Kuinka moni teistä bioäideistä oikeasti haluaisi uuden naisen rakastavan lastanne?

Kyllä bioäidin itsetunnolle ja äitiydelle on paljon parempi sellainen tilanne, jossa hänen lapsensa ja tämän isän vaimo ovat sopivan etäisissä väleissä keskenään.

Mutta hartaasti toivoisin ja iloitsisin, jos mieheni uusi naisystävä rakastaisi lapsiani :-)



Ei se olisi minulta pois, jos lapsella olisi monta rakastavaa ihmistä ympärillään.

Ja paijata, halailla ja pussata ;) Kyllähän se on lapselle aina mukavampi, kun isänkin luona on ihana olla ja hän on tervetullut ja rakastettu ;)

miten se, että lasta rakastaa muutkin olisi äidiltä pois? en tajua tuollaista ajatusta... eikö se ole parempi mitä useampi lasta rakastaa?

ja jotka rakastavat ja välittävät aidosti, isi ja hänen tuleva vaimonsa. Tää åitipuoli muuten kävi just hakemassa lapset jäätelölle vaikka isukki onkii töissä ja musta se oli ihan tosi kaunis ele häneltä!

Mut koulujuttuihin tms mennään minä ja lasten isä kahdestaan. Ja vaatteet hankin pääasiassa minä.

Kylvi vain vihaansa lapsiin koska oli minusta mustasukkainen eikä millään halunnut ymmärtää että mä olen eron läpi käynyt ja elänyt elämääni onnellisesti eteen päin. Lasten vuoksi olen onnellinen et exä tajusi erota vihoin tästä naisesta ja satsata lapsiinsa.

Kenelläkään lapsella ei voi olla riittävästi rakastavia aikuisia elämässään. Olisin vain otettu siitä ,jos joku muukin aikuinen nainen osoittaisi hellyyttä lastani kohtaan.



Itse asiassa, lapseni hoitaja, puhuu lapsestani aina muruna ja halii häntä. Se on mielestäni hyvin ihanaa ja siten tiedän ,että lapsi saa erittäin hyvää hoitoa sen ajan, kun töissä olen.

niin ehkä välitäkään. Tosin sellaisia ei vielä ole tullut vastaan. Mutta mielestäni on sitä parempi mitä enemmän lapsellani on rakastavia ihmisiä ympärillään. Ja minusta on aina ollut ihanaa, että isäni uusi puoliso on pitänyt minusta huolta ja hoitanut minun lapsiani kuin omia lapsenlapsiaan.

Jos mä menisin koulun juhliin tai muihin tilaisuuksiin niin kuuluis varmasti kommentti et ne ovat äidin alueita joihin mulla ei ole mitään asiaa. Lapsen synttäreille mua ei kaivata jne

Kyllä ne juhlat ovat lasta varten ja totta kai hänelle läheiset ihmiset ovat tervetulleita ;) Ainakin meillä... Myös ex:n uusi ;) Itselläni ainakin on käynyt onni sen suhteen, että ex:llä on aivan ihana vaimo, jonka kanssa on helppo tulla toimeen ja hän myös rakastaa poikaani yhtä paljon kuin omia lapsiaan ;)

11

jolloin he katsoisivat, että heidän lapsensa lisä-äiti astuukin heidän äitireviirilleen ja rakastaa heidän lastaan vähän turhan paljon kuin omaa lastaan.



Jos nimittäin naisen halutaan rakastavan toisen lasta kuin omaansa, niin silloinhan kyseessä on äidinrakkaus ja siihenhän kuuluu mm. rajaton määrä huolenpitoa. Ja minä ainakin äitinä olen hyvin huolehtivainen emo, mutta enpä usko että mieheni ex-vaimo olisi innoissaan, jos käyttäytyisin hänen lastaan kohtaan kuin hän olisi oma lapseni. Silloinhan soittelisin lapselle ehkä montakin kertaa päivässä, toivottelisin huomenet ja hyvät yöt, ikävöisin, huolehtisin että hänellä varmasti on kaikki hyvin niinä päivinä kun hän ei olisi meidän kodissamme, kasvattaisin kuin omaa lastani omien oikeaksi katsomieni periaatteideni mukaan. Kyllä silloin astuisin pahasti lapsen äidin varpaille, jos siis vapaasti toteuttaisin omaa (lisä-)äidinrakkauttani.



En oikein pysty uskomaan, että kukaan äiti haluaa antaa lapsensa isän puolisolle ihan yhtäläisiä äidinvaltuuksia äidinrakkauksineen kuin mitä hänellä itsellään on. Tiettyyn rajaan asti ehkä, mutta kyllä se raja jossakin varmasti on.

vaan ihan kokonainen oma ihmisensä jolla on täysi oikeus ihmissuhteisiin, sikäli mikäli vastapuoli ei ole mikään kauhea rikollinen tms.



jos me siis erottais miehen kanssa ja se ottaisi toisen eukon niin kyllä mä toivoisin että äitipuoli ainakin pitäisi mun lapsesta, ja että uskaltaisi ottaa oman paikkansa lapsen elämässä, että voisi viedä vaikka reissuun ilman monimutkaisia lupa-anomuksia tms.



mutta toivoisin ko. tilanteessa myös että se tietty raja pysyisi, että minä ja mies oltais selkeesti ne oikeat vanhemmat. en varmaan tykkäisi jos äitipuoli älyttömän innokkaasti halaisi ja pussaisi lasta. vaikka saahan sitä halatakin.. kunhan ei aivan älyttömän ylitsevuotavan siirappisesti halaile. (ja jos joku äitipuoli sitten halailisikin niin en mä sitä kieltämään rupeisi. itsekseni varmaan temppuilisin ajatusteni kanssa ja yrittäisin tulla toimeen tilanteen kanssa.)

tuolla " rakastaa kuin omiaan" sitä, että lapseni on heillä ollessaan ihan samassa asemassa, kuin perheen muutkin lapset jne. Ei minua häiritse se, että poikani loikkaa ex:n vaimon syliin halailemaan ja pussailemaan tai että heillä tehdään asioita eri tavalla kuin kotona...



Pääasia on että lapsella on hyvä olla ja hän saa rakkautta osakseen niin kotona kuin isänkin luona...



12

Olisihan se äidin omille lapsille aika epäreilua, jos heidän äitinsä ei saisi rakastaa heitä kaikkein eniten. Totta kai äiti voi kohdella muitakin lapsia hienosti ja vaikka rakastaakin heitä, mutta hassua olisi ajatella, että siinä olisi jotain väärää, että äiti rakastaa omiaan eri tavalla ja että omat ovat tietysti ne tärkeimmät jokaiselle äidille.

Vierailija:

tuolla " rakastaa kuin omiaan" sitä, että lapseni on heillä ollessaan ihan samassa asemassa, kuin perheen muutkin lapset jne. Ei minua häiritse se, että poikani loikkaa ex:n vaimon syliin halailemaan ja pussailemaan tai että heillä tehdään asioita eri tavalla kuin kotona...

Pääasia on että lapsella on hyvä olla ja hän saa rakkautta osakseen niin kotona kuin isänkin luona...

12

Taidan poistua paikalta...



12