Mammat tuolla " taapero" -palstalla kokoaa riveja yhteen, kun paivahoitomaksuja kohotetaan 250 euroon kuussa.

Ja viela sairausvakuutus tulee suoraan Kelalta ilmaiseksi eika tarvitse siitakaan huolehtia kuten esim. Usassa..

Mutta siita tulikin mieleeni- tehdaanpa pieni hintavertailu paivahoidon suhteen.. Eli mita teilla maksaa lapsen hoitoon laitto?

New Jerseyssa paivakoti-maksu on full time n. $185 ( 153.910 EUR)

ja osapaivatyolaiselle hinta on siina $50 (41.5973 EUR) per paiva-max. 3paivaa viikossa. Ruoat,maidot,vaipat ja vaipit tuodaan kotoa.

Mites muualla maailmassa??? :)

Totta ja kieltamatta joskus naurattaa, mutta kyllahan Suomessa veroprosenttikin on ihan toista luokkaa.

kertomalla suomalaisista päivähoitomaksuista ja esim. äitiyspäivärahasta. Enpä ole kuitenkaan kehdannut kenellekään amerikkalaiselle kertoa millainen summa mullakin kolahtaa tilille joka kuukausi (kuulun ainakin toistaiseksi Suomen sos.turvaan), tuntuu itsestäkin " ilmaiselta rahalta" vaikka tietysti olenhan maksanut paljon veroja ja maksan edelleen.

...saa aina kuulla tukien suuruudesta. Eikä korotus koskenut kuin suurinta maksuluokkaa... Täällä Hollannissa on Suomea korkeampi veroprosentti, ja kotihoidontuet murto-osan Suomen vastaavista. Eloni täällä on ollut sen verran lyhyt, että tietoni ovat täkäläisiltä kuultuja, enkä osaa kertoa tarkkoja lukuja.

pitkälle vietyä ja asenteet juurtuneet ihmisiin aika syvästi - ikävä kyllä. Yhteiskunnan tosiaan pitäisi paapoa ja antaa rahaa ihan joka asiassa, itse ei tarvitsisi olla mistään (maksu)vastuussa... Eihän nuo Suomen ph-maksut kuulosta minunkaan korvaan muuta kuin pieniltä, kun vertaa siihen, mitä itse maksamme täällä Michiganissa - mutta ymmärrän toki, että verojen jälkeen ei Suomessa jää paljoa käteen. En ole elänyt lapsiperhe-elämää kotimaassa, kun eka syntyi vasta täällä jenkeissä - en siis tiedä, kuinka tiukkaa todella tekisi, jos olisimme siellä nyt vastaavassa asemassa...



Täkäläisistä hinnoista sen verran, että tässä kaupungissa kokopäivähoidon hinta viikossa on kaikkea väliltä 185-260 $, riippuu lapsen iästä ja hoitopaikan suuruudesta. Itse maksan 2,5-vuotiaan hoidosta 215 $ viikossa eli 860 $ kuussa. Täällä yleensä hintaan sisältyy ruoka ja juoma, itse pitää tuoda vaipat. Meidän hoitotäti on ihana luomu-ihminen, joka laittaa itse organic food ja pitää lapsilla päivän aikana kestovaippoja, joten viikossa ei tarvitse viedä sinne kuin 5 vaippaa :)

Veroprosentti on Suomen luokkaa jos ei korkeampi. Me maksamme päivähoidosta 480 ¿/kk eikä olla edes kalleimassa hintaluokassa (kunnallinen päiväkoti). Vaipat ja maidot pitää hoitaa itse.



Täytyy rehellisyyden nimissä sanoa että saamme tuosta summasta noin 40% verovähennyksiin ja päiväkotia käydään noin 2,5 vuotta.



Esikoisemme on koulussa kolmatta vuotta (5v) - kunnallinen koulu on ilmainen mutta ruoka, ruokavalvonta ja iphoito maaksaa noin 90 ¿/kk.

" ilmaiseksi suoraan Kelalta" tule. Käsittääkseni työntekijät maksavat kyseistä maksua palkastaan, en muista tämänhetkistä prosenttia. Pisti vaan silmääni tuo pieni yksityiskohta.

Mutta ei voi verrata päivähoitomaksuja esim. Suomen ja USA:n välillä, verotus ja elintaso on niin erilainen. 250euroa ei kuulosta järin paljolta, mutta jos maksat palkastasi yli 40% veroa, alkaa se nyppimään...vai joko olette unohtaneet Suomi-veroparatiisin! :)

laskuttaa 650 egeä kuussa + 5 euroa päivässä ruokamaksua...

£685/kk, euroina noin tonni. Siita saa maksettua osan verottomana plakkana (reilun £200), josta siis etua veroprosentin verran. Tarha on kylla hyva, hoitajia paljon. Ei mikaan sailytyspaikka lapsille, kuten Suomessa tuntuu olevan joissakin paikoissa.



Mutta kylla taalla palkkataso, ainakin meidan hommissa, on korkeampi ja verotus kevyempaa, joten en valita.

Satun tuntemaan USAssa asuvan toimintaterapeutin ja Suomessa asuvan professorin ja tietämään kummankin palkat. Jopa nykyisen halvan dollarin aikana sillä USAssa asuvalla toimintaterapeutilla on parempi kuukausipalkka kuin suomalaisella professorilla. Siitä huolimatta, että tuntemallani professorilla on selvästi pitempi työura ja täydet ikälisät. Lisäksi toimintaterapeutilla (työskentelee kunnallisessa koulussa) on selvästi lyhyempi työpäivä ja kolme kuukautta vuodessa lomaa, professorilla on normaali suomalainen kesäloma.



Joku sanoi tässä keskustelussa aikaisemmin, että Suomen korotus koskisi vain korkeinta maksuluokkaa. Tämä on ihan totta, mutta kannattaa huomata, että lähes kaikki sellaiset perheet, joissa molemmat vanhemmat ovat kokopäivätöissä, kuuluvat tuohon korkeimpaan maksuluokkaan. Siihen ei tarvita edes suomalaista keskimääräistä kuukausituloa, jos perheessä on kaksi tulonsaajaa. Muihin maksuluokkiin pääsevät lähinnä vain ne perheet, joissa vähintään toinen vanhemmista on työtön, opiskelija tai osapäivätöissä.

Vaikka hinta vaikuttaakin naurettavan halvalta, ei hinta-laatusuhde ole silti aivan kohdallaan. Tarkoitan siis, että Suomessa tällainen kaikkinainen valinnanvapaus on vanhemmilta viety pois. Lapset on laitettava siihen päiväkotiin mihin heidät sattuu saamaan. Ja monesti tosiaan vaikuttaa siltä, että lapset viedään sinne säilytykseen, eikä sosiaalistumaan ja oppimaan, kuten muualla. Suomessa täytyy yleensä olla vähintäänkin ylempää keskiluokkaa ja silloinkin molempien vanhempien töissä, että pystyy antamaan lapsilleen muunlaisia vaihtoehtoja. Keskiluokkaisen perheen ei auta muu kuin hypätä sosiaalidemokraattien suunnittelemaan myllyyn, maksaa kiltisti mitä pitää ja olla vielä tyytyväinen ja onnellinen, kun on sattunut syntymään onnelaan nimeltä Suomi.

mielta siita, etta Suomessa on todellakin riistetty vanhemmilta oma vastuu ja sita myoden valinnanvapaus pois. Ja se on sen ruusuisen sosialismin tulosta... Siksi minusta onkin niin vaikea ymmartaa, miksi ihmiset Suomessa eivat halua TODELLISTA muutosta ja aanesta sossuja vahemmistoon, vaan jatkavat itselleen uskottelua siita, etta kylla " hyvinvointiyhteiskunta hoitaa ja huoltaa (ja tekee kaikki paatokset) meidan parhaaksemme" ... On surkeaa, ettei rahalla saa todellisia kunnon vaihtoehtoja (paivakodit, koulut, yliopistot), kaikki samaan tasapaistamismuottiin vaan! Sillahan ne Pisan koulututkimuksen tuloksetkin syntyivat, etta niita aaripaiden huonoimpia ei ole, mutta ei kylla ole niita kaikkein parhaimpiakaan - tasaisen keskilaatuista massaa... jolle on helppoa uskotella tie sosialismin riemuvoittoon :)



Sorry, jos meni vahan asian vieresta politikoinniksi...

Nokkis:

Vaikka hinta vaikuttaakin naurettavan halvalta, ei hinta-laatusuhde ole silti aivan kohdallaan. Tarkoitan siis, että Suomessa tällainen kaikkinainen valinnanvapaus on vanhemmilta viety pois.

On kyllä ihan totta, että valinnanvapautta on Suomessa vähän. Tosin nykyisin Suomessa on jo myös yksityisiä päiväkoteja ja ainakin pääkaupunkiseudulla yksityisen hoidon kuntalisät sen verran hyvät, että yksityinen pk ei välttämättä tule sen kalliimmaksi kuin kunnallinen.

Olen kuitenkin päässyt kurkkaamaan päivähoitoa muuallakin ja voin todeta, että monesti suomalainen hoito on parempaa. USAssa asuva tuttavani työskenteli sikäläisessä päiväkodissa enne kuin lähti opiskelelmaan toimintaterapeutiksi. Tuttavani, jolla ei ollut siinä vaiheessa mitään alan koulutusta, hoiti yksinään kokopäiväisesti yhdeksää 3-vuotiasta. Lapsi/hoitaja-suhde oli siis huonompi kuin suomalaisissa päiväkodeissa ja lisäksi hoitajalla ei ollut edes minkäänlaista koulutusta tehtävään.

Saksassa vuoden töissä ollut työkaverini taas valitti sen saksalaisen päiväkodin, jossa hänen tyttärensä oli, olleen paljon suomalaista huonompi. Järjestettyä ohjelmaa ei ollut juuri lainkaan, vaan lapset leikkivät keskenään ja hoitajat katselivat päältä, että vahinkoja ei pääse sattumaan. (Sinänsä vapaa leikki on kyllä tärkeää lapsen kehitykselle, mutta tosiaan ohjattua toimintaa ei ollut juuri lainkaan). Kokopäiväisiä päiväkotipaikkoja ei ollut kuin yhdessä päiväkodissa isossa kaupungissa. Kokopäiväinenkin paikka voi Saksassa tarkoittaa sitä, että lapsi pitää hakea lounastunnille kotiin syömään.

En tietenkään tarkoita sitä, että kaikki päiväkodit USAssa ja Saksassa olisivat yhtä huonoja. Varmasti löytyy monia sellaisia, jotka ovat paljon parempia kuin keskitason suomalaiset päiväkodit ja kaipaisin itsekin enemmän valinnanvaraa päivähoitoon. Halusin vain tuoda esiin sen, että eivät ne päivähoitoasiat Suomessa täysin surkeasti ole.

Lastentarhanopettajana ja luokanopettajana haluan tuoda tähän oman näkökantani.



Ensiksikin Suomessa päivähoidossa lapsiryhmän vetäjät ovat koekeakoulukoulutettuja (lastentarhanopettaja = kasvatustieteen kandidaatti). Mutta kuten jokaisessa työpaikassakin, työyhteisöt määrittävät sen, millainen palvelusta muodostuu. Itse olen ollut monessa eri päiväkodissa töissä, ja laatu niissä on ollut erinomainen. En tiedä millaisista kunnallisista päiväkodeista te olette saaneet kokemuksenne, mutta itse koen suomalaisen päivähoidon laadukkaana ja turvallisena.



Harjoitteluni Eurooppakoulussa vahvisti näkemykseni, että suomalainen varhaiskasvatus on hyvässä asemassa vertailtaessa muiden maiden systeemeihin. Seuraamani alle 6-vuotiaden koulutoiminnat eri maiden luokissa, olivat hyvin samankaltaisia Suomen päivähoitoon verrattuna. Poikkeuksena oli tietenkin lukemaan opettaminen.



Toiseksi oletan, että kokemuksenne tasapäistävästä peruskoulusta ovat omilta kouluajoiltanne. Tämän päivän perusopetus tukee sekä heikompia että kyvykkäämpiä oppijoita. Se on nykypäivän oppilaan ja opetuksen kannalta välttämätöntä. Opetuksen eriyttäminen eri oppilaiden taitoja vastaaviksi on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Määrärahojen kanssa kituuttaminen tosin estää eriyttämisen laatua.



Pisasta vielä. Luin jostain julkaisusta näistä Suomen tuloksista, kun tasapäistäminen on suomalaisella mentaliteetilla syy tähän hyvään menestykseen: Suomi oli pärjännyt hyvin myös vertailtaessa parhaita tuloksia. Tähän kommentiin en laita nimeä alle, kun en nyt muista, mistä sen luin.



Tulihan vaahdottua ja puhuttua sydämestä!

Demarien ansiosta Suomessa lapsien ei tarvitse elaa koyhyysrajan alapuolella, jos vaan vanhemmat eivat ryyppaa. Talla tarkoitan tietysti sotien jalkeisia demareita enka nykyisia lipposia.



Kansantaloudellisesti kannattaa kylla kannustaa naisia tyossakayntiin, silla jos naiset jaisivat kotiin, menisi heidan yhteiskunnan kustantama tutkinto hukkaan -- ja naisethan ovat tunnetusti paremmin koulutettuja kuin miehet (ja lisaksi halpaa tyovoimaa, koska miehen euro on naisen 80 senttia viela nykypaivan Suomessa.)



Mutta yhta mielta olen siita, etta liiallisuuksiin on Suomessa menty. Aippaloma voisi olla vuoden ja sen jalkeen jokainen saisi kotona hoitaa omia muksujaan ihan omalla kustannuksella. Liikaa vaadittu yrittajilta etta he pitavat vuosi tolkulla avoimina tyopaikkoja naisille. Ei ihme etta naisia ei Suomessa vakinakisteta. Ja subjektiivinen hoito-oikeus pois paitsi sosiaalisista syista.



Hei, mita ma vaahtoon -- enhan ma sinne enaa veroja maksa!!!

K-M:

Toiseksi oletan, että kokemuksenne tasapäistävästä peruskoulusta ovat omilta kouluajoiltanne. Tämän päivän perusopetus tukee sekä heikompia että kyvykkäämpiä oppijoita. Se on nykypäivän oppilaan ja opetuksen kannalta välttämätöntä. Opetuksen eriyttäminen eri oppilaiden taitoja vastaaviksi on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Määrärahojen kanssa kituuttaminen tosin estää eriyttämisen laatua.

Pisasta vielä. Luin jostain julkaisusta näistä Suomen tuloksista, kun tasapäistäminen on suomalaisella mentaliteetilla syy tähän hyvään menestykseen: Suomi oli pärjännyt hyvin myös vertailtaessa parhaita tuloksia.

Minulla on kolme koululaista (Suomessa) ja vain sanoa, että riippuu täysin opettajasta, miten hyvin opetusta on eriytetty. Nykyisellä ekaluokkalaisellani on ihana opettaja, joka kyllä antaa lukutaitoiselle pojalleni juuri hänen tasolleen sopivia tehtäviä.

Sen sijaan vanhempi lapseni, joka luki monisataasivuisia romaaneja jo ennen eskarin alkua, ei koko ensimmäisen luokan syksynä saanut yhtään vaikeampaa lukuläksyä, vaan hänen lukuläksynsä olivat ihan samat kuin niillä, jotka vasta opettelivat lukemaan. Tunnillakaan ei ollut moneen viikkoon mitään eriytettyjä lukutehtäviä. Jossain vaiheessa myöhemmin sai sitten joutoaikoina lukea kirjastosta itse lainaamaansa kirjaa. Ainoa lukutaitoisille annettu oma tehtävä oli se, että he joskus saivat kirjoittaa itse keksimiään kertomuksia. Lapsi ei myöskään missään vaiheessa saanut matematiikasta haastavampia tehtäviä, vaikka hän jo koulun aloittaessaan hallitsi suurimman osan 1. luokan matematiikasta. Lisätehtäviä oli kyllä tarjolla niin paljon kuin jaksoi tehdä, mutta lisätehtävät olivat täsmälleen yhtä helppoja kuin ne varsinaisetkin tehtävät. Opettaja oli kyllä muuten tosi hyvä ja pätevä (myös muodollisesti), mutta eriyttäminen oppilaiden tason mukaan oli tosi vähäistä.

Vielä nytkin, kun sama lapsi on 5. luokalla, ei hän juuri koskaan saa matematiikasta sellaisia tehtäviä, joita joutuisi edes vähän miettimään. Lähes kaikki tehtävät ovat sellaisia, että heti kun lapsi on lukenut tehtävän, hän tietää ratkaisun (tai korkeintaan pitää suorittaa esim. joku allekkainlasku ratkaisun selvittämiseksi). Itse pidän vähän huonona sitä, että lapsi ei saa koskaan kokemusta sellaisten tehtävien ratkaisemisesta, jotka eivät tunnu heti aluksi helpoilta ja itsestään selviltä. (Opettaja on eri kuin 1. luokalla ja tässä välissä on ollut kaksi muutakin opettajaa - kaikki muodollisesti päteviä, mutta joka opettajan kohdalla on ollut sama juttu).

Noista Pisa-tutkimuksen tuloksista on Suomessa minusta röyhistelty vähän liikaakin. On ihan totta, että suomalaislasten lukutaito on huipputasoa. Tosin tulokseen vaikuttaa moni muukin asia kuin koululaitos, esimerkiksi foneettinen kieli, elokuvien ja TV-ohjelmien tekstitys ja siirtolaisten pieni osuus väestöstä.

Matematiikan tutkimustuloksista on taas tehty ihan vääriä johtopäätöksiä suomalaislasten matematiikan osaamista. Testi testasi nimenomaan matemaattista lukutaitoa, joka on kyllä käytännön elämässä hyvin tärkeä taito. Sillä ei ole kuitenkaan juuri mitään tekemistä niiden taitojen kanssa, joita vaaditaan esimerkiksi luonnontieteellisen ja teknillisen alan jatko-opinnoissa. Helsingin Sanomissa oli viime vuonna esitetty 9 esimerkkikysymystä kyseisestä 9.-luokkalaisille tehdystä matematiikan testistä. Ihan uteliaisuuttani pyysin joulukuussa silloin 4. luokalla olevaa lastani ratkaisemaan ko. tehtävät. Lapselle ei ole opetettu mitään koulukurssin ulkopuolista matematiikkaa. Kotona on kuitenkin ollut puhetta siitä, mitä prosentti tarkoittaa. Lapsi teki oikein 8 tehtävää yhdeksästä. Viimeisessäkin tehtävässä hän osasi ihan oikein päätellä, mikä jakolasku piti suorittaa (se oli jotain luokkaa 238/17), mutta itse jakolasku jäi suorittamatta, kun heille ei oltu vielä opetettu jakolaskua allekkain. Tämä antaa ehkä parhaan kuvan siitä, miten vaatimattoman tason matematiikan taitoja testissä vaadittiin.

että lapsesi opettajat eivät ole huomioineet hänen kykyjään. Olet varmaan keskustellut opettajan kanssa asiasta?



Lapsesi on ilmeisesti hyvinkin lahjakas. Minun opettamani oppilaat ovat, taidokkaammatkin, joutuneet tekemään edes vähän hommia matikan kanssa 4-5 -luokalla. Eli vertailu noin yleensä neljäsluokkalaisen taitoihin ei ole aivan paikallaan, kun havainnoinnin kohteena on ollut yksittäinen lapsi. Testistä voidaan olla montaa mieltä, mutta tosiasia on se, että se on ollut joka maassa samanmoinen. Opettaja-lehden sivuilta löytyy useita artikkeleita Pisan matematiikantestin tuoksista. Kannattaa käydä lukemassa. Siellä pohditaan Hesaria ja muita päivälehtiä syvemmin testin tuloksia.



Äidinkielen tuloksista olen kyllä kanssasi samaa mieltä. On helppoa opetella lukemaan suomen kieltä, kun äänne-kirjain-vastaavuus on ng-äännettä lukuunottamatta sama. Suomenkielen kompastuskivet jäävät siis yleensä siihen tai kaksoiskonsonantteihin ja -vokaaleihin. Itse olen täällä Hollannissa tankannut ja tankannut kirjain- ja äänneyhdistelmia sekä opetellut poikkeuksia. Liekö tuota voi edes verrata mihinkään...

Huomaan suhtautuvani tähän peruskoulun kritiikkiin todella kiivaasti puolustaen. Todellisuudessa uskon opetusolosuhteiden olevan nykypäivänä huonommin kuin 80-luvulla, jolloin minä aloitin koulun. Opetustyyli on (toivottavasti joka puolella maata) muuttunut parempaan, mutta kehyksistä on karsittu. Aloittaessani oppivelvollisuuteni, luokassani oli 16 oppilasta. Tuon kokoisessa ryhmässä ope pystyisikin tehokkaasti eriyttämään.



En tosin edes yritä puolustella ketään, sillä eivät kaikki opettajat ole innostuneita, kaikkensa oppilaan oppimisen eteen tekeviä ja intohimoisesti työhönsä suhtautuvia ihmisiä. Tätä voisi verrata vaikka kaupallisella puolella palveluhenkiseen vs. töykeään myyjään. Koskaan et tiedä, kumpi kassalla edessäsi on. Olitpa sitten Seppälässä tai Zarassa.



Peruskoulussamme on vielä paljon kehitettävää. En poistaisi järjestelmää, koska kaikilla taustaan katsomatta on oikeus yhtäläiseen oppimiseen. Tasa-arvoista kyllä olisi, jos myös lahjakkuudeltaan erityiset oppilaat saisivat tietyissä aineissa kykyjään vastaavaa opetusta (vrt. erityisluokat heikoille oppilaille).



Voisin jatkaa tätä ikuisuuksiin... Kun nyt päästiin päivähoidon maksujen korotuksen vastustamisesta peruskoulun ja Pisa-tutkimuksen ongelmakohtien arviointiin, on ehkä aika minun osaltani vaieta!

keskustelu tais mennä vähän koulupainotteiseksi tuossa lopussa, ja mkäs siinä, mutta kun luin noista maksujen eroista, niin mieleeni pulpahti kysymys. Suomessa on tosiaan korkeat verot ja siksi maksuja on vaikea suoraan vertailla. 200 e ei ehkä ole paljon, mutta palkasta jää paljon vähemmän käteen kuin alhaisen verotukisen maissa. Belgiassakin on kovat verot, mutta lapsivähennys. Olen ymmärtänyt, että monissa maissa on lapsivähennykset veroissa, joita suomessa ei ole, ja nekin kompensoivat vielä lisää. Mitä enemmän lapsia, sitä vähemmän veroja maksat ja vähennykset ovat esimerkiksi Ranskassa todella tuntuvia. Eli palkasta jää enemmän käteen. Tämä osoittaa, miten vaikeaa maksujen ja eri maiden kalleuden vertailu oikeasti on. Suomessa on korkeat verot eikä lapsivähenyksiä veroissa.

kirvoitti nain ahkeraan keskusteluun :) Minunkin mielesta on suorastaan torkeaa, etta suomalaisille annetaan todellisuudesta poikkeava kuva tutkimuksen tuloksista - ja sehan on tietysti ennen kaikkea Helsingin Sosiaalidemokrattisten Sanomien ansiota, jota suurin osa suomalaisista pitaa totuutena... Jos ihmiset viitsisivat menna itse nettiin suoraan tutkimuksen kotisivuille, eika lukea tuloksista taman sossu-filtraation lapi, niin he tietaisivat, etta se Suomen lahjakkaimpienkin taso oli ihan samaa luokkaa kuin esim. juuri Belgiassa! Matemaatiikassa huiput ovat ihan toisella puolella maapalloa, eli Aasiassa...



Opetuksen eriyttamisen alamaki alkoi Suomessa 80-luvulla, jolloin ylaasteelta poistettiin tasokurssit matikasta ja kielista - sita virhetta ei kasittaakseni ole ikava kylla vielakaan korjattu... Huonoimpien oppilaiden asemaa on varmasti parannettu, mutta etta niiden lahjakkaiden... eipa juuri. Mutta ne lapsethan ovatkin usein " varakkaiden ja korkeastikoulutettujen" vanhempien lapsia, ja sita porukkaa sossut tykkaa sortaa joka asiassa viela senkin lisaksi, etta kaikki rahat on viety...