Mielikuvat seksissä
Minä ajauduin riitaan erään miespsykiatrin kanssa aiheesta seksiin liittyvät mielikuvat. Nimittäin hän oli sitä mieltä että seksissä pitää olla mielikuvia, kun minä (nainen) olen sitä mieltä että niitä ei tarvita, vaan ne lähinnä huonontavat seksiä.
Homma on niin että olen ollut sängyssä erään miehen kanssa joka uppoutui omiin mielikuviinsa ja vain jyysti minua, ei ollut läsnä eikä minun 'kanssani' vaan jossain todella kaukana. Minusta se oli todella alentavaa, kun koin itseni vain panopuuksi. Minä olen sitä mieltä että pitää olla läsnä toiselle ihmiselle eikä paeta jonnekin kauas. Ei siis halunnut minua vaan jota kuta muuta.
Minulla ei ole fantasioita eikä mielikuvia. Keskityn siihen ihmiseen jonka kanssa olen sängyssä ja siihen tilanteeseen. Jos alan ajattelemaan jotakuta muuta miestä, seksi huononee, fiilis kärsii ja koko touhu lässähtää. En voisi ikinään saada orgasmia haaveilemalla josta kusta muusta.
Sitten kysymys; kumpi on oikeassa? Olenko epänormaali? Miten teillä muilla?
Kommentit (3)
Mulla on, mutta ne koskevat lähinnä miestäni, mutta eivät välttämättä sitä tilannetta. Esim. suuseksiä saadessani ja o:n lähestyessä en mieti miestäni down there työn touhussa, vaan sitä hetkeä, kun hän saa, miltä hän näyttää, miten ääntelee...
jopa silloin kun on sängyssä miehensä kanssa. :DD saati sitten itseäni tyydyttäessä.
minulla on paljonkin mielikuvia seksin aikana, mutta ne ovat pikemminkin ennakoivia, kuin jotain muuta tilannetta koskevia. saatan ajatella juuri oman mieheni orgasmia ja hänen kasvojensa ilmettä juuri ennen sitä ja tämä helpottaa oman orgasmini saamista.
minäkin olen aikaisemmissa suhteissa saattanut miettiä muita ihmisiä, mutta ne kyllä muista koskaan täysin ajautuneeni itse tilanteesta pois.
Tiedän parisuhteita, joissa osapuolet kokevat toisensa seksuaalisesti niin vastenmielisiksi, etteivät pysty harrastamaan toisen kanssa seksiä ilman mielikuvia (älkää kysykö, en tiedä enkä ymmärrä miksi pysyvät tuollaisissa parisuhteissa). Itse olen myös ollut parisuhteessa, jossa mies ap:n kuvauksen lailla vain jyysti uppoutuen omaan maailmaansa, ja minä koin itseni pelkäksi jätekaivoksi. Se oli osasyy sen suhteen päättymiseenkin. Sen sijaan nykyisen mieheni kanssa harvemmin tarvitsen sen kummempia mielikuvia, ja jos niitä onkin, ne ovat juuri niitä ennakoivia, joista edelläkin kirjoitettiin. En koe, että tarvitsisin sen enempää mielikuvia, ja suoraan sanottuna tuntuu aika järkyltä, että jonkun mielestä tuollainen omaan maailmaansa uppoutuminen olisi ok. Eikö sitä voisi tarpeensa tyydyttää omin käsin niitä mielikuvia käyttäen, jos kerran ei kykene olemaan läsnä?
"hän oli sitä mieltä että seksissä pitää olla mielikuvia" - eiköhän se ole henkilön itsensä päätettävissä pitääkö niitä olla vai ei! :D Sulla ei ole, se on okei. Mulla on, mutta ne koskevat lähinnä miestäni, mutta eivät välttämättä sitä tilannetta. Esim. suuseksiä saadessani ja o:n lähestyessä en mieti miestäni down there työn touhussa, vaan sitä hetkeä, kun hän saa, miltä hän näyttää, miten ääntelee... Mutta aiemmissa suhteissa olen käyttänyt kyllä hyvillä mielin muitakin miehiä "hyväkseni" saadakseni, enkä sitäkään ole kokenut vääräksi. Tätä mää vaan rakastan & himoitsen niim pal! :)