Mammat tuolla " taapero" -palstalla kokoaa riveja yhteen, kun paivahoitomaksuja kohotetaan 250 euroon kuussa.
Suomessa asuvat suomalaisaidit ovat kylla maailman suurimpia valittajia. Rahaa pitaisi tulla valtiolta postiluukkuun kannettuna. Hohhoijjakkaa. Ihan jarkevalta ei tama Iso-Britanniankaan systeemi tunnu kun £1000 puntaa kuussa menee lastenhoitoon mutta mukisematta maksoin Suomessa 200 euroa kuussa hoitomaksua. Ja siihen viela sisalty kolme terveellista ateriaa " tuorrevihannes tai hedelmapaloineen" .
Kommentit (24)
Siltä voi lukea selkeällä suomen kielellä, että matematiikan taitoja mitattaessa tarkasteltiin arkielämän matematiikan taitoja siten, että testattavan tuli osata matematiikan perusteet laskutoimitukset jne. Itse en muista saaneeni julkisuudessa ihan tuollaista kuvaa, mistä Kepaliisa kirjoittaa. Ehkä olen lukenut vääriä lehtiä...
Olen samaa mieltä tasokurssien poistosta kuin edellisetkin. En kuitenkaan ottaisi niitä takaisin entisenlaisina, vaan haluaisin pitää mahdollisuuden avoimena tasolta toiselle siirryttäessä. En koe olevani demari-naisia, vaikka ajattelenkin kaikkien lasten parasta mahdollisuutta sosiaaliseen taustaan katsomatta.
Nykypäivän yläasteen opetuksesta ei ole harmainta hajua. Yleisesti luokanopettajien keskuudessa hymistellään aineenopejen opetustaidoille.
Karkeastipa minäkin aloin yleistää... Anteeksi vaan kaikki taitavat aineenopettajat ;D
K-M:
Siltä voi lukea selkeällä suomen kielellä, että matematiikan taitoja mitattaessa tarkasteltiin arkielämän matematiikan taitoja siten, että testattavan tuli osata matematiikan perusteet laskutoimitukset jne. Itse en muista saaneeni julkisuudessa ihan tuollaista kuvaa, mistä Kepaliisa kirjoittaa. Ehkä olen lukenut vääriä lehtiä...
En tiedä, mitä lehtiä luet, mutta kyllä esimerkiksi Helsingin Sanomissa on useaan otteeseen puhuttu testin tuloksesta ihan väärään sävyyn. Joissakin kirjoituksissa on jopa tosiaan sanottu, kuinka tämä tutkimus viimeistään osoittaa sen, että tasokurssien haikailijat ovat väärässä. Tosin on HS:n mielipidepalstalla ollut pari kirjoitusta, jossa yritettiin asiallisesti kertoa, mitä testi oikeasti mittasi.
Vastaavaa väärää tulkintaa muistan nähneeni myös monessa aikakauslehdessä, todennkäköisesti ainakin Kotiliedessä ja Suomen Kuvalehdessä.
Ongelma tässä on se, että HS:n ja aikakauslehden merkitys yleiselle mielipiteelle on huomattavasti suurempi kuin Opettaja-lehden, jota harva alan ulkopuolinen seuraa.
Ihan oikeassa olet. Luen kyllä Hesaria, mutta olen varmaan ohittanut tuollaiset tulkinnat olan kohautuksella...
Mun ammattikunnalla on sellainen pieni vika, ettemme pidä kovaa ääntä itsestämme. Palkkauksesta jaksetaan narista, mutta oikeisiin asioihin ei viitsitä puuttua. Tästä on hyvänä esimerkkinä opetusresurssien karsiminen ja ehkä sitten tuon Pisa-tutkimustulosten vääristyminen. Kyllä minä mielummin opettaisin 20 lapsen luokkaa hyvillä materiaaleilla kuin 30 lasta paremmalla palkalla. Täytyypä alkaa huutelemaan sitten, kun palaan taas töihin.
En malta olla vielä kommentoimatta tätä asiaa, vaikka se meneekin jo aika kauas ketjun alkuperäisestä aiheesta.
K-M:
On varmaan totta, että suurin osa lapseni luokkakavereista ei olisi osannut tehdä tehtäviä yhtä hyvin kuin oma lapseni. Mutta ajoin takaa oikeastaan ihan toista asiaa: lapseni tulos kuitenkin osoitti, että testissä saattoi pärjätä hyvin osaamatta matematiikkaa yhtään sen enempää kuin mitä 4. luokan jouluun mennessä oli opetettu. Sillä poikkeuksella, että piti tietää, mitä prosentti tarkoittaa. Lapseni ei kuitenkaan ollut harjoitellut edes yksinkertaisimpia prosenttilaskuja ennen testitehtävien tekemistä.
Testi ei siis mitannut sellaisia matematiikan taitoja, joita koulussa opetetaan luokilla 5-9, vaan enemmänkin eräänlaista käytännön järkeä sellaisissa asioissa, joihin liittyy jotain pientä laskemista. Selvästikin testitulosten mukaan suomalaislapset ovat tässä asiassa kansainvälisesti verrattuna hyviä. Se on hieno asia, sillä juuri tällainen matemaattinen käytännön järki on sitä, mitä useimmat ihmiset arkielämässään koulumatematiikasta juuri tarvitsevat.
Ongelma on kuitenkin se, että julkisuudessa tutkimustulokset on tulkittu niin, että suomalaislapset olisivat erityisen hyviä matematiikassa, siis sellaisessa matematiikassa jota tarvitaan luonnontieteellisen ja teknillisen alan jatko-opinnoissa. Tällaisia matematiikan taitoja testissä ei mitattu lainkaan ja jokainen luonnontieteellisen ja teknillisen alan opetustehtävissä toimiva tietää, että näiden taitojen huono lähtötaso suomalaisilla opiskelijoilla on suuri ongelma. Ja esimerkiksi juuri tasokurssien poistaminen on todennäköisesti pahentanut tätä ongelmaa, kun matematiikkaa nopeammin oppivat ja siitä innostuneet eivät enää monissa koulussa voi valita vaativampia tasokursseja eivätkä opettajat välttämättä eriytä opetusta heille sopivaksi.
Julkisuudessa on todellakin ollut sellaisia kannanottoja, että Pisa-tutkimuksen tulokset osoittavat, että tasokurssien poistaminen ei ole heikentänyt suomalaiskoululaisten matematiikan taitoja.
Tilanne on vähän sama kuin jos testissä olisi mitattu sitä, kuinka siistejä yksittäisiä kirjaimia eri maiden lapset osaavat kirjoittaa. Testitulosten (joissa suomalaislapset olisivat pärjänneet hyvin) julkaisemisen jälkeen olisi sitten hehkutettu sitä, kuinka testitulosten mukaan suomalaislapset ovat maailman parhaita ainekirjoittajia.