Lue keskustelun säännöt.
Mä en ymmärrä vanhempia.
28.05.2006 |
Siis miksi suurin osa vanhemmista ei halua lasten kavereita kotiinsa?
Siis en tarkoita että aina pitäis jaksaa ottaa vieraita lapsia kotiinsa, mutta edes joskus?
Meillä käy lähes päivittäin lasten kavereita ja niin kauan kun käyttäytyvät kunnolla saavat olla täällä. Mä nimittäin mielummin kattelen lapsiani välillä kotonakin kun annan niiden huinia koko päivän ulkona tai vieraissa kodeissa. Jotkut lapset käyvät näköjään kotona vain syömässä ja sitten taas mennään pihalle tai kaverin luo. Ja niille ei saa ikinä mennä vaikka välillä käyvät oven takana kysymässä.
Mä en pystyis käännyttämään sateella/kylmällä omaa lastani kavereineen pois AINA!
Ja toinen juttu on että joillakin vanhemmilla on joku raja kuinka monta lasta saa olla kylässä ja sitten jos vaikka on jo kaksi niin käännytetään se kolmas pois ovella ja sitten se palloilee yksinäisen näköisenä tuolla pihalla kun muut kaverit ovat kylässsä.
Mä päästän aina kaikki sisään jos meille vaan sopii tulla ja jos meno yltyy liikaa niin käsken kaikki rauhoittumaan tai pihalle. Mut en siis rupea syrjimään yhtä vain sen takia että lapsilla on jo tietty määrä vieraita -en tee niin omillekkaan kavereilleni.
Siis en vaan ymmärrä miksi jotkut vanhemmat eivät halua tutustua lastensa kavereihin ja antavat lapsen olla mielummi koko päivän muualla kuin että antaisivat kavereiden välillä tulla kylään.
Kommentit (21)
Ja mielelläni kattelen lapsiani kotona kavereiden kanssa tai ilman :-).
Siksi ne kaveritkin ovat tervetulleita. Ja sitä siis ihmettelenki näissä " meille ei saa ikinä tulla" -kodeissa -eikö ne halua katella omiaka lapsiaan?
T: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaverit tuli meille... Nykyään varmaan aika harvinaista; kaikki lasketaan niin tarkoin.
Kun meidän lapsi on isompi, aion jatkaa samaa linjaa, mikä kotonani oli. Meillä oli aina ovet auki lapsille, äiti teki ruokaa sitten enemmän, jos jollain oli nälkä. Useista on jäänyt nyt aikuistuttua ihan ystäviä vanhemmilleni. Käyvät korjaamassa autoa ja rakentamassa terassia jne.
Olin aivan järkyttynyt, kun tajusin jossain vaiheessa, että on olemassa koteja, joiden asukkaista vain aikuiset tai äiti saa päättää, kuka ja koska siellä vieraillaan.
Tietenkin joskus oli rasittavaa, kun veljen kavereita oli AINA meillä, mutta sellaista elämä on. Joskus toiset ihmiset rasittavat, yleensä niitä tarvitaan ja ovat korvaamaton apu ja elämän suola.
On heidän vanhempiensa häpeä, että ovat sellaisia nuiveroita. Kyllä sitä lasten kasvettua aikuiksi saa olla tarpeeksi rauhassa, jos sitä haluaa.
Mun lapsi nimittäin syöpöttelee kavereillaan kaikenlaisia pannareita ja saattaa mun tietämättä jopa syödä kaksi iltapäiväruokaa, toisen kaverillaan ja toisen kotona. Yritä siinä sitten pitää kortisonikuurilla oleva lapsi normaalipainoisena...
Ja mä en myöskään näe mitään syytä sille että hyvällä ilmalla lapset istuvat kuin tatit sisällä. Huonollakelillä saavat tietysti olla sisällä, mutta jos ilma on hyvä niin leikkikööt ulkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai ota kaverin vanhempiin yhteyttä ja kiellä ruokkiminen.
Voi hyvää päivää, että kaikesta voidaankin valittaa. Ihanhan se onkin naapurien vika jos lapsi lihoo. Haloo! Onko ketään kotona?
Kaikki lasten kaverit ovat aina tervetulleita, ja melkein aina saa kysyttäessä tulla yökyläänkin. Välipalaa tarjoilen, mutta en tuputa. Jos lapsi haluaa, niin saa ottaa. Yhdeltä äidiltä on tullut viestiä, että hänen lapselleen ei saa antaa välipalaa paino-ongelmien takia enkä hänelle siis anna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Tai ota kaverin vanhempiin yhteyttä ja kiellä ruokkiminen.Voi hyvää päivää, että kaikesta voidaankin valittaa. Ihanhan se onkin naapurien vika jos lapsi lihoo. Haloo! Onko ketään kotona?
Kokeile kuule itse saada munuaisensiirto ja sen seurauksena syömishimoa aiheuttava kortisonikuuri ja tule sitten aukomaan päätäsi. Pieni lapsi ei osaa eikä pysty itse säännöstelemään niitä ruoka-annoksiaan kun koko ajan on nälkä. Jos mun lapsi saisi itse päättää mitä syö, se söisi koko ajan. Ja lisätietoja jos tarvitset niin soittele vaikka Lastenklinikan osastolle K3 ja kysele sieltä onko siirtopotilaiden ongelma lääkityksestä johtuva holtiton syöminen...
Jos mä kiellän ruokkimasta mun lasta ja menemästä kavereillekylään, ja silti kaverien vanhemmat kutsuvat ja tarjoavat ruokaa, vaikka olen sanonut että meidän poika syö vain kotona, niin minkä mä asialle voin?
Eli kaverit olivat aina tervetulleita. Tilaa ei meilläkään ollut paljon, mutta sopu sijaa antoi. Yökyläpaikat oli kyllä rajoitettuja, vain yksi vieras sai olla kerrallaan. Sitten vuoroteltiin sisaruksien kanssa kenen kaveri sai tulla yöksi.
Ja kyllä minä tosiaan tarjoan lapsen kaverille samaa kuin lapselleni, ellei kaverin vanhempi ole informoinut rajoituksista tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuoda kavereita, ja silloinkin sai tulla vain yksi kerrallaan. Meillä kun oli viisi lasta ja aika pienet tilat.
Viestistäsi ei tullut ilmi sairauden laatu, eikä lapsesi ikä. Ajattelin, että on kortisonilla astman tai allergian takia.
Puhu kavereittesi vanhemmille uudestaan. Luulisi aikuisten ihmisten ymmärtävän. Ovatko tietoisia lapsesi sairaudesta?
Anteeksi vielä kerran, mutta tunnen opikeasti niin avuttomia ja hukassa olevia vanhempia, jotka löytävät aina syyn lapsien/omiin ongelmiin muualta kuin omasta toiminnasta. Tarha, koulu, mummut ja papat, naapurit jne ovat aina pilaamassa heidän perheensä elämää. Erehdyin luulemaan sinun kuuluvan samaan sakkiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meilläkin kaverit saavat syödä samaa mitä omat tenavat. Jos kavereiden vanhemmat ottavat yhteyttä ja kieltävät, en tietenkään antaisi ruokaa vaan selittäisin lapselle, että äiti on antanut ohjeet et sinun pitää syödä kotona.
Ei kai joku oikeasti noin sairaalle lapselle syötä mitä tahansa äidin kielloista huolimatta? Huh, kaikkea sitä kuuleekin.
Vierailija:
Ei kai joku oikeasti noin sairaalle lapselle syötä mitä tahansa äidin kielloista huolimatta? Huh, kaikkea sitä kuuleekin.
Eihän se haittaisikaan, mutta mun lapsi ei kerro kotona syöneensä jo kaverilla, vaan syö toisen ruuan sitten heti perään kotona... sama välipalan kanssa, ensin syö kaverin luona välipalaa ja sitten tulee kotiin välipalalle. Ja kavereiden kanssa käyvät ostamassa jäätelöä, kun kaverin äiti antaa kassillisen limupulloja jotka saa viedä kauppaan ja käyttää rahat jäätelöön...
Lisäksi ne ruokamäärät pitää olla aika tarkkaan rajoitettuja, vain sen verran että nälkä lähtee, ja kevyttä ruokaa. Syömishimo kun ei syömällä poistu... se vaan ei mene perille, kommentteja tulee tyyliin " pitäähän nälkäisen lapsen ruokaa saada" , " eihän se nyt edes ole vielä lihava, vähän pyöreä vain" , " enhän minä voi antaa lapselleni ruokaa ja laittaa toista katsomaan vieressä kun kaveri syö" jne. Eli viesti ei mene perille, ei edes lapsen opettajalle jota on pyydetty katsomaa nettä mun lapsi ei ota koulussa enempää ruokaa kuin yhden annoksen, opettajakin vetoaa siihen että pojalla oli nälkä...
Kerrottakoon, että ollessaan viikonlopun mummolassa, poika söi päivässä ruokaa sellaisen 4000 kalorin edestä, eli jatkuvasti oli jotain suussa, mummo kun on sitä mieltä että on hyvä että lapsi syö...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on vasta 1,5v mutta nyt jo itkee nälkää vajaan tunnin kuluttua edellisen ruuan loppumisesta. Jos antaisin ruokaa lapselle aina kun se tahtoo syödä, söisi lähes koko ajan. On kyllä kokeiltu, syö oikeasti niin paljon kunnes oksentaa kun on liian täynnä, eikä se siihen oksentamiseen lopu, yrjöämisen jälkeen haluaa heti lisää ruokaa...
Vierailija:
Vierailija:
Ei kai joku oikeasti noin sairaalle lapselle syötä mitä tahansa äidin kielloista huolimatta? Huh, kaikkea sitä kuuleekin.Eihän se haittaisikaan, mutta mun lapsi ei kerro kotona syöneensä jo kaverilla, vaan syö toisen ruuan sitten heti perään kotona... sama välipalan kanssa, ensin syö kaverin luona välipalaa ja sitten tulee kotiin välipalalle. Ja kavereiden kanssa käyvät ostamassa jäätelöä, kun kaverin äiti antaa kassillisen limupulloja jotka saa viedä kauppaan ja käyttää rahat jäätelöön...
Lisäksi ne ruokamäärät pitää olla aika tarkkaan rajoitettuja, vain sen verran että nälkä lähtee, ja kevyttä ruokaa. Syömishimo kun ei syömällä poistu... se vaan ei mene perille, kommentteja tulee tyyliin " pitäähän nälkäisen lapsen ruokaa saada" , " eihän se nyt edes ole vielä lihava, vähän pyöreä vain" , " enhän minä voi antaa lapselleni ruokaa ja laittaa toista katsomaan vieressä kun kaveri syö" jne. Eli viesti ei mene perille, ei edes lapsen opettajalle jota on pyydetty katsomaa nettä mun lapsi ei ota koulussa enempää ruokaa kuin yhden annoksen, opettajakin vetoaa siihen että pojalla oli nälkä...Kerrottakoon, että ollessaan viikonlopun mummolassa, poika söi päivässä ruokaa sellaisen 4000 kalorin edestä, eli jatkuvasti oli jotain suussa, mummo kun on sitä mieltä että on hyvä että lapsi syö...
Eikä jakseta siivota tarpeeksi usein. On myös pienet tilat, ja sotkuisuus johtuu osaksi siitä, ettei ole säilytystilaa tarpeeksi, vaan joudutaan säilyttämään tavaroita esim laatikkopinoissa olkkarissa.
Syynä on yksinkertaisesti se, että meillä on muita pienempiä lapsia, jotka tunkevat häiritsemään. Nauttivat olostaan kavereillaan joilla ei muita lapsia tai ei ainakaan pienempiä kiusaamassa.
Meille saa kyllä tulla kaveritkin.
Omat lapseni ovat vielä liian pieniä menemään ja tulemaan yksin, mutta ovat kyllä käyneet kavereillaan ja he meillä vanhempien kuljettamina kylässä.
Ja myöhemmin saa kyllä kaverit tulla ja syödäkin.
Ja meille ovat lapset aina tervetulleita! Tietenkään en tarjoa mitään, jos lapsen vanhempi on erikseen siitä maininnut/kieltänyt.
Ja toinen syy miksi ei sisälle päästetä, on pikkusisarten päiväunet.
paikkaan, johon ei loppujen lopuksi olisi kuitenkaan tervetullut. Näin minä olen ajatellut, kun on muutama sellainen kaveri, joiden luokse ei koskaan pääse. Ja kyllä, harmittaahan se, mutta jos lapsi kavereineen on kotona, niin ainakin tiedät että on hyvässä tallessa =)