En mee synnytykseen
Istun odottamassa niinku Vito Corleone ja meen tarkastaa tulokset sitten kun homma on valmis. Synnyttäminen on naisten hommaa.
Kommentit (27)
Eli jos sille tuntuu isästä etti halua niin miksi pitää pakottaa?
Itellä oma ukko halus jokaiseen vapaaehtosesti mukaan, nuorimmaisen tekohetki kun läheni niin ilmoitin ukolle että otan tyttökaverin tukihenkilöksi ja iskä saa jäähä kotia.
Itse olen ollut ystäväni synnytyksissä tukihenkilönä 2 kertaa koska mies ei mukaan halunnut, ei voi katsoa verta, saattaa jopa pyörtyä pätkähtää..
Ja kyllähän se niin on että paremman " avun" eli henkisen ja fyysisen tuen saat jos mukana on sellainen joka on jo ainakin kerran synnyttänyt itse... Eli kunnioitetaapa isienki päätöksiä kieltäytyä mukaan lähtemästä jos kerran itsestä tuntuu ettei siihen pysty.
Melkoinen ruudinkeksijä olet: milloin se synnytys olisi ollut miesten hommaa? Sen sankariteon ja raa-an työn tekee nainen yksin ja vain nainen. Mies voi toki olla mukana tärkeänä henkisenä tukena, jos kanttia siihen löytyy. Omasta miehestäni oli ainakin synnytyksessa todellista tukea ja tapahtuma lähensi meitä entisestään. Toisaalta, mitä ihmeen väliä sillä on, jos et mene synnytykseen. Kukapa siitä kärsisi?
Miehenä ja isänä olen ihmetellyt että mikä helvetti siinä synnytyksessä mukana olemisessa on nyt niin " miehekästä" . Täällä akat valittaa että eihän se ole mies eikä mikään jos ei mukana ole. Kokemukseni mukaan kuka tahansa paskahousu voi olla mukana jos haluaa. Todellinen " miehisyys" punnitaan siinä vaiheessa kun pitää hoitaa lapset, valvoa koliikit, putsata ripuli pyllyt jne. Ite pistäisin kuitenkin enemmän painoa jälkimmäisille. Ainakin minulle on ollut rankempaa yövalvomiset jotta vaimo saa nukkua kuin parin tunnin kädestäpitely.
ekalla ehkä kannattais mennä, et näkis mitä se on.
Oon synnyttäny yhden lapsen yksin ja mukavaa oli ja hyvin meni.
Täällä naisnäkökulma myös. Minä ainakin kysyin mieheltäni että haluaako hän tulla mukaan ja jos ei olisi halunnut, kyllä tulijoita olisi ollut läheisissä ystävissäni. Mutta onneksi hän halusi, ja meillä mies on molemmilla kerroilla ollut aivan ihana, ei ole hösännyt liikaa. Mutta tiedän että on myös naisia jotka eivät halua miestään sinne ja sekin on heidän asiansa. Ei pidä liikkaa seata toiseten asioita. Jos joku täällä netissä sanoo ettei mene synnytykseen niin sou vat? Olkoon menemättä. Eipä nuo miehet muutu miksikään vaikka siellä olisvat olleet.
Olin ensimmäisen synnytyksessä.Joku kirjoitti ettei jäisi pois mistään hinnasta.Aika outoa,itse jäisin aika mitättömästä summasta pois ko. toimenpiteestä,ei se niin kivaa ollut kuunnella.Ei vaimoni ainakaan halunnut kädestä pidellä, eikä juuri mitään virkaa siellä tuntunut olevan,hoitaj kyseli koko synnytyksen ajan minulta, onko heikko olo ja tekeekö huonoa.Vastasin,että kuuntele tota toista,sitä saattaa jopa sattua.En voi ottaa osaa kenenkään tuskaa enkä myötäelää sitä,uskon,että vaimoni olisi selvinnyt hommasta yhtähyvin olin minä siellä tai en.Ja järvi taitaa olla kohta väkeä pullollaan jos saunan taakse menee,mein sauna on aikas rannassa...
ei kai meitä miehiä kukaan sinne pakota?meillä kotona ainakin on tilanne moinen,että itse haluan mukaan...
ja se että täälä itkette sitä kuinka hirveätä on kun on verta ja k**ta ja p**aa,samoja tuntuupi olevan teillä tuo ajatusmaailmanne taso!
ja hieman sovinistin vikaa kuulu kaikissa olla,mutta osille tosiaan toivon että naisenne lukevat tämän topicin ja ymmärtävät kuinka syvällisesti TE heitä rakastatte. En myöskään halua pahoittaa kenekään mieltä tällä,jokaisen oma asia meneekö mukaan synnytykseen vai ei,mutta tuskin se hirveesti päätöksentekoa helpottaa jos täällä siitä itkette...tai noh,kukin panee tyylillään,ei siinä muiden neuvoja tarvita.
kiitos!
ei kai meitä miehiä kukaan sinne pakota?meillä kotona ainakin on tilanne moinen,että itse haluan mukaan...
ja se että täälä itkette sitä kuinka hirveätä on kun on verta ja k**ta ja p**aa,samoja tuntuupi olevan teillä tuo ajatusmaailmanne taso!
ja hieman sovinistin vikaa kuulu kaikissa olla,mutta osille tosiaan toivon että naisenne lukevat tämän topicin ja ymmärtävät kuinka syvällisesti TE heitä rakastatte. En myöskään halua pahoittaa kenekään mieltä tällä,jokaisen oma asia meneekö mukaan synnytykseen vai ei,mutta tuskin se hirveesti päätöksentekoa helpottaa jos täällä siitä itkette...tai noh,kukin kutee tyylillään,ei siinä muiden neuvoja tarvita.
kiitos!
Anteeksi tunkeilu miesten palstalle. Haluaako vaimosi sinut mukaan synnytykseen? Jos haluaa ja jos sinä rakastat häntä, etkö miettisi asiaa uudelleen. Oletko ajatellut miten paljon nainen joutuu kestämään kipua synnytyksessä? Itse olen synnyttänyt puoli vuotta sitten. Vieläkin muistan selvästi miten kovia kivut olivat. Repesin pahasti lantioluitani myöden, ja tuska oli helvetillistä. Ainoa valopilkkuni ja turvani kamalassa tuskassa oli rakkaan mieheni turvallinen käsi jossa roikuin kuin hukkuva ja hänen rohkaisevat silmänsä jotka viestivät:" kyllä sinä selviät" . Miehen läsnäolo on todella tärkeää. En edes odottanut häneltä muuta kuin läsnäoloa. Mieheni oli kokoajan yläpäässä pitämässä kädestä kiinni, ja henkisesti mukana touhussa. Hänen ei tarvinnut nähdä verisiä yksityiskohtia. En tiedä miten olisin selvinnyt ilman häntä. En ymmärrä miten miehet voivat edes ajatella sellaista vaihtoehtoa ettei osallistuisi synnytykseen. Onhan naisenkin pakko, ja yhteinen se lapsi on. Ja nainen sen kaiken kivun joutuu kestämään. Miehen tarvitsee vain istua ja pitää kädestä, voi kauheaa! Ajattele vaimoasi sen tuskan keskellä ihan yksin, ilman tuttua rakasta miestä. Miten pienellä asialla saat koko synnytyksen tuntumaan vaimostasi siedettävämmältä. nYt olen kirjoittanut vain synnytyksen negatiivisesta puolesta, mutta entäs se uuden elämän syntymisen ihme. Kun pienen lapsensa näkee ensimmäisen kerran, se on jotain ainutlaatusta. Hienommalta se tuntuu kun on YHDESSÄ puserrettu hänet maailmaan. Tiedän että synnytykseen mukaan lähteminen voi pelottaa, näkeehän siellä rakkaansa kovissa kivuissa, kun ei itse voi asiaa helpottaa. Jos vaimosi ei halua sinua mukaan, sitten asia on ihan toinen. Mutta tsemppiä nyt synnytykseen ja tulevaan vauva-elämään, nauttikaa ihanasta tuhisevasta nyytistä.
Assman:
Istun odottamassa niinku Vito Corleone ja meen tarkastaa tulokset sitten kun homma on valmis. Synnyttäminen on naisten hommaa.
Olen samaa mieltä, vaikkakin mukana olen ollu neljä kertaa. Ja jokanen kerta on ollu tuskaa täys.
Hiaro siinä sitten selkää, jalkaa, hanuria jne. ja koskaan ei oo hyvä, aukase ikkuna kun on kuuma ja kuka ***tana sen ikkunan aukas kun palelee...
Olo on vaivautunu kun emäntä huutaa ja kätilö höpöttää että tällästä tää on... peet ja koot pitkin lattioita ja siihen vielä verta...yäk. Kuka tommosta kaipaa, paitti muija, nytkin taas hiplaa noita vauvan rättejä ja yrittää päästä saman peiton alle.
Itku, että ihminen on heikko... Kolme kertaa oon päättäny, että se eka kerta riitti, mutta sinne sitä vaan joutuu mukaan...
Sillä mitään tekemistä rakkauden kanssa ole...
Jos emäntä tosissaan rakastas nin se sanois, että mee vaikka baariin siks aikaa, olisit vähän ilosempi kun tuut takas. Mut ei, kun väkisin raahataan sitä syntymän ihmettä kattomaan.
Samaan aikaan pitäs videoida, ottaa kuvia ja pitää kädestä. Ja mitä jää käteen?? " miks ei oo valokuvia syntymän ihmeestä ja miks on videolla pelkkää reittä kun se on niin paksukin kun nestettä kertyy jalkoihin..." Selitä siinä sitten, että sua rakas kädestä pitelin...
Assman, iso käsi sulle!
En voi muuta sanoa, ku et tollaset sais viedä saunan taa ja ampua!!!!
Eläinkään ei ole koskaan noin tyhmä mitä nämä 2. Liian helppoa viedä saunan taa.. Kastroitavaksi nämä 2 ameebaa. Ja joku nainen on noin tyhmä että on ottanut tälläisen miehekseen! On eri asia asiallisesti kieltäytyä synnytykseen menosta mutta noiden tyyli on todella naista halventavaa. :-(
Lila75
fronsulle terveisiä:
Joko oot oma muija mutta oot vaihtanu käyttäjätunnusta tai itäeuroopan paluumuuttaja, jolle on jääny päälle kultanen sosialismi ja sen periaatteet, että omia mielipiteitä ei ole ja jos on mennään sitte sinne saunan taakke...
Lila75 terveisiä sullekin:
Kastraatiota olen ihan omaehtosesti harkinnu, mutta kun toi muija pahus haluis vielä lisää lapsia...
Mut jos kuitenkin jätettäs noi toiset puoliskot pois tästä kirjottelusta ihan suosiolla, ettei mene ihan väärille linjoille.
Sinähän et sitä tiedä miten minä olen kieltäytynyt synnytykseen menon tai olenko ollenkaan. Kaikissa mukana olen ollu.
Ja molemmille ihan yhteisesti (olettaen että molemmat on naisia):
Mitä te täällä vineette, eikös tämä ole isien palsta jossa vaihdetaan isien kesken kokemuksia erilaisista asioista.
Terveisin arc03
Kimpaannuin tuosta vaimosi ja sinun synnytyskuvauksestasi. En todellakaan haluaisi että oma mieheni kuvailisi minua ja minun käyttäytymistäni synnytyksessä noin kamalasti. :-( Ehkä olet sitten vain niin todella kyllästynyt perheenlisäykseen..
Ymmärrän kyllä ettei se isänkään rooli synnytyksessä aina helppo ole, mutta veikkaisin että silti mies on mieluummin tukihenkilönä kuin itse pusertamassa tenavaa ulos kropastaan! (Tiedän että se on anatomisesti mahdotonta!) Synnyttäminen ei vain nyt satu olla sitä maailman helpointa hommaa ja minä haluan oman mieheni viereeni tukemaan, hieromaan ja pitämään minut rauhallisena ja luottavaisena. Selviän kyllä monista hommista itse ja yksikseni, mutta synnyttämisestä en selviäisi ilman miestäni. Piste.
Tiedätkö, eniten harmittaa että edes vastasin koko ketjuun.. Huomasin vasta ok:n painamisen jälkeen tämän ketjun aloittajan nikin... Hänestä olen saanut provoilija-kuvan.
Poistun ja jätän isät juttelemaan! ;-)
Lila75 rv 13+7 ja tyttö 11kk
voi teitä pikku raukka miehiä kun nyt joudutte synnytykseen katselemaan. oli naurussa pitämistä kun luin ruikuttavaa tarinaa siitä kuinka vaimolle piti ihan ikkunaa avata kun toinen " vaan" synnytti. kieltämättä käsittämätöntä, että joku nainen on viitsinyt ottaa miehekseen tuollaisia valittajia. saanko arvata..olette myös sivareita? oikein kunnon tissi poskia? :)
luojan kiitos ihan oikeita miehiä on vielä myös suomessa... mutta tietty niitä ei riitä kaikille naisille ja jotkut joutuu tyytyyn tuommoisiin ruikuttaviin raukkoihin. säälin naisianne.
...juu, niin munkin mies sano, ettei tule, mutta tajusi vasta synnytyksen jälkeen, että oho, olinpa mukana synnytyksessä!!
... etteko te tajua etta koko keskustelusaie oli alunperinkin tarkoitettu mittaamaan paljonko teita taalla on ... kyttaamassa miten isat juttelevat autoista ja rakentamisesta, jotta paasisitte sitten piikittelemaan miten KUNNON isien pitaisi vaan kerrata kokemuksia ihanien palleroiden vaipan vaihdosta.
Opetelkaa tunnistamaan trolli.
ja internettihän on just semmonen paikka, että täällä ei voi surffailla niillä palstoilla millä huvittaa :) voi apua!
Mut loppujen lopuks, eiks se oo naiselta TODELLA itsekästä (periaatteessa) vaatia mies synnytykseen mukaan..? Ihan oikeesti ku alkaa miettiä, ni MIKÄ se isän tarkotus siellä synnytyksessä onkaan? Käsittääkseni toimia tukihenkilönä ja tukihenkilöhän voi olla ihan ketä tahansa muukin. Miks sen tarvis olla just isä jos kerran isä ei sinne halua? Ei se pakottaminen varmaan ainaka lähennä isän ja äidin suhdetta/helpota äidin TAI isän oloa siellä...
Olen tosin samaa mieltä siitä, ettei ehkä asiaa ois noin inhottavasti tarvinnu mainita, mutta eipä taida kyseisen " isukin" puolisokaan kovin helppo tapaus olla, ilmeisesti...
Ja ei todella niitä " ihania, kunnon miehiä" kaikille riitä, mut sit vois olla vaikka ilmanki..!! Vai onks kaikilla PAKKO olla se mies vierellä? Oli se sit mimmonen vaan.
Yksinki voi olla kivaa/vapaassa suhteessa iskän kaa.
Jääpähän varaa valita... ;)
Olen ollut mukana kaikissa kolmen lapseni synnytyksessä, ensimmäinen oli tietysti kaikista pysäyttävin koska asia oli ennenkokematon ja koska se oli keisarinleikkaus. Kaksi muuta synnytystä ovat kaikki olleet mieleenjääviä,koska onhan kyse OMAN lapsen syntymästä. Tuskin synnytyksessä mukana oleminen on mikään miehen mittari, vasta sitten vauvaa/lasta pitäisi myös hoitaa otetaan miehestä mittaa eli vaipan vaihdot,kakkapyllyn pesut,kylvettämiset,yövalvomiset,syöttämiset,silloin näkee onko mies vai vastuun pakoilija. Suosittelen synnytykseen mukaan menemistä ja jos vaimo/avovaimo/tyttöystävä haluaa miehen tueksi niin olisi fiksua mennä, mutta tuntuu ettei pysty tai halua niin ei asiasta kannata ongelmaa tehdä.