Miksi nykyään pitää olla oma huone jokaiselle lapselle?

ei niitä huoneita tarvitse jakaa jokaiselle perheenjäsenelle yhtä vaan huoneista voi tehdä kaikista yhteisiä kaikille.

Koululaisille pitää jotenkin järjestää rauhalliset sopet läksyjentekoa varten. Ehkä huonetta/huoneita voi jakaa sermein tai kirjahyllyin tms ja sopia mihin aikaan tehdään hiljaa läksyjä ja mihin aikaan nukkumaan. Meidän lapset olivat samassa huoneessa 8/10-vuotiaiksi. Jonkin verran tuli kiistaa siitä kun toinen halusi illalla lukea ja pitää valoja kun toinen olisi jo halunnut nukkumaan. Tämä ongelma olisi ehkäistävissä pienellä sermillä tms

Tuli varmempi mieli.



-ap

ja ei todellakaan olla kattelemassa isompaa taloa sen takia, että jokaisella pitäis olla omat huoneet. Varsinki ku lapset ovat vielä pieniä, kuus, neljä ja puol vuotta. Ja mihinpä se tilanne muuttuis ajan saatossakaan, isommat lapset ovat jo tottuneet asumaan samassa huoneessa ja samassa saavat mennä kyllä vielä aika kauanki.



Enkä mä niin tiiä tuosta läksyjen teon rauhasta, iteki muistan miten ihana oli tehdä ala-asteella läksyt keittiönpöydän ääressä josta oli nopee kysyä äitiltä neuvoa jos joku oli outoa. Yläasteella tein läksyt sängyn päällä radio huutaen ;)

Joten ainakin vanhempana lapsillakin tulee mielestäni olla oma huone.



Ymmärrän kuitenkin senkin että kaikki eivät näin ajattele :)

Kukin valitsee itse haluamansa asuntomuodon. Uusimmassa Meidän perhe -lehdessä oli juttu suurperheestä (muistaakseni 5 lasta?), joka asui kaksiossa.

Se on aina valinta, ja asuntojen korkea hintataso ei välttämättä houkuta ostamaan isompaa.



Mutta kyllä siinä väljemmässä asumisessakin puolensa on. Häly on pienempi ja asumisen rauha parempi, kun voi halutessaan vetäytyä omaan huoneeseen. Ja pieniä lapsia voi olla vaikea nukuttaa, jos heitä on monta toisiaan villitsemässä... Mutta tämäkin on pitkälti tottumuskysymys!

Meillä oli aikoinaan omat huoneet, ja edelleen olen halunnut, että omillamme, vaikka heitä monta onkin, on omat huoneet. Haluan, että kun he ovat aikuisia, heillä edelleen on meillä huoneet, jossa saavat käydä, asua tarvittaessa, tai tuoda lapsenlapsia kylään.



Mutta jos joku toinen ei sitä koe tarpeelliseksi, ei siinä mitään. Meidän lapsilta puuttuu varmaan moni muu juttu mitä toisilla sitten on.

että jokaisella lapsella olisi omat huoneet. Minä jakaisin kolme lasta kahteen huoneeseen joko iän (jos isoja ikäeroja) tai sukupuolten mukaan. Liikaa korostetaan tuota yksityisyyttä ja oikeutta vetäytyä perheestä omaan rauhaan. Yhteisöllisyyttähän tässä nimenomaan kaivataan ja sitä syntyy parhaiten, kun perheen jäsenet ovat tekemisissä toistensa kanssa. Minusta huonelukua ja kodin neliöitä tärkeämpää on kodin lämpö ja aika, jota kodissa viettää.

Onko kukaan koskaan törmännyt 5-6h+k vuokra-asuntoihin? Harvassa ovat. Joten kyllä moni 5-7henkinen perhe joutuu ahtaasti asumaan kolmioissa. Neliötkin kiventakana.

Tämä juttu oli uudessa Kaks plus? lehdessä ja perhe asuu Helsingissä kerrostalossa. Lapset oli aika pieniä kaikki, peräkkäin syntyneet. Tilaa taisi olla 55,5 neliötä ja se oli jutun mukaan sukulaisille ongelma, ei perheelle itselleen, vaikka ok- talo olikin haaveena.

Meillä lapsia on neljä ja kaikille on oma huone. Se on aina vanhempien valinta jokainen tekee mikä tuntuu itselle parhaalta ratkaisulta. Mutta kyllä monelta riidalta ja mökötykseltä säästyy kun jokaiselle on oma paikkansa.



Ja tuosta mitä edellinen kirjoitti;



"Yhteisöllisyyttähän tässä nimenomaan kaivataan ja sitä syntyy parhaiten, kun perheen jäsenet ovat tekemisissä toistensa kanssa. Minusta huonelukua ja kodin neliöitä tärkeämpää on kodin lämpö ja aika, jota kodissa viettää."



kyllä perheen ilmapiiri syntyy muustakin kuin jatkuvasta toisen seurassa olosta. Minä ainakin kaipasin omaa tilaa ja paikkaa omille jutuille silloin lapsenakin kun asustin kotona. Ei se oma huone sitä tarkoita, että siellä ollaan sitten aina suljettujen ovien takana. Varsinkin jos lasten iät ja sukupuolet ei mene yksiin niin kyllä tuntuisi hankalalta. Eikähän niiden huoneiden silloin tarvitse olla kaikkien jotain suuria lukaaleja.



Mutta jos koti on jo hankittu ja lapsia tuleekin huonelukua enemmän niin sitten taasen tuntuu järjettömältä lähteä taloa myymään ja uutta ostamaan tai rakentamaan jonkun yhden huoneen takia. Mutta kukin tehköön tyylillään.

tai että jokainen tekee niinkuin tekee. Meidän perheelle sopivan kokoinen asunto täällä pääkaupunkiseudulla, missä olisi huoneet jokaiselle lapselle, maksaisi jonkun 300 000 vähintään. Ei tosiaan ole meidän oma valinta, että emme sellaista osta, vaan ihan pakon sanelema ratkaisu.

Missä asutaan - pk-seudulla vai kauempana. Otetaanko iso laina vai ei. Hankitaanko ylipäänsä omistusasuntoa, vai aso tai vuokra-asunto.

Eri juttu, jos teillä on tosi monta lasta, sitten ne omat huoneet eivät välttämättä ole edes teoriassa mahdollisia. Yleensä kuitenkin oma valinta.

tai että jokainen tekee niinkuin tekee. Meidän perheelle sopivan kokoinen asunto täällä pääkaupunkiseudulla, missä olisi huoneet jokaiselle lapselle, maksaisi jonkun 300 000 vähintään. Ei tosiaan ole meidän oma valinta, että emme sellaista osta, vaan ihan pakon sanelema ratkaisu.

juu ottaako 300 000 euroa lainaa pääkaupunkiseudulla vai asuuko perheensä kanssa työttömänä jossain maaseudulla.

Yleensä kuitenkin oma valinta.

tai että jokainen tekee niinkuin tekee. Meidän perheelle sopivan kokoinen asunto täällä pääkaupunkiseudulla, missä olisi huoneet jokaiselle lapselle, maksaisi jonkun 300 000 vähintään. Ei tosiaan ole meidän oma valinta, että emme sellaista osta, vaan ihan pakon sanelema ratkaisu.

siitä kiinni, onko jokaisella lapsella oma huone. Eihän mullakaan ole omaa, vaan jaan huoneen mieheni kanssa. Kiva, että ei tarvitse yksin nukkua, etenkin jos on vielä lapsi.

varsinkaan jos huone on niin pieni ettei sitä edes saa jaettua mitenkään kivasti

Kyllä vuokra-asuntojakin on, jollei sitten tosiaan puhuta todella isosta lapsiluvusta. 5 h taitaa olla aika maksimi vuokra-asunnoissa. Mutta koska puhuit 300 tonnista, et voi puhua kovin isosta perheestä. Sillä summalla kun ostaa tältä alueelta vain 4-5 h.

juu ottaako 300 000 euroa lainaa pääkaupunkiseudulla vai asuuko perheensä kanssa työttömänä jossain maaseudulla.

Yleensä kuitenkin oma valinta.

tai että jokainen tekee niinkuin tekee. Meidän perheelle sopivan kokoinen asunto täällä pääkaupunkiseudulla, missä olisi huoneet jokaiselle lapselle, maksaisi jonkun 300 000 vähintään. Ei tosiaan ole meidän oma valinta, että emme sellaista osta, vaan ihan pakon sanelema ratkaisu.

..osa ihmisistä on alkanut ihannoida sairaalloisesti menneisyyttä? Oliko se nyt niin luksusta jakaa huone, asunnosta puhumattakaan, nykymittakaavalla liian monen ihmisen kanssa? Jne.

On yksi iso huone kolmella pojalla. Joista 2 on kouluikäisiä.

Jokaiselle on kuitenkin oma sänky, oma vaatekaappi, oma kirjoituspöytä ja jne.

Lelut ynm. roinat on yhteisessä käytössä. Ne mitä eivät halua jakaa ovat omassa vaatekaapissa. Alunperin oli ajatus tehdä tästä huoneesta 2 huonetta, mutta pojat itse haluavat nukkua samassa huoneessa. Yksin on pelottavampi nukkua.

Että jos haluat lapselle omat huoneet niin olet työtön maalainen tai kaupungeissa se ei ole yleensäkkään mahdollista jne. Meillä on lapsille omat huoneet niitä meilläkin neljä. Asutaan maalla, mutta kas kummaa meillä on jopa työt. Ei täällä maallakaan nyt sentään taloa ilmaiseksi saa.



Ei meilläkään välttämättä olisi pakko kaikilla olla oma jos lasten iät ja luonteet jotenkin sopisivat yhteen. Meillä on kaksi isoa lasta 17v poika ja 16v tyttö. He ovat aina asuneet omissaan ja eivät iki maailmassa asustaisi samassa. Sitten meillä on hyvin tempperamenttinen 6 vuotias tyttö ja 3v pikkuveli. he yrittivät asua samassa, mutta tyttö ei antanut veljelle hetken rauhaa vaikka kuinka koetettiin opettaa. No mies teki pikku pojalle sisävarastosta ja vaatehuoneesta pienen (n.8neliön)oman huoneen ja taas on rauha palautunut taloon. Meillä itsellä on aika pieni huone niin pikkupoika tavaroineen ei mahtunut siellä leikkimään kun iso sänky ja työpöytä vie liki koko lattia tilan