onko täällä alle 2 vee dyspraksia lasten vanhempia?
moikka
meillä 1v 8kk ikäinen poika joka sai neurologilta joulukuussa epäilyn dyspraksiasta.
onko täällä muita näin pienien vanhempia. lueskelin tuossa noita aiempia juttuja ja tuntuu että muut on jo koululaisia.
tämänhetkinen diagnoosihan on vasta liikunnan ja puheenkehityksen viive ja hypotonia, mutta kyllä se neuron mielestä dyspraksialta näyttää. tietty varma diagnoosi vasta 4-5- vee.
poika ei kävele, muutamia askeleita suostuu ottamaan houkuteltuna oikeen hyvää tukea vasten.
karkea ruoka ei ole mennyt alas koskaan hyvin. nyt pinsettiote sen verran jo hallussa että leipäpalasia saa suuhunsa itse.
me ollaan onneks näin hyvissä ajoin liikkeellä ja syksylle pojalle on jo saikkuaika varatut ja sinne tulee sit fysterap toiminta terap ja puheterap. sinne asti mennään fyskalla. ei ois neuvolasta vieläkään laittaneet minnekkään, lääkärin kommentti oli että kyllä tämä kohta lähtee kävelemään. mutta " onneks" ollaan molempien lasten keuhko-ongelmien takia lastenpolin asiakkaita ja sitä kautta päästiin fyskan seurantaan jo kesällä.
kesällä oli muutama sana " anna ja ätä" mutta ne on jo unohtuneet
välillä huomaa että ihteäänkin ketuttaa kun ei pysy siskon perässä, vaikka kovasti konttaakin.
suun alueen käyttö muistuttaa myös neuron mukaan afasia-potilaan suun käyttöä. suu usein auki ja sylki valuu, kieli pysyy nyt jos suussa :)
kaipailen ajatusten vaihtoa kohtalotovereiden kanssa
mukavaa talven jatkoa kaikille
Kommentit (6)
Ihan aluksi voin sanoa, että diagnoosit saattavat muuttua ajan myötä. Minulla on tyttö joka on 3.5 v. Hänellä on ollut puheen ja motoriikan ongelmia, ja myös hypotoninen.
Karkeaa ruokaa ei myöskään osannut kunnolla syödä alle 2 vuotiaana, mutta siitä se pikkuhiljaa lähti. Hypotonia myös vaikuttaa suun alueen lihaksistoon, jonka vuoksi puheenviivästyminen on melko yleistä näillä lapsilla. Kun lihaksisto on heikko niin myös karkean ruuan ja syljen valuminen on yleistä. Ajan kuluessa nämä alkavat pikkuhiljaa vahvistumaan. Meillä tytöllä on vieläkin ajoittain syljen valumista.
Kävelemään hän oppi 2-vuotiaana ja sanoja alkoi tulla sitten vähän kerrallaan. Nyt puhuu jo melko paljon, mutta välillä kieli puuroutuu. Tytön ollessa 2-v. meille neurologi ja puh.terap. heitti " ilmaan " dyspraksia diagnoosin, joka on nyt kumoutunut. Loppujen lopuksi puh.terapiaa ei olla päästy alkua pidemmäksi, vaan fys.terapia jatkuu vielä jonkin aikaa.
Kipe
ei meille ainakaan neurologi mitään kehitysvammasta tms sanonut, mutta tieitty ottivat kromosomi verikokeet, joitten tuloksia vielä ootellaan.
en itse ole vielä tuosta puheenkehityksestä huolissani, vaikka neuvolalääkäri oli siitä enemmän huolissaan. minua huolestuttaa tuo liikkuminen, tai siis sen puute. kyllähän poika menee konttaamalla kovaa kyytiä, mutta kun tuo käveleminen kun ei kiinnosta yhtään.
kiva kuulla että tuo karkean ruuan huono syöminen kuuluu" taudinkuvaan" ei tarvitse kantaa huonoa omaa tuntoa siitä kun niin on vaikeeta tuo esim hedelmien syominen :)
kyllä tuntui neuron vast otolla että putoan tuolilta kun selvis että tässä nyt tod näk vuosien työ edessä. kun on jo yli kolme vuotta siskonkin kanssa näitä keuhko-ongelmia selvitetty. eikö näistä sairaaloista ikinä pääse eroon :)
mutta näillä eväillä mennään
eikä mitään puhetta tule, ei edes tavuja. Pojalla tosin myös suulakihalkio, eli sekin varmaan vaikeuttaa puhumista.
Poika oppi konttamaan vuoden vanhana, ja fysioterapiassa käytiin viikottain. mutta kävelemään oppi kuitenkin 1v4kk.
Meilläkin kuola valuu koko ajan, useita paitoja menee päivässä. Mukana myös astmaa, allergioita jne.
mutta nyt alkaa äitiä eniten huolettamaan tuo puhe. Vielä vähän aikaa sitten olisin sanounut,e ttei poika ymmärräkään juuri mitään, mutta nyt tuntuu,e ttä yksinkertaiset kehotukset jopa menisivät perille. Me päästään halkion takia puheterapeutille 2-vuotiaana. Sitä odotellaan innokkaasti. jospa jotain selvyyttä asiaan tulisi
Suulakihalkio ei viivästytä puheenkehitystä automaattisesti, aluksi sanat ja tavut ovat epäselviä ja toiset konsonantit puuttuvat, mutta oppivat tuottamaan puhetta normaaliajassa. Oletko varma, että lapsellasi ei ole kuulovammaa/liimakorvaa? Meillä nyt jo 7-vuotias suulakihalkiolapsen puhe viivästyi, tuotti kyllä 1½- ikäisenä jo äänteitä ja tavuja, mutta hänellä todettiin vaikea kuulovamma ja kuulokojeiden avulla oppi puhumaan (ja ymmärtämään puhetta). Vieläkin esim. L vaihtuu P:ksi (lappi=pappi), S vaihtuu K:ksi (sukka=kukka). Hänellä on kyllä lisäksi kehitysvamma-diagnoosi
Liimakorva on ollut, putkitettu moneen kertaan, mutta nyt on ollut jo pidemmän aikaa putket auki ja korvat terveet.
Halkio on meillä vielä auki, eli ainakin konsonanttien muodostamista varmaan hankaloittaa, mutta tosiaan kun ei niitä vokaaleitakaan juuri tule, siis vain sellaista " mölinää" Tosin meillä isommatkin lapset ryhtyneet myöhään puhumään, mutta kyllä tässä iässä on ollut jo jotain ymmärrettävää äännettä
Välillä mietin tuon pojan ymmärrystäkin, jotkut ohjeet menee perille, mutta välillä jää kiinni ihan yksinkertaisissa asioissa. Ei vielä kuukausi sitten tunnistanut sanoja äiti/isä. Nyt osaa pyydettäessä osoittaa kaikki perheenjäsenet. Mutta on tuossa ymmärryksessäkin minun mielestä jotain häikkää.
Saa nähdä mitä puheterapeutti Husukessa sanoo, alkaa meinaan jo tämäkin äiti- joka yleensä kaikille vakuuttaa,e ttä kyllä lapset oppivat omassa tahdissaan-huolestua.
olen käsittänyt, että dyspraksia on liitännäisvamma, joka kuuluu monesti esim. kehitysvammaisuuteen, dysfasiaan.
lapsellani on kehitysvamma, autistiset piirteet, dysfasia, sekä dyspraksia. tuasta dyspraksiasta ei ole mitään diagnoosia.
vaikea erotella dyspraksian tuomia haittoja, kun on paljon muutakin.
kai dyspraksia vaikuttaa sanojen muodastamiseen, liikkumiseen, liikunnallisiin harrastuksiin.
meillä poika nyt 6v. ja kaikki suun alueen liikkeet vaikeita esim. kieli ulos suusta, kieli poskeen.
terapialla voidaan helpottaa dyspraksiaa.