Lue keskustelun säännöt.
Olen huolissani ystävästäni...
19.01.2006 |
Olen huomannut hänessä ihmeellisiä piirteitä.
Kaikki alkoi siitä kun aloimme remontoimaan taloamme ja laitoimme sisustuksen uusiksi(Ei ole vielä valmista,siis kestää varmaan monia vuosia,että saamme kaikki paikat saneerattua).
Ystäväni asui miehensä kanssa kerrostalokolmiossa vuokralla ja hekin halusivat remontoida olohuoneen(omasta pussista,vuokranantaja ei suostunut maksamaan).Järkytyksekseni huomasin kun oli valmista,että oli aivan ilmetty kopio meidän olohuoneesta.Ystäväni ei ollut moksiskaan,esitteli omana ideanaan.Vaikka mieheni kanssa meitä silloin huvitti että matkivat meitä.
No ei siinä kaikki.Nyt he ovat ostaneet oman talon,jota täytyy myös remontoida(aivan meidän tyylisen talon).
Minua on nyt vähitellen alkanut huolestuttamaan ystäväni käytös,että hän tuntuu joka asiassa matkivan minua.Kateellinenko?
Kommentit (21)
En tiedä olenko nyt vähän vainoharhainen mutta on siinä vielä yks muukin asia.
Eli siis mieheni ja hänen miehensä ovat lapsuudesta saakka olleet parhaat ystävät.Ja ystäväni paljasti minulle että on katsellut myös minun miestäni ennen kuin meni naimisiin mieheni parhaan ystävän kanssa.Mutta hän valitsi(huom.valitsi)miehekseen mieheni parhaan ystävän,koska hän osoitti tälle kiinnostusta.
Ettei nyt ystäväni ala vokottelemaan miestänikin?Jos hän onkin siitä kateellinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten omat lapset ovat suhtautuneet?
Mä en tosiaan tiedä pitäiskö mun ottaa tää puheeksi ystäväni kanssa vai unohtaa koko homma?Ei tossa olohuonejutussa nyt mitään niin kamalaa ollut(vaikka se tosiaan oli aivan tismalleen samanlainen kuin meillä)Mutta se ettei vaan tule koko talosta ihan kopio.
Ja en mä mun miehestäni mustasukkainen ole,vaikka on alkanut jo vähän ärsyttää kun ystäväni luo mieheeni sellaisia katseita,ettei vaan ois ihastunut siihen...
Eri asia sitten on, jos " ystäväsi" on tosiaan sun miehesi perässä. :/ Menee jo vähän imartelun yli...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikkasi samanlaiset hiukset ja osti samanlaisia vaatteita ja alkoi meikkaamaankin samalla tyylillä.
Sitten meillä tehtiin vähän remonttia,ei mennyt kovin kauan,kun heilläkin alettiin tekemään remonttia,ja remontoitiin vielä ihan sama kohde.
Mun äitini hälytyskellot alkoivat soida,mutta hän otti asian kuitenkin imarteluna.
Kunnes sitten tämä ystävätär alkoi vokottelemaan meidän isää,hyi hitto sentään.
Tarina ei kerro,tapahtuiko heidn kahden välillä oikeasti sitten mitään suutelua vakavampaa,mutta ällöä silti.
Ajattelin vain negatiiviselta kannalta että ystäväni on kateellinen tai ihan vinksahtanut päästään.Eli siis minun pitäisi ottaa tämä " matkiminen" kohteliaisuutena?Eikä nostaa meteliä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on alkanu jo vainoharhaisuus nostaan päätään.Muistin sen yhden elokuvankin(en nyt muista nimeä)Mutta siinä oli joku hullu nainen joka alkoi kanssa matkimaan sen ystävänsä ulkonäköä,leikkas samanlaiset hiukset ja vaatteet ja kaikki,ja se olikin sitten joku psyko:-)En nyt muista miten siinä sitten kävi.
No ei mun ystäväni ole kuitenkaan alkanut ulkonäköäni matkimaan,kun ollaan aivan eri näköiset.Itselläni vaaleat hiukset ja siniset silmät.Hänellä tummat hiukset ja ruskeat silmät.Eikä hän ole kyllä yhtään mieheni tyyppiäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin kohta jo kaverilla olisi kaikki samanlaiset jutut.
( Selvennys:Joku pieni paidan,koriste-esineen tms. osto on vielä kivaa jos kelpaa kaverille samanlainen. Mutta jos esim. maalaisin seinän esim. ruskeella tai punaisella ja kaverilla olisi viikonpäästä samanlainen niin tällainen ärsyttäisi kovasti)
Kun näette toisianne niin kerrotko hänelle aina kaikki mitä olette kotiin hankkineet ja mistä. kyseleekö paljon tietoja että mistä ostettu jne. Vai onko niin että kun käy teillä niin hiljaa vaan ilman kyselyjä katselee että mitä uutta teiltä taas löytyy ja sitten vähän niinkuin salaa ostaa samanlaiset.
Tässä yritän mietiskellä että tekeeköhän matkimista tarkoituksella vai vaiko vaan ihastunut niin paljon teidän uusiin juttuihin, että on pakko saada samannäköisiä.
just vaikka joku vaate tai koru esim.niin se ois vaan ihan kiva juttu tai joku esine kotiin sekin on ihan ok.Mutta kun näki meidän olohuoneen niin ei sitä ihastellut tai kysellyt mitään.Niin vähän ajan päästä sitten remontoivat itselleen aivan saman värisellä maalilla maalasivat seinät ja laittoivat samanvärisen laminaattilattian olohuoneeseen.Eli vähän niinkuin " salaa" Ja sitten kun mentiin käymään niin yllätys yllätys:-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta hän ei koskaan avoimesti ihastele mitään mitä uutta meillä kodissa on.Huomaan sen sitten vasta kun menen heille kylään että kappas ihan samanlainen lamppu!Eikä hän koskaan kysele mistä on ostettu tms.Mutta jostain kummasta on löytänyt samanlaisen.Ennen hän ei ole juuri ollut kiinnostunut mistään sisustuksesta,alkoi vasta sitten kun me aloimme remontoimaan niin vähän ajan päästä he samoin.Ja kyllä mä aina sanon jos joku kyselee mistä on ostettu jne,niin kertonut.Mutta ystäväni ei koskaan kysele.
matkiminen on niin ilmeistä että kaikki meidän yhteiset tuttavatkin vitsailee siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis jotain pieniä koriste-esineitä esimerkiksi.
T:ap taas
Ja musta jo ala-asteelta asti on ollut kirjoittamaton sääntö kavereiden välillä, että kysytään onko ok, jos hankkii ihan samanlaisen vaatteen tms. Tätä logiikkaa käyttäen voisi hiukan kysäistä siitä sisustuksen samanlaisuudestakin..
Itselläni on omien kavereiden kanssa ihan eri maut. Joskus olis kiva, jos joku tykkäisi ihan samanlaisestakin. Jossain vaiheessa yks kaveri oli leikkauttanut tukkansa samantapaisesti ja hankkinut samantyyppiset silmälasit. Olin ilahtunut, että kappas, sullahan on ihan samanlaiset..jne.. Ystävä ei tykännyt yhtään kommentistani. " Matkiminen" oli sattumaa / vahinko.
Onko se ihan normaali käytäntö että matkitaan toisten " elämää" ?
Ja tehdään kaikki perässä?
Entäs jos me saadaan vauva niin tekeekö ystäväni heti perässä?
T:ap
lisäksi hän kovaan ääneen esittelee matkimansa asiat omina ideoinaan ja kertoo kuinka hän on nyt keksinyt niin hyvän jutun että sen ja senkin oli ihan pakko saada samanlainen.
ja kun se alkaa oleen samoissa mittasuhteissa kuin ap:n kaverilla se ei ole enää normaalia käytöstä ihmiseltä.
asiaa jo jonkun aikaa...mut tulipa mieleen et mieheäsi tuskin kukaan haluaa!!on kyllä niin leuhka mies!!!ja ne vauvajutut....huh!
Jätä omaan arvoonsa. Jos muuten kemiat sopii tämän ystävän kanssa niin anna hänen matkia sinua jos se hänelle jotain antaa.
Elä elämääs ja unohda tuollainen ylimääräinen mietiskely!