Miksi hyvintoimeentuleva nuori perhe ei sisusta?

Ei kaikki osaa sisustaa vähällä rahalla, ja isot rahat taas laitetaan johonkin muuhun.

Jotta voisi kirpparikamasta saada kivan näköistä, pitäisi olla silmää ja ideaa, ja vielä itse vähän osata, ehtiä ja jaksaa tuunata. Se on vähän niinkuin sävelkorva ja käsityötaito ja -harrastus, jos ei ole eikä harrasta, ei se sieltä irtoa.



Eri asia onkin sitten kun on rahaa, mennä kauppaan ja pyytää sisustussuunnitelmaa, teettää verhot ja ostaa kerralla sohvat ja pöydät joita pidetään sitten samassa asennossa seuraavat 15 vuotta.

Ihan hyvätuloisia ja kamat on mitä sattuu. Ei jaksa kiinnostaa. Välillä investoidaan johonkin kalliimpaan (laatusohva tms.) ja tykätään ostella pikkujuttuja, mutta että investoida sisustukseen, ei kiitos. Rahalle on parempaakin käyttöä.



Mitä vikaa on kertakäyttökamoissa, eipähän tarvitse tiskata ;-) Ei meillä ole edes omaa kahvinkeitintä, vaan lainataan sitten jos on enemmän vieraita tulossa.. heh.



Rakastan sitä paitsi selailla sisustus/kotilehtiä niiden kotien kohdalta, joissa on koottu kirppislöydöistä aivan ihanan persoonallisia koteja.

Mä en tosin ole enää kolmikymppinen ja hyvin tullaan toimeen, mutta ei mua vaan jaksa kiinnostaa huonekalut ja verhot ja matot sun muut.



Astioita meillä tosin sentään on, vähän liikaakin, mutta en mä niihinkään vakavasti suhtaudu.



Ihmiset nyt vaan on erilaisia. Mä tylsistyn välittömästi kun joku siirtää keskustelun "sisustamiseen", joka on mun mielestä suurin piirtein samaa kuin materialismi.

Veikkaan että moni mies ei sisustaisi, jos hänestä itsestään olisi kiinni. Ainakaan minun mieheni ei todellakaan ollut ajatellutkaan sisustamista ennen minua. Jos naistakaan ei sisustaminen kiinnosta, niin miksi pitäisi tehdä jotain sellaista joka ei kiinnosta? Itse olen sisustamisorientoitunut, mutta mieheni kautta ymmärrän niitäkin joita ei vähääkään kiinnosta.

Ehkäpä kyseessä on pari jotka haluavat ajatella ympäristöystävällisesti ja välttää kerskakulutusta ja laittavat rahansa itselleen tärkeämpään asiaan kuten matkaan tai omaan taloon.

Meillä on kyllä kierrätysmielessä kauniisti sisustettu koti, mutta jos joku tulisi kysymään, miksi kämppämme näyttää keskeneräiseltä tai muuten ei niin sisustetulta, käskisin painumaan omaan himaansa.

Ja ehkä noi astiajutut selittyy sillä, etteivät tykkää tiskata;D



Voi olla arka aihe, että jos tahdot kamun pysyvän, vie lahjaksi nätti kahvikuppisarja tai muuta kaunista ja pidä suu muuten supussa.

ja mun mielestä on hienoa jos tavarat on haalittu kirppareilta yms, mutta kertakäyttöastioita ihmettelisin kyllä!!

Tykkään kyllä kauniisti sisustetuista kodeista, ja joskus ostan jotain omaan kotiinkin, jos sattuu kävelemään vastaan. Mutta ei huvita pyöriä kaupoissa yleensäkään, ei myöskään sisustuskaupoissa.



Suuremmat sisustusratkaisut haluaisin myös tehdä yhdessä miehen kanssa, ja sitten olis raahattava lapset (3 kpl) mukaan kauppaan. Eikä pystyis keskittymään sisutukseen, kun pitäis vahtia niitä lapsia.



Muutenkin tuntuu, että aika ei riitä mihinkään. Sisustukseen ei ainakaan.

se mikä jonkun toisen mielestä on sisustamista ei välttämättä toisen mielestä ole. Sama koskee niin ulkonäköön, pukeutumiseen, kiireeseen yms

Ostamme uusia sitten, jos vanhat menevät korjauskelvottomiksi.



T: toinen sisustamaton.

Ostamme uusia sitten, jos vanhat menevät korjauskelvottomiksi.

T: toinen sisustamaton.

vaikka onkin vanhaa ja kirppärilta hankittua. Toisilla vain on silmää ja toisilla ei.

ettei välitä ympäristöasioista ja ekologisuudesta. Kirppiskamoillakin voi sisustaa kauniin ja viihtyisän kodin. Minäkin ihmetten sisustamattomia koteja!

jotka eivät harrasta osakesijoittamista, ole kiinnostuneita politiikasta tai eivät hyvin vähintään kahta vierasta kieltä.



Mutta eri ihmisillä on eri kiinnostuksen kohteet, joitakin kiinnostaa sisustaminen toisia taas ei. Ei siinä mitään sen kummempaa.

haluaisi hoitaa edes perusasiat kuntoon, eli ostaa jonkun astiaston, haarukoita ja veitsiä, käsipyyhkeitä jne.

kiinnosta sisustaminen. silloin mun koti ikäänkuin nousee yläpuolelle = ) ei vais. me sisustetaan, mutta vaalitaan kestävää kehitystä. voi sanoa, että kaikki muu, paitsi sohva, on perittyä/kirppikseltä/huutokaupasta. ja kotimme on ollut sisustuslehdessä, joten kai sen jonkun muunkin makuhermoon iskee = ))

Kertakäyttöastioita en ymmärrä kenelläkään, minusta ne pilaavat tunnelman ja ovat epäeettisiä. Mutta meillä on nimeonomaan lähes kaikki tavarat haalittu käytettyinä huonekaluista astioihin. Syyt ovat ekologiset. Emme ole isotuloisia, mutta periaate on, että silloin harvoin kun jotain ostetaan, ostetaan niin laadukasta hyvää, että lapsenlapsetkin voivat saada niistä iloa. Tällä menetelmällä koti ei tässä vaiheessa ole vielä aivan sisutuslehti-kuosissa. Muuten käytetty kelpaa.



Vaikka kyllä kehun "ikea-kuvasto" koteja viihtyisiksi tai kauniiksi, en oikeasti ymmärrä, miten lapsiperhe ei osaa ajatella ympäristön ja maailman tilaa.

Ikeat ja vastaavat ovat minusta kyllä mainioita konsepteja, mutta se, että kaiken pitää olla uutta ja melko kertakäyttöistä on minusta vain...no, vastuutonta ja noloa. Vähän kuin puhaltaisi tupakan savut ei-tupakoivan naamaan ja kuvittelisi olevansa cool, kuten eräs ystäväni mainiosti ilmaisi.

Kun ostaa laadukkaat astiat, niin ne kestää vuosikymmeniä.

Ostamme uusia sitten, jos vanhat menevät korjauskelvottomiksi.

T: toinen sisustamaton.

"Haluaisin ihan vilpittömästi tietää mitkä syyt voi olla taustalla...

Minäkin ihmetten...

En ymmärrä kenelläkään...

En oikeasti ymmärrä..."



Olette kyllä oikein typeryksiä. Miten aikuiselle ihmiselle (?) erilaisuus on noin vieras käsite?!