Onko muita pariskuntia, ketkä eivät riitele/nimittele toisiaan?

kyllä riidelläkään...

eikä oikeastaan koskaan olla kunnolla riidelty. Mikään nimittely ei juolahtaisi mieleenkään.

ihan tavallisista asioista, ja mitä vasyneempiä niin tietysti sitä herkemmin mutta ei KOSKAAN nimitellä! en tajuu ollenkaan. missä on toisen kunnioitus? Vaikka naama välillä ärsyttää en koskaan nimittelis mun miestä, esim. hänen fyysisistä ominaisuuksista tms.

Pieniä ohimeneviä närkästymisiä silloin tällöin. Ei koskaan huudeta toisillemme eikä myöskään pidetä mykkäkoulua.

Toki joskus äänensävyt kiristyvät ja hiillostuttaa ja itse vähän voin mököttääkin. Mutta eipä taideta kumpikaan olla riitelevää sorttia.



Takana 12v kimpassa, ylä-ja alamäkeä.

Mun miehessä mä olen aina ihaillut sitä piirrettä, ettei hän koskaan hauku eikä nimittele mua, vaikka olisikin vihainen. Me kiisteltiin enemmän meidän suhteen alkuaikoina,ollaan aikalaisen onnellisia kylläkin. Olemme sellanen " vakka ja kansi" -pari. Naimisissa ollaan oltu 7v, muuten yhdessä 9v.

Mielestäni se on todella ala-arvoista käytöstä ja sivistymätöntä.

Välillä mun mielestä on ihan terveellistäkin vähän riidellä. Jos siis on jotain sellaisia erimielisyyksiä jotka aiheuttaa epäsopua. Mä en voi sietää mököttämistä. Mies on vähän sellaiseen taipuvainen että jos suuttuu niin on vaan hiljaa tai lähtee pois. Nyt yhteisten vuosien myötä on sekin oppinut riitelemään riidan pois ja sopimaan. Koskaan ei ole kyllä niin pahaa riitaa ollut ettei sitä olisi samana päivänä sovittu tai että oltaisiin riidoissa nukkumaan menty.



Mutta ei kyllä tulisi mieleen nimitellä toista. Tai kyllähän sitä joskus sanoo että nyt oot kyllä tyhmä, mutta ei sen kummemmin. Jos mun mies sanois mua huoraksi niin olisin kyllä ihan ihmeissäni

ilman yhtäkään riitaa, nimittelystä puhumattakaan...

eikä mieleen tulisi käydä haukkumaankaan toista. Mieheni ei ole koskaan rumaa sanaa mulle sanonut ja tuskin tulee sanomaankaan. Hyvin on rauhaisaa tää elo ja mikäs sen mukavampaa :) Mun mielestä tuollainen riiteleminen missä nimitellään toisia on osoitus vaan kypsymättömyydestä ja siitä ettei toista kunnioita. Surullista :(

Ihan vain kartoittaakseni ihmisten riitelytapoja ;)



Onko kinastelu esim. " voisit sinäkin joskus roskapussin viedä!" " Niin, ja sinä voisit joskus tiskata!" ?



Meilläkään ei mykkäkouluja ole. Jos jompi kumpi on pahalla päällä tai loukkaantunut jostain, emme siltikään mökötä tai vihaisesti mulkoile toista tms. Se väsynyt ja kiukustunut osapuoli on itsekseen jonkun aikaa ja toinen antaa tilaa olla yksin.



Mutta vihamielisyyttä ei välillämme ole koskaan. Kumpikin ymmärtää, että ne pienetkin kiukustumiset jostain arkisista asioista ovat vain arjen ja väsymyksen tuomaa, toinen ei niihin tartu ja ala ruokkia riidaksi asti.



ap

riitelymme on sellaista äänekkään painokasta ajatustenvaihtoa ;-). Toisen nimittely on mielestäni ala-arvoista, ja se nakertaa tatusti suhdetta, sekä toisen kunnioitusta.

" Riidelkää lapset, mutta aina eri aikaan!"



Erittäin viisas neuvo. Jos toinen on pahalla päällä ja väsynyt ja tölväisee jotakin, ei siihen kannata tarttua ja alkaa riitelemään samaan aikaan. Vaan antaa toisen purkaa pahaa mieltä ja siten " riidellä yksinänsä" .



ap

Minäkin luin sitä ketjua ihan ällistyneenä. Siis on ihan tavallista aikuisten ihmisten kesken riidan yhteydessä nimitellä?? Ja nimitellä leikkimielessä esim. huoraksi ja haistatella??

Huh heijakkaa...

ään, että tajusin itsekin kuinka typerää hommaa se on.

Voi sanoa, että meillä asiat riitelevät eivätkä ihmiset. Emme suutuspäissämmekään mene henkilökohtaisuuksiin emmekä varsinkaan sorru käyttämään toista halveeraavia haukkumanimiä. Olemme myös oppineet riitojemme jälkeen taas ottamaan toista osapuolta enemmän huomioon. Mielestäni riitelyssä sinänsä ei ole mitään pahaa, on hyvä välillä puhua asioista suoraan. Mutta riidellä voi monilla eri tavoilla.

Iso asiaa paisuu, kun sitä ei pureta ja selvitetä. On todella nöyryyttävää ja toisen tunteiden aliarvioimista se, että kohdata niitä toisen negatiivisia tunteita ja ajatuksia. Paras riita on sellainen, että siinä ovat molemmat täysillä mukana, siis siihen saakka että tilanne on ohi ja päälle on pussattu!!!

Vierailija:

" Riidelkää lapset, mutta aina eri aikaan!"

Erittäin viisas neuvo. Jos toinen on pahalla päällä ja väsynyt ja tölväisee jotakin, ei siihen kannata tarttua ja alkaa riitelemään samaan aikaan. Vaan antaa toisen purkaa pahaa mieltä ja siten " riidellä yksinänsä" .

ap

Jo lapsena äiti opetti, että toisten nimittely ja haukkuminen on paitsi rumaa, myös epäkunnioittavaa. Tältä pohjalta olen omaa elämääni rakentanut ja tahdon välittää saman viestin myös omille lapsilleni. Kunnioitan itseäni niin paljon etten siedä noin ala-arvoista käytöstä mieheltäni, ja kunnioitan miestäni niin paljon että harkitsen myös suuttuneena mitä suustani päästän. Kyllä henkisesti aikuinen ihminen pystyy hillitsemään itsensä niin ettei suutu silmittömään raivoon eikä päästele suustaan mitä sattuu.



Ihmetteln suuresti tuota yhtä ketjua, jossa niin monet puolustelivat että totta kait toista saa haukkua vaikka millä alatyylisillä törkeyksillä. Kyllä näissä perheissä lapset saavat hyvän esikuvan ja voin vain kuvitella miten lapset puhuttelevat kavereitaan/opettajiaan ja aikanaan työkavereita/pomoja yms...



Mietin vain, mistä tässä nyt pohjimmiltaan on kyse? Akateemiset vs. duunarit? Lapsena nimittelyä kuulleet vs. lapsena käytöstavoille opetetut? Pääkaupunkiseudun ihmiset vs. maaseudun kasvatit?

ei

ei kyllä nimitellä, se on naurettavaa.