Miten pitkään "alkuhuuma" kestää?

Mitään varsinaista käännekohtaa ei tullut, mutta arkipäiväistyminen. Kihlautuminen ja naimisiinmeno kyllä heikensi suhdetta. Myöhemmin suhdetta on heikentänyt synnytyksessä väljentynyt emätin ja vaimon vieraissakäynti. Yhdessä 10 vuotta.

väljensikö synnytystä jo ensimmäinen lapsi? isäksi tulossa pian.

Meillä ei alkuhuuma tainnut kestää edes kolmea kuukautta - tosin minä olin siinä vaiheessa jo raskaana, ja pian sen jälkeen mentiin kihloihin ja naimisiin. Ei minkään suuren suuren rakkauden huuman vuoksi, vaan lähinnä käytännöllisyyden. No, vaikka meilläkin on suhde arkipäiväistynyt jo aikapäiviä sitten, alkuhuumasta ei minkään valtakunnan tietoa ollut enää vuosiin, väittäisin silti, että tänä päivänä, viisivuotisen suhteen ja kahden lapsen myötä meidän rakkautemme on syventynyt. Ongelmien kautta, ja vaikka kumpikaan meistä ei varmasti enää ole toisen mielestä se superihana lutuinen ihanuus jossa ei varmasti ikinä ole mitään vikaa, mitä olimme silloin alkuhuuman aikana, niin kyllä tämä nykyinen tilanne on parempi. On ihanaa, kun ei tarvitse nolostella omia vikojaan ja huonoja puoliaan eikä feikata yhtään mitään, eikä yrittää selitellä itselleen toisen huonoja puolia parhain päin.



Ja tulevalle isälle - kyllä se ensimmäinenkin synnytys jo vaikuttaa, mutta oleellista on se, miten asiaan suhtautuu. Käsittääkseni useimmat naiset, kuten minäkin, pyrkivät kyllä palautumaan suht hyvin, jumppaavat alapäätään, ihan jo välttääkseen suurempia ongelmia, joita tuo jo ikäkin tullessaan, mutta joiden tuloa synnytykset herkästi aikaistavat. On typerää kuvitella, että naisen alapää pysyisi samanlaisena syntymästä hautaan, etenkin jos siitä pusketaan läpi jotakin yhtä suurta kuin lapsen pää.

Silloin koko ajan halutti ja seksistä ei saanut kylläkseen. Nyt ei haluta enää ollenkaan siinä määrin :-)



ja nyt yhdessä olemme olleet noin puolitoista vuotta.

Se on ihan fysiologinen, hormonaalinen juttu.

on kestänyt nyt puolitoista vuotta ja tuntuu jatkuvan :)) seksiä, hellittelyjä, pusuja, haleja, läheisyyttä, kunnioitusta paljon.



Toivottavasti kestää vielä pitkään jatkuakseen sitten syvänä rakkautena.

Neljän vuoden jälkeen oli eka kriisi, sitten seitsemäntenä vuonna, ja 14 vuotena oli pahimmat kriisit (silloin toinen lapsi syntyi), 19 vuotena rakastuttiin uudestaan ja alkuhuuman hässintä alkoi taas. Naitiin minkä kerettiin välistä 5 kertaa yössa jne.



Sitten minä ihastuin vieraaseen mieheen (jotenkin vedin rakastuneena puoleeni ihan älyttömästi miehiä?) ja suhteemme painu niin pohjalle kuin olla ja voi (en kuitenkaan ollut seksisuhteessa). Nyt 21 vuosi menossa ja rakennetaan suhdettamme uudelta pohjalta. Aika näyttää miten käy. Tämä toinen mies vain oli jotain niin erityislaatuista ja henkinen yhteys häneen oli sellainen mitä ei voi edes kuvitella ja hän oli myös minuun ihan retkussa. En usko kuitenkaan, että vaihtamalla paranee. Pelkästään jo lapsien takia ja sukujen.

Ei niin välttämättä kai käy, mutta näköjään se on mahdollista. Kannattaa valmistautua henkisesti.

väljensikö synnytystä jo ensimmäinen lapsi? isäksi tulossa pian.