Mistä aiheesta provosoidut eniten tällä palstalla? Itse jostain syystä ahdistun

teilläkään voi...

kestovaippailijoista, jotka vaahtoa kestojen ympäristöystävällisyydestä koko ajan ja manaa kertakäytöt alimpaan helvettiin. Samalla nämä kestoihmiset asuvat hulppeissa omakotitaloissa (60 neliötä/hlö) ja pesevät KAIKEN pyykin vähintään 60

Lähes kaikki ketjut menee siihen, että joku on tyhmä, ruma lihav, köyhä. tunteeton jne.



Ja just tuo lihavien, masentuneiden, suurperheenäitien, nuorten/vanhojen äitien jatkuva haukkuminen jotenkin harmittaa, kun ne kuitenkin on varmaan niitä, jotka muutenkin on herkimpiä. esim. lihavien ja laihojen taisteluita on jatkuvasti ja minusta ne on lapsellisia. Pitäisi kaikkien hyväksyä se että kaikki me ollaan erilaisia ja toisen mielestä ei niin viehättävä voi olla toisesta ihan upea.



Ja vielä yksi mikä saa näkemään punaista on tämä virikelapsi keskustelut. Niitä aloitetaan täällä lähes päivittäin ja aina niissä aloittaja ylikorostaa omaa hyvyyttään kun MINÄ en hoidata lapsia kunnalla vaan olen varmasti sen kolme vuotta kotona. En sano onko oikein vai väärin viedä lapsi hoitoon jos itse on kotona , mutta kumman kuumia tunteita se herättää. kun todellisuudessa kai ne lapset kuitenkaan vie hoitopaikkaa ainakaan aina työssäkäyvien lapsilta. Ainakin mun kaveri joka koettaa tyttöään saada hoitoon puheen viivästymisen takia tippuu seuraavaksi, jos joku työssäkäyvän lapsi paikan tarvitsee. eli just sellainen mustavalkoisuus että asiat on aina joko tai eikä mitään siltä väliltä.

Tarkoitan sellaisia mistä heti näkee, että niiden kirjoittaja ei ole mikään järjen jättiläinen, mutta luulee olevansa ja jankuttaa asiaansa suu vaahdossa. Myös se ärsyttää, että esitetään väite, mutta ei perustella sitä mitenkään.

1. Kaikki turha äitien syyllistäminen: imetys, lasten vieminen hoitoon, synnytystapa jne..



2. Sektion väheksyminen



3. Sinkkuuden ja vapaaehtoisen lapsettomuuden ihmetteleminen



4. Umpikalloisuus: ei ymmärretä, että perheet elävät erilaisissa tilanteissa ja samat ratkaisut eivät sovi kaikille



5. Epäkohtelias käytös käyttäen lasta tekosyynä: Vihkiseremonian häiritseminen, imetys kirkossa jne

kirjoituksista, joissa väitetään, että kuka tahansa normaali vanhempi pitää asunnon siistinä pienellä ylläpitosiivouksella ja kotityöt hoituvat ihan tunnilla päivässä vaikka lapsia olisi seitsemän. Tämän tyylisiä kirjoituksia aina välillä on. Kaipa koen sitten huonoa omatuntoa, koska itse en tule tuohon koskaan kykenemään, eikä kyllä kukaan tuntemani ihminenkään. En kyllä oikeasti usko sen olevan totta, mutta silti ärsyynnyn.



Niin ja yleensäkin kaikki kommentit, että oletpa huono kun et elämässäsi pysty siihen tai siihen asiaan, kun minäkin pystyn. Itselläni vakavaa kroonista sairautta sairastava mies eikä pahemmin tukijoukkoja. Hyvä kun juuri normaalista arjesta selvitään kunnialla. Sitten kaikki kultalusikka suussa syntyneet moittivat kodinhoitohuoneidensa, isovanhempi-tukijoukkojensa ja lomamatkojensa keskeltä muita (meitä) äitejä, jotka ovat laiskoja, kun ei aina ole supersiistiä ja lasten kasvatus ei suju kuin itsestään vasemmalla kädellä

ja

yksinhuojtajien ja arjen yksinhuoltajien pilkkaajat

ja ihmisistä, jotka tietoisesti tuhoavat tätä maapalloa ja ilmoittavat sen vielä täällä haukkumalla ekologisesti ajattelevia ihmisiä.

keskusteluista joissa huudetaan kilpaa kummat on parempia, pojat vai tytöt, tai kun joku odottaja on saanut tietää vauvansa sukupuolen ja on siitä kauhuissaan. Pöyristynein olin ketjusta, jossa SÄÄLITTIIN "vain" poikien äitejä.



T. Kahden pojan äiti :)

työssäkäyvät vanhemat leimataan materialisteiksi jotka eivät rakasta lapsiaan. Toinen asia mikä nostaa verenpainetta ( :D ) on se kun "suvaitsevaiset" osoittelevat sormellaan heidän mielestä suvaitsemattomia eivätkä tajua itse olevansa suvaitsemattomia... :p

eniten minua ärsyttää älyttömät vastakkainasettelut esim. juuri tässäkin ketjussa jo esille tulleet "rikas" on onneton ja elää kulissielämää jutut. Ja toisten äitien/lasten haukkuminen: rauhallinen lapsi on flegmaattinen jne. Toisaalta minua hieman ihmetyttää se, että joidenkin tuntuu olevan kamalan vaikea ymmärtää, että vaikka itseltä ei joku juttu suju niin se voi silti sujua toiselta lähes ongelmitta.

Täällä kukkii uskomaton kaksinaismoralismi. Vähän väliä hihitellään julkkisnaisten ulkonäölle tai vähintään bb-talon tyttöjen rinnoille.



Samaan aikaan sitten soimataan nykymediaa, joka luo uskomattomat paineet naisten ulkonäölle ja kitistään kuinka jokaisella on oikeus näyttää just niin kamalalta kuin haluaa.

Aina väännetään kaikki ruuat alusta loppuun itse ja kaikki herkut on kielletty. Parsakaalin palanen viikossa käy herkusta....Provosoidun tietysti, koska itse en millään ehdi tekemään kaikkea itse ja lapsilla on jo omaakin tahtoa, enkä aina voi antaa pelkkää porkkanaa herkuksi, kun itsekin tykkään esim. karkista.

Eilen haukuttiin suurperheellinen, joka teki kaikki ruoat alusta loppuun itse. Olisi pitänyt eineksiä syöttää...

Juuri nämä ketjut, jossa joku kehtaa julkisesti myöntää ongelmansa jne. Johan on haaskat paikalla lyömässä oikein olan takaa. Jostain syystä ne ärsyttää ja tuo on varmaan niin yleistä, että meitä on helppo provosoida ja haukkua lisää alkuperäistä.



Samoin se ärsyttää, jos tulee kertoneeksi lapsen perussairaudesta ja joku alkaa ulvoa, miten se on oikeastaan itse aiheutettu, ollaan laiskoja, välinpitämättömiä jne....

jos kerron olevani akateemisesti koulutettu, pitkään imettävä kestovaippailija, syyllistän kuulemma muita. Ai miten niin? Jos kerron myös kierrättäväni ja vältteleväni lentämistä, syyllistän entistä enemmän. Lisäksi olen hoikka, eli syyllistän lihavia.



Ja en muuten aio pyytää anteeksi mitään näistä.

missä kehotetaan esim 165 senttistä laihduttamaan 45-kiloiseksi. Myös ärsyttää karppauksen fanaattinen puolustaminen.

Tarvitseeko erikseen mainita, että olen nuori? Ärsyttää vaan suunnattomasti, kun aina epäillään lapsia vahingoiksi. Tai, että teen kaiken huonosti ja kasvatan lapsistani tulevia rikollisia vaan kun olen nuori.

oli vaan pakko sanoa. Olen nyt pari kiloa painavempi ja edes lääkärit ei silloin kiinnostunut mun huolen aiheesta kun olin 44kg

Siis sellaisesta "lyötiin minuakin lapsena, ja katsokaa miten hyvä aikuinen minusta tuli! Totta kai lyön lastani!"