Miten toimisitte tallaisen 5-v. tyton kanssa? Ei osaa menna yksin nukkumaan tai nukkua yksin. Vaatii aidin vierelleen nukuttajaksi. Ei juurikaan suostu pukemaan itse eika kaymaan

Eli aina kun lapsi on pyytänyt, niin olet nukuttanut ja tullut viereen kun on pissalla? Kuulostaa oudolta tuo teidän systeemi. Oletko kokeillut sanoa, että ' käy itse pissalla' jne. Väittäisin, ettei lapsessa mitään vikaa ole, vaan -anteeksi vaan- sinä olet passannut lapsesi tuommoiseksi.



Kun pitäisi nukuttaa, niin jätä huoneensa ovi auki ja sano, että olet ihan lähellä. Käy katsomassa välillä tai parempi vielä jos välillä sanot, että ' kaikki hyvin, nuku vaan' . Anna vähän huutaa, ei se lapsi mene rikki. Kun olet tällaisen koulutuksen aloittanut, niin älä anna periksi. Viikko tai kaksi voi mennä, mutta oppii kyllä tekemään asioita itsekseen kun et anna periksi. Anna lapselle vähitellen vastuuta, älä tee enää itse vaikka pyytää.

Mulla on sellainen tilanne, että poika 6v. on totutettu että on nukahtanut sohvalle. Ja täysin omaa laiskuuttamme, myönnän. Arvaapa millainen sota meillä on iltaisin ;) mutta kun ei anna periksi, niin kyllä se lapsikin sen jossain välissä huomaa.

Veljensä taas on pienestä asti opetettu nukkumaan omassa sängyssään, iltaisin menee kiltisti sänkyyn ja pysyy siellä.

Mitä jos lupaisit lapselle että hän saa nukahtaa sohvalle, mutta esim klo 21,00 alkaa hiljaisuus. Sen jälkeen ei puhuta, mutta saa seurailla nukahtaessaan sinua touhuilemassa ja tuntee kuitenkin että olet ihan vieressä. Ja ennen nukkumaanmenoa kunnon iltapalatankkaus.

nukkumaan kun pitäs alkaa, onkin nälkä, jano, pissahätä jne. Ihan normaalia. Mutta ei oo normaalia jos teet niinkuin lapsi haluaa. Tästä päivästä lähtien iltapalalla sanot, että nyt syötävä riittävästi, sängystä ei enää lähdetä syömään. Annat vettä ennen sänkyynmenoa niin ei janokaan yllätä.

Älä anna pompottaa itseäsi.

Jos pissa hätä sanot vaan että sitten vaan käyt pissillä ja takasin sänkyyn.

Tuon ikäinen lapsi voi vielä pelätä mörköjä, tiikereitä jne. Että varmasti ainakin välillä nukutettava. Teen iltarutiinit aina samalla lailla. Luette sopivan tylsän kirjan, ei jännittävää, pienet hetket paijausta kirjan jälkeen ja hyvää yötä!

Lähdet pois. Jos sanoo pelottaa huudat vain " kaikki hyvin, nyt nukutaan, on yö"

Kaikilla olisi samanlainen lapsi kuin ap:lla jos vaan annettaisiin pompottaa. Jos perheessänne ap:n kaltaisia tilanteita kannattaa hankkia vaikka kirjastosta lasten hoitoa/kasvatusta käsittelevää aineistoa.

Totuus on että kaikki eivät osaa lapsia kasvattaa luonnostaan ja silloin on vanhemman velvollisuus hankkia tietoa kasvatuksesta ja lapsen psyykkisestä kehittymisestä ym.

Liiallinen lepsuus lapsen kanssa ei ole hyvä asia! Pitää olla määrätietoinen ja tietää miten toimia

lapsi on muutos ikävaiheessa, saattaa muutenkin olla vaikeeta itsensä kanssa, tarvitsee haleja ja puseja paljon.

mutta yritetään olla niin hyviä kuin pystytään.

Ei tarvitse ottaa nokkinsa jos saa hyviä kasvatusvinkkejä. Kannattaa kuunnella ihmisiä. Aina löytyy joku viisaampi joka osaa antaa neuvoja myös sinulle. Hyvät neuvot ovat arvokkaita.

Ihmisen jatkuva kasvu ja kehittyminen tarkoittaa juuri sitä, että on valmis oppimaan ja omaksumaan oppimaansa.

Sinunko mielestäsi vanhemman velvollisuus ei ole kasvattaa lapsiaan mahdollisimman hyvin?

Onnistut varmasti, hieman juuri sitä jämäkkyyttä lisää niin viikon päästä teillä jo tuo nukkumis homma sujuu paljon mukavammin

Mä en ole antanut meidän tytön pompottaa. Olen ollut välillä vähän liiankin tiukka. Mutta se on totta,tuon ikäinen tarvitsee paljon syliä ja halia...

niinpä. Ei ole kasvatus aina helppoa. Toisten lapset " osaavat" nukahtaa toisten lapset syödä, aina jossain on vaikeaa.



Mä opetin tänä talvena lapset 3v ja 4 v nukahtamaan yksin. Eli vietin illan lasten kanssa tiiviisti jutellen, sylitellen, lukien, antamalla aikaa ja huomiota. Ja kun oli aika mennä nukkumaan, pesimme hampaat, peittelin sänkyyn, silitin ja lähdin iloisena pois. 4v sisäisti asian heti, 3 v yritti kaikkensa viikon aikana. ensin itki 2 iltaa, siten rupesi tulemaan 2 iltaa pois sängystä, aina kannoin takaisin sanomatta sen enempää. Sen verran annoin periksi, että saa nukahtaa äidin ja isän sänkyyn, koska se tuntui turvalliselta. Mutta en yhtään enempää. ei yhtää ylimääräistä palvelua tai huomiota enää nukkumaanmenon jälkeen.



Nyt meillä on illat iloisia ja rauhallisia. vanhemmilla 2 keskistä aikaa ja lapset käyvät hymyssä suin nukkumaan itsekseen. 3v jopa sanoo illalla kun iltapala on syöty, että nyt nukkumaan ja menee yksin meidän huoneeseen :)



Mutta voi kun joku kertois miten lapsen opettaa syömään, kova koulu meillä nyt asiasta. 3v kun ei osaa syödä lihaa, ei kalaa ei kanaa. 3viikkoa jo pidetty ruokakoulua, tosi rankkaa, huh.

jos olet lapsellesi jämäkkä, hän tuntee olonsa turvallisemmakis ja osaltaan luottaa sinuun enemmän. Ei niitä pusutteluja tarvitse tehdä pompottelun verukkeella. Pusutella ehtii kyllä päivän mittaan muissakin tilanteissa

Ennen suostui nukkumaan vaan meidän sängyssä ja piti vieressä olla niin kauan ku nukahtaa, muuten huuto oli hirveä. No sitten ei enää reagoitu sen huutamiseen vaan mentiin kattomaan telkkaris tms. Nyt menee omaan sänkyyn nukkumaan iltasadun jälkeen ilman sen kummempia huutoja. Saattaa jotain yrittää, mutta kun ei lotkauta korvaansa niin kyllä se hiljenee ja nukahtaa.