Puheleeko teidän 3-v. kaikkea aggressiivista?
Meillä poika puhuu paljon toisten lyömisestä kepillä ja tönimisestä. Tänään sanoi heittävänsä pikkusiskon tuleen ja haluavansa hajottaa vasaralla Suomen (puhuttiin itsenäisyyspäivästä). Ylipäänsä haluaisi koko ajan puheissaan hajottaa ja rikkoa kaiken (lääkärin, talon, lautasen jne...).
Sinänsä kai hyvä, että pääosa jää vain pelkäksi puheeksi mutta silti tuo tuntuu pahalta. En tiedä, miksi hän on niin kamalan aggressiivinen puheissaan. Onko tuo nyt vaan sitä normaalia uhmaa? Kiukkukohtauksia on paljon ja joka asiaan tulee vastaukseksi tiukka EI!
Kommentit (14)
Lyöminen taitaa olla aika luontainen reaktio lapsella. Vai onko olemassa lasta, joka ei koskaan ole lyönyt ketään/mitään?
En minä usko, että tuo aggressiivisuus mistään telkkarista johtuu, pikemminkin siitä, että poika on huomionkipeä tai jotain muuta. Vasaralla hän on saanut hakata isänsä kanssa jo viime kesänä ja siitä on varmaan lähtenyt se vasaralla hajottaminen.
Kiitos vaan tuesta nro 2, täällä sitten riittää näitä syyllistäjiä ja moraalitätejä... *huoah*
AP
Siitä se lähtee! Kohta se huorittelee sua! Katso peiliin, lapsi on kopio sinusta!
10v). Mika lie hulluus kohtaus tuli, mutta kylla systeria havetti, tietenkin. Nyt jalkikateen ollaan naurettu.
lapsi poimii erehtymättä ympäristöstä vaikuttavimmat sanat ja sanonnat.
En olisi huolissani, ellei uhkailu ala hallita elämää ja lapset ajattelua.
Millaisia sukulaisia yms. teillä on kerta siellä puhutaan tappamisesta, löymisestä jne.! Huh huh! Meillä ei 3vuotias tiedä tuon taivallista mistään kiroilemisestä, löymisestä tai tappamisesta. Missä lapseni olis sellaista kuullut! Ei meillä niin puhuta.
Muistelen itsekin kuulleeni tuollaisesta kaudesta, jotenkin se vaan tuntuu hurjalta, kun oma lapsi sanoo tuollaista. Varsinkin kun ollaan ihan " normaaleja" ihmisiä eikä meillä lyödä tms...
Ennen kerhoa ei tiennyt mitä on esim. sota, tulipalo, armeija, tykki, pyssy, sotilas, jne. Nyt tietää! Ja on tosi kiinnostunut tietysti..
Eikä se seurakunnasta johdu, kerhossa vaan on 5-v poikia, joiden leikit vilisee näitä termejä. Minkäs minä äitinä teen?! Ei ole television tai kasvatuksen vika.
Eli ap, kyllä on muitakin!
On radiouutisia linja-autossa, vieraiden keskusteluja kaupassa.
Eikä mekään mitään pyhimyksiä olla. Joskus jää telkku päälle uutisten ajaksi lastenohjelmien jälkeen tai jommalta kummalta vanhemmalta pääsee kirosana...hyi meitä!
Tönimisen ja lyömisen varmaan kaikki lapset osaavat. Eiköhän jokainen vanhempi ole joutunut näitä sanoja käyttämään kasvattaessaan kullanmuruaan.
Kuolemastakin meillä on puhuttu isomummin hautajaisten yhteydessä. Samoin lapsi kyllä tietää, että tuli on vaarallista, se voi vaikka tappaa, samoin kuin auto jos juoksee tielle jne. jne.
Kyllä näistä jo keittää aikamoisen sanasopan kun oikein hatuttaa pientä :)
Eikö lapsesi ole koskaan edes ihan pienenä lyönyt tai tukistanut toista, niin että olisit sanonut: " Ei saa lyödä." ? En usko! Tai sitten hän on elänyt tyhjiössä?
kaiken sen, mitä vanhemmat ei tiedä niiden kuulleen ja sen mitä ei pitäisi kuulla.
Oma poika myös 3-v ja jostain on tullut pyssy-, hävitys-, kuolema- ym jutut vaik kotona ei moisia puhuta eikä leikitä. Ainoa pyssy meil on vesipyssy, joka kesäl ostettiin. Poika ollut jo vuotiaisesta hoidos ja sieltä tarttuu niin hyvät kun pahatkin taidot, jutut ja kehityksen vaiheet. Ottavat niin kovasti mallia isommista, just vuoden-kaksi, vanhemmista pojista. Ja telkkari on kyllä yks paha, meil o rajotettu tiettyihin lastenohjelmiin ja videoisin/dvd:hin. Vanhemmat esikatselleet nämä elokuvat ym. dvd:t eivätkä anna pojan yksin katella telkkua.
Kyllä ne vaan jostain ne kuulee ja oppii, mut ohi myös menee.
Meillä 3v. kotihoidossa ja pääosin leikimme muiden kotihoidossa olevien kanssa.
Kaikki nämä lapset on varsin " kilttejä" , kukaan ei puhu tai uhkaile muita lapsia tappamisella tai vasaralla hajottamisella! Tietenkin tulee kinaa leluista ja joskus lyövät toisiaan, mutta siinä vaiheessa vanhemmat puuttuvat asiaan ja lapset pyytävät anteeksi toisiltaan. Joskus joku saattaa joutua jäähylle jos leikit menee liian rajuiksi.
Ja siis noita agressiivisia puheita ei kuule lainkaan.
Eli olisiko niin että kun oma äiti on kasvattamassa, tulos on näiltä osin ainakin parempi kuin jonkun palkkalaisen kasvattama, jolla usein vielä liikaa niitä huollettavia siellä tarhassa...? Ei voi vahtia että kenen suusta ne rumat sanat nyt taas tuli, niin antaapi olla....
Vierailija:
Siitä se lähtee! Kohta se huorittelee sua! Katso peiliin, lapsi on kopio sinusta!
Olen paljon tekemisissä lasten kanssa ja 2-3 vuotiaana he alkavat uhota.Jotkut enemmän jotkut vähemmän.Jotkut sanallisesti, jotkut oikeasti lyömällä.Eräs poika joka on hyvästä perheestä, sanoi aina sytyttävänsä kaiken palamaan.ja piirsi aina tulipaloja.Nykyään reipas kolmas luokkalainen, eikä ole ikinä edes tikkuihin koskenut.Eli sanallinen agressiivisuus on paljon parempi, kuin se, että ei puhu, vaan käyttäytyy huonosti.Mielestäni olen hyvä äiti!
Tuskin toteuttavat puheitaan, kun eivät varmasti aina edes ymmärrä mitä puhuvat. Meidänkin 2 v tyttö puhuu joskus kuolemisesta, koska on juuri oppinut sanan, vaikkei täysin ymmärräkään mitä se tarkoittaa.
Ei meidän 3v. tiedä mitään lyömisestä yms.! Mistä se teillä on tollaisia asioita nähnyt/oppinut? Taitaa olla teillä telkkari kasvattajana!