Miksi äidit ulkoilevat lastensa kanssa?

Me ulkoillaan siksi kun lapset tarvii raitista ilmaa ja nauttivat ulkona olosta, nukkuvat ja syövät paremmin kun on ulkoiltu. Myös itse viihdyn paremmin ulkona kuin sisällä.

Välillä tällaisia päiviä siis on, olosuhteiden pakosta, ja kyllä on tunkkainen ja raskas olo illalla. Ulkoilma tekee tosi hyvää eikä ole kotikaan ihan pommin jäljiltä kun lapset pääsevät purkamaan tarmoaan ulkoleikkeihin.

Meillä pojat on 2- ja 4-vuotta. Ovat oppineet jo pienestä että aamupalan jälkeen lähdetään ulos leikkimään. Asutaan maalla missä on iso oma piha.

Ulkoilun jälkeen lounas ja 2-3h päiväunet. Illalla ulkoillaan myös ennen iltapalaa, sitten nukkumaan 11h yöunet.

Ovat kovia touhuamaan, joten ulkona juokseminen paljon turvallisempaa ja minulla itselläni kaatuvat seinät päälle jos en pääse ulos.

Kotityöt tehdään päiväunien aikaan, tai silloin kun pojat touhuavat ennen ulkoilua keskenään.

Itse keksin paremmin tekemistä ulkona kuin sisällä lasten kanssa, kelistä riippumatta.

koska lapset flunssassa. Minusta ulkopäivät on paljon helpompia ja koti pysyy siistimpänä, huoh.

Talvella puolitoista-vuotiaan kanssa ulkona olo oli kamalaa. Lapsi halusi vain syödä lunta, ei muuta. Jos laittoi pulkaan venkosi itsensä heti hankeen syömään lunta , siis naamalleen. Mikään leikki ei kiinnostanut, vain lumensyönti! No kuivasin naaman sitten aika monta kertaa. Sitkeästi kävin ulkona, vaan nyt en enää kyllä mokomaa tekisi (jos siis olisi tuon ikäinen ja tapainen lapsi..).

meillä ulkoillaan tunti aamupäivällä ja tunti iltapäivällä, mikäli ei ole muuta menoa (muskari, kerho, uinti, jumppa yms.). hyvin ehtii tehdä kotihommiakin noiden ulkoilujen lisäksi.

- pieni asunto, mutta tosi mukava asukaspuisto ihan lähistöllä

- kivoja kavereita ulkona sekä lapsille että äidille

- lapset ovat rauhallisempia sisällä saatuaan ulkona purettua fyysistä energiaansa

- ulkona saa erilaisia elämyksiä ja oppia kuin sisällä (= vaihtelu virkistää ja kehittää)

- ruoka maistuu paremmin ulkoilun päälle

Itse pyrin ulkoilemaan lapseni kanssa 1-2 tuntia päivässä, mutta se onkin sitten jo ehdoton maksimi. Pihalla seisoskelu nyt ei juurikaan vastaa käsitystäni ulkoilusta.

Lapsikin lähtee yleensä mielellään ulos, mutta joskus ehdottaa sisälle jäämistä, koska hyvät leikit ovat kesken. Ja silloin saan omaa aikaa ja rauhaa esim. lukea tai kuunnella musiikkia. Muuten vapaapäivät kuluvat aika täydellisesti kotitöitä tehdessä eli ruuanlaittoa, siivousta, pyykkäystä jne.

Jotenkin kurjasti olen tottunut sisätiloihin, eikä minua itseäni haittaa yleensä lainkaan, vaikka en kävisi koko päivänä ulkona.

Lapsi on 1-v ja silloin tällöin käydään pihalla keinumassa tms, mutta usein ulkoilut koostuvat kauppareissuista ja kyläilyistä, joita ei kuitenkaan ole joka päivä.

Kuitenkin haluan ehdottomasti lisätä ulkoiluita rutkasti (päivittäisiksi), kun lapsi on sen verran vanha, että osaa paremmin puuhastella hiekkalaatikolla yms ja kun muutamme ympäristöön jossa on kivempi ulkoilla.

Olet ainakin pahasti alavireessä, kirjoituksistasi päätellen. Ota nyt heti huomenna tavaksi säännöllinen päivärytmi ja siihen sisältyvä ulkoilu, vähintään kerran päivässä!

Minä tosiaan aion alkaa aktiivisemmin käydä ulkona yms. Ja aina päätänkin, että " heti kun kesä tulee" tms, mutta kummasti ovat jutut unohtuneet.

Nyt minulla on päämääränä muutto! Kun muutetaan niin otan uuden pihan rohkeasti käyttöön meidän perheelle (uusi yhtiö).

Minä en ole masentunut, ainakaan perinteisesti. Olen vain jämähtänyt kotiin tylsistymään. Ennen kärsin siitä, mutta nyt olen jo tottunut tähän. Nyt vain täytyy tottua tästä pois.