Esikoisen synnytys- mitä hassua teit tai ajattelit.

ekalla vessareissulla oli semmoinen olo että minulla on semmoinen ämpärinmentävä reikä alapäässä ja koko suolisto putoaa pois ihan kohta. En uskaltanut edes kädellä kokeilla.

Jossain pääkopan perällä oli mielikuva, että joku ois joskus sanonut, et kaikki ei ehkä mene käsikirjoituksen mukaan.

Ja pah! Miksei menisi??!! Ensin alkaa harvemmat supparit, sitten ne jokusen tunnin päästä tihenee, kun ne tulee säännöllisinä, lähetään synnärille, siellä sitten otetaan epiduraali ja sitten vauva syntyy.

Juuh... Supparit tuli, sitten mentiinkin leikkaussaliin ja annettiin nukutus ja tehtiin hätäsektio.

Kaikki meni hyvin ja eipä siinä hätäsektiossa ollut mitään hauskaa, mutta jälkikäteen hymyilytti omat synnytyssuunnitelmat.. :)

Seuraavalla kerralla olin fiksumpi ja en pahemmin suunnitellut synnytystä..

Tajusin lähteä sairaalaan kun kävin vessassa ja tuli verta. Sairaalassa olin n. 1/2 h. ennenkuin lapsi syntyi! Naurattaa näin jälkeenpäin:kuinka typerä sitä silloin olikaan.

Ehdittiin onneksi sairaalaan, juuri ja juuri. Luulin tosiaan että supistusten aikana kierin tuskasta lattialla ja kiljun armoa.

Ajattelin olevani aktiivi ja pystyssä/kävelemässä oleva synnyttäjä. Rukoilin päästä vuoteeseen ja kyljelleen. Aivan sama vaikka pasuuna olisi korvan juuressa porilaisten marssia töräytelly. En olisi sitä kuullu. Olin vissiin aika keskittynyt =)?

Joten tiedän ainakin hiukan mitä tuskaa koit.

Ei olla kyllä vielä oltu, vauva nyt 7kk. :)

Vierailija:

Ei olla kyllä vielä oltu, vauva nyt 7kk. :)

Minä otin ilokaasua ja koko ajan mietin että tätä tavaraa täytyy ottaa varovasti ja säästellen. Voi tulla pahaa oloa.. joo olin aika iloisessa humalassa. ja halvassa. Ärsytti miehen valitsema paita ja katselin alta kulmiani kun kiikkusi siinä vieressä. Mietin että minkä helvetin takia piti pistää juuri tuo paita synnytykseen päälle?? niinkuin sillä mitään merkitystä olisi ollut.

Kunnes seuraava tuli ja oli että mitä hittoa...



Niin ja yritin puraista miestäni ponnistusvaiheessa

Verta tuli ihan kiitettävästi. Luulin purevani hänen paitaa, mut olinki sit napannut oikein kunnolla kiinni. Mies karjui ja minä huusin takasin, että lakkaa kiljumasta, säikytät vauvan (lapsi ei ollut vielä tuossa vaiheessa syntynyt)

Jälkeenpäin kätilö sanoi meille, että kyllä oli mielenkiintoinen synnytys. Ei ole ennen joutunut tikkaamaan sekä äitiä että isää:)

mitä aamiaista sairaalassa olisi tarjolla, vauva syntyi siitä muutaman minuutin päästä.

Olin vain oksennellut ja olin TODELLA väsynyt valvotun yön takia, nälkä kurni vatsassa vaikka siinä ponnistelin juuri vauvaa ulos.. Oli hyvä aamiainen muistaakseni ja hyvin maistui!

Tosi idioottimainen ajatus, sillä lapsi on keinoalkuinen ja erittäin hartaasti toivottu. Jotenkin vaan toivoin tyttöä enemmän kuin poikaa.

Nyt hävettää moinen ajatus, sillä poika on varsin ihana pakkaus, nyt jo 8-vuotias.

Ja lisäksi kun yöllä tultiin sanomaan, että vauva on kipeä herätetäänkö kun lääkäri tulee sanoin, että ei tarvi kyllähän aamulla saan tietää. aivan käsittämätöntä...

...Ja sehän tuli! ;/

Olin aiemmin anonut kätiöltä lupaa päästä paskalle,.. Ei myöntänyt.

kun kätilö toi synnytyssaliin vedenkeittimen siinä vaiheessa, kun oli 8 cm auki. Ajattelin itsekseni, että onpa hyvä palvelu, aikovat keittää mulle keskellä yötä teetä! Jälkeenpäin sitten tajusin, että se kuuma vesi laitettiin ns. kuumiin hauteisiin, rätteihin, joilla haudottin alapäätäni:)))

Teetä en saanut koko reissulla:)

Wah?

Ja mitä se kätilö sitte ekaks sano???

revin ja riuhdoin miestäni supistusten tullessa. Niiden välissä ja aikana itkin. Taisin olla niiin järkyttynyt meneillään olevasta kokemuksesta! Ja mikä hävettää eniten, oli se, että käyttäydyin kuin eläin, siis huusin eläimellisellä tavalla ponnistusvaiheessa varsinkin...



Ihanaa oli kun kätilö kertoi pään vihdoin tulleen ulos ja auttoi hartiat ulos ja huudahti; tyttö tuli. Siinä vaiheessa siirryin vaaleanpunaiseen maailmaan jossa kaikki huolet olivat poissa.

johon voisi painaa ja hieroa selkää.

Menin kuitenkin vessaan kun olo ei helpottanut. Pöntöllä en kuitenkaan uskaltanut ponnistella kunnolla, kun pelkäsin et se vauva syntyy ja putoaa pönttöön :) No, kakka sieltä tuli eikä vauva, ja sitä vauvaa piti ponnistaa myöhemmin HIEMAN lujempaa...