kenenkään lapsi menossa syksyllä eskariin?millä mielin.

Eikä jännitä ollenkaan, on vaan niin isoa poikaa että... Tuntee monta lasta sieltä. Äiti jännittää ihan kamalasti, että miten poika pärjää, kun on niin vilkas, vaatii kovan auktoriteetin totellakseen. No, onneksi on koko kesä aikaa kypsyä kotona..

mutta hyvää tekee kait meille molemmille:)

Kerhoillut on kuitenkin jo useamman vuoden joten ei jännitä. On erittäinen sosiaalinen ja saa varmasti kavereita ja muutama tuttukin siellä on =)

Ihmettelen vaan miten yksi ihminen pärjää 15:n 6-vuotiaan kanssa... Oma lapseni kun ei ole tulevan eskarin ainoa villikko.

Mutta eiköhän se siitä pian, kun tutustuu. .

Eskarista ei oikein ymmärrä, vaikka tietysti olen yrittänyt kertoa. Edellisessä päiväkodissa ei ollut eskariryhmää vaan se oli lähikoululla.

Tulevassa eskariryhmässä on parikymmentä lasta, kaksi lastentarhan opettajaa ja yksi hoitaja. Ovat samalla kokoonpanolla myös iltapäivän. Erityisavustajan saa jos erityistarpeita.

kyseessä pieni kyläkoulu jossa on käynyt jo 3v asti kerhoakin ja oikeastaan kaikki kaverit ovat jo tuttuja... mutta siitä huolimatta minua jännittää ja hirvittääkin miten poika alkaa siellä pärjäämään... on ollut reilun vuoden nyt pikkusiskon kanssa kotihoidossa, sitä ennen oli perhepäivähoidossa alkaen 1v2kk ikäisestä...

Innoissaan odottaa. On odottanut sitä jo vissiin koko viime talven.



Minusta ei tunnu sen kummemalta, kun kyseessä on kuopus ja nämä hommat on jo nähty. Enemmän jännittää että pääseekö poikani 15v hakemaansa jatko-opiskelupaikkaansa. Voi kun pääsisi!

Lähinnä mielenkiinnolla odotan, että millaista tulee. Pojan kuntoutussuunnitelmat on jo lähetetty eskariin. Enemmän huolettaa myöhempi eskarin vaihto ja kuinka kuntoutus etenee siellä, kun on pieni paikkakunta.

ole tiedossa, eskari järjestetään omassa päiväkoti ryhmässä, ovat olleet samana ryhmänä jo pk:n tulosta saakka ja eskari on vaan siinä ohessa mutta muuten mikään ei muutu. Tietenki poika odottaa sitä ja kaikkein kivointa on kuulemma kun eskareiden ei tarvitse mennä ollenkaan päivälevolle.

Mietin pitkään, laitanko häntä ollenkaan eskariin, mutta ympäristön paine oli niin suuri, että " pakkohan" se on. Täällä ei taida kukaan jättää eskaria käymättä.

Minä en yhtään tykkää, kun lapsuutta lyhennetään yhdellä ylimääräisellä kouluvuodella. Eskaripäivät on yhtä pitkiä kuin koulupäivätkin.



Poika odottaa innoissaan eskaria, kun parhaat kaverit tulee samaan ryhmään. Haluaisi myös kovasti oppia jo lukemaan.

tuttu paikka,

on käynyt puolipäiväryhmässä päiväkodissa jossa myös eskari on...

eli vähän tietää jo eskareitten toiminnasta.



odottaa kyllä kovasti,

äitiä kyllä vähän jännittää kun poika porukan nuorimpia, loppuvuodesta syntynyt, eli nyt 5,5v!

5v-neuvolasa kyllä kehuivat poikaa taitavaksi keskittyjäksi ja että olisi valmis...

Poika kysyi viimeksi eilen, minä päivänä elokuussa alkaa eskari =). Ryhmä on onneksi vain 9 lasta, joista vielä 8 olleet samassa pk-ryhmässä viimeisen vuoden. Ei huolta siis; äidillä eikä lapsella!

Hoidossa hän on kyllä ollut, joten ryhmässä toimiminen yms. on hallussa.



Mikä mua jännittää on se, että lapsi on osannut lukea jo vuoden päivät. Mahtaako turhautua eskarissa, kun vasta opetellaan kirjaimia ja sitten ekalla, kun puolet luokasta opettelee vasta lukemaan...



Esikoinen oli samanlainen tapaus, mutta hiljainen ja turhankin rauhallinen, joten ärsyyntyi ja turhautui nyt vasta 3. luokalla. Onneksi vuosi koulussa meni edelleen hienosti, vaikka vain englanti uutena kielenä antoi riittävästi haastetta. Ainakaan meidän koulussa ei järin panosteta hyvien oppilaiden lisätehtäviin, kun kaikki aika menee siihen haitarin toiseen päähän - ainakin meidän esikoisen luokalla :(