Nainen pettää, voiko luottaa?

Ihan tälläinen huolestunut mieskommentti?



Rouva on "aikaisemmassa elämässä" ollut sellainen vähän estotottomampi, mennyt niinkus kukasta kukkaan, vai oisko naisen kohdalla paalusta toteemiin. No any way, ollaan oltu yhdessä n. 3 vuotta ja yhteiseloomme ollaan saatu aikaiseksi molempien silmäterä, 1,5v. tyttäremme.



Nyttemmin on alkanut tuntumaan (mm. vähäisestä seksielämästä) että olisiko vanhat tavat palanneet. Seksiä ei vaan tuu, tällä tarkoitan sitä perus yhdyntää, jota aikaisemmin tuli harrastettua säännöllisesti eli noin. 3-4 krt. viikossa. Nyt menee viikosta kahteen ilman, jopa enemmänki, toki jotain ihme pyrskeitä tulee aika ajoin. Rouvalla menoja laivalle, toisinaan "tyttöjen iltoja", jumppaa jne. ei siinä mitään, onhan poikain iltojakin ja kiekko reenejä. Mutta mutta, ontuvia ovat selitykset ja jos epäilemään alkaa niin melkoista shittii tulee niskaan.



Oikeesti vaan v-ituttaa ja pelkkä tietokin olis hyväks, ei mitään draamakuningatar-juttuja. Miten kauniimman sukupuolen humanit noihin oikein tarraa? Itte mielestäni yritän (ihan oikeesti), karsin menojani ja hoitelen rakkauden hedelmäämme aina kun mahdollista, mutta mikään ei kelpaa, sisällä kotona pitäis vaan törröttää, kasailla palikoista torneja jne..



Miten on, lapsihan on reilun vuoden iässä riippuvainen vanhemmistaan, eikä vähiten äidistään, voiko vaan olla että lapsi "väsyttää" äidin perinteisistä arjen iloista, vai onko taustalla jotain muuta? On melko skitsofreeninenolo kun kertomalla epäilyistään "selibatisi" jatkuu ja jatkuu. Kyllähän näistä raskauden ajan hormoonihäiriöistä on kuultu mutta että normiaikana?



Nim. luistaako kasetti?