihmetellen katsomaan peraan, etta eikos se kuullut kun pyysin anteeksi, niin naen kun toinen katselee hammastyneesti hihitellen peraani etta mita toiko puhui!? Minusta tuntuu ettei suomalaiset (tapahtunut helsingissa) osaa puhua tai luulevat olevansa vahintaakin nakymattomia haamuja.
kun ihmiset vaan tunkee ohi eikä sano mitään. Helpommalla pääsisi kun sanois vaikka ' anteeksi' niin osaisi väistää eikä tarvitsisi töniä ja tunkea ohi päästäkseen.
Toinen juttu on kun naapurit ei rapussa tervehdi, minä alussa iloisesti moikkailin ja naapurit vaan katto hölmönä, tuli kyllä vähän hölmö olo.
Samoin kun mieheni pitää jollekkin kohteliaasti ovea auki, niin siitä lappaa koko kylä ja kukaan ei millään tavalla noteeraa, että joku siellä seisoo ja ystävällisesti pitää sitä ovea auki. Kyllä oli ukko hölmistyneen näköinen kun vihdoin pääsi taas pois sieltä oven takaa seisomasta...
Ja minä alussa aina kiskalla tai baaritiskillä pyysin kohteliaasti ' saisinko yhden ... kiitos' , varsinkin baaritiskillä katottiin aina pitkään.
Toisaalta, olen kyllä niin helpottunut suomessa siitä, ettei tarvitse tuntemattomien kanssa lörpötellä turhanpäiväisesti aina niitä samoja juttuja, vaan saa ihan rauhassa, hiljaa kulkea esim. hississä. Mä en jaksa ' small talkkia' !!!
anteeksi tönäisyn jälkeen ;) ei vielä ihan joka paikassa kylläkään.
t. ex-ulkkis
Tää muuten ärsyttää muakin, vaikka ihan Suomessa oon aina asunut. Mistä sitä ikinä voi tietää mikä on yleinen puisto ja mikä päiväkodin piha, kun ei niissä oo mitään kylttejä...Käynyt mullekin siis joskus samoin..