kirjoitin pitkän tarinan äsken ja se hävisi bittiavaruuteen.

Joka tapauksessa eka ultrassa tuijotettiin lääkärin kanssa turvonnutta sikiötä ja hän totesi että jokin on pahasti pielessä, ei ole terve lapsi. Alkoi tutkimuskierre; istukkaverinäyte, perinnöllisyystestit, rakenneultraa tiheästi, tutkimusta ja seurantaa ja pitkä odotus... lapsi syntyi velttona ja siitä jatkettiin; aivokuvat, keuhkokuvat, sydänfilmit, laajemmat verikokeet, neurologeja, magneettikuvausta, fysioterapiaa...

Ihmeellistä kyllä lapsi on nyt kaksi ja ilman diagnoosia, eikä välttämättä sitä saakaan kun on ihan kuin muutkin ikäisensä. Kaikki hirveät tappavat syndroomat on suljettu pois ja alan uskaltaa kiintyä lapseen koska syntyi meille jäädäkseen. Ihana juttu, mutta kokemus oli aika rankka, onko samanlaista tilannetta ollut kellään?

Vastaa

Lainaa

Ilmoita asiattomaksi

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keskustelun etusivu | Aihe vapaa

Edellinen ketju

Seuraava ketju

Aloita uusi keskustelu