Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Epatasaarvoinen ryhmaopetus Brittikouluissa

22.06.2006 |

Esikoisemme aloittaa koulun syksylla ja vanhempainillassa minulle selvisi, etta jo EKALLA luokalla, pehmean laskun jalkeen, koululuokka jaetaan tasoryhmiin luku ja laskutaidon mukaan. Suomen tasapaistavaan koulusysteemiin tottuneelle tuo kuullosti kylla tosi kurjalta, etta jo ekalla luokata jyvat seultataan akanoista. Kyseessa on ihan tavallinen, hyvamaineinen state school.



Onko teidan koulussa ollut vastaava systeemi? Ymmartavatko lapset, etta ovat nyt esim. ' keskinkertaisessa' ryhmassa? Jaavatko huonommassa ryhmassa olevat jostain paitsi? Yritan kotona tietysti olla huomioimatta ryhmajakoa mutta tietysti aitina toivoisi, etta oma lapsi valikoituisi mahdollisimman hyvaan ryhmaan. Ekaa kertaa toivon, etta asuttais Suomessa...

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
22.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tytto on reception luokalla pienessa noin reilun 100 oppilaan koulussa. Mina en ensin edes tiennyt tallaisista ryhmiin jakamisista, kunnes opettaja eraassa vanhempain tapaamisessa sanoi minulle etta tyttoni on aina kuulema ollut hanen ' top ryhmassaan' .

En mina usko etta tuo nyt niin ihmeellista on, noin on ehka vahan helpompi jakaa eri tasoisia tehtavia lapsille, koska tallakin tyttoni luokalla oli jo sellaisia lapsia jotka oppivat lukemaan heti koulun alettua ja toisia jotka taas eivat osaa lukea tms.

Mina en muuten osaa oikein sanoa tasta brittikoulusysteemista yhtaan mitaan, kun en itse ole peruskouluja taalla kaynyt, enka muutenkaan nyt paneutunut tutkimaan sen enempaa. Alkuun minulla kuitenkin oli sellainen mielipide koulusysteemista etta ei sen parempaa voi loytya kuin Suomesta. Mutta enpa mina nyt oikein voi keksia mitaan valittavaakaan koulusta.

Meilla oli alussa vahan ihmetysta opettajan suhtautumisesta kaksikieliseen lapseemme. Kunnes opettaja 3. koulupaivan jalkeen tajusi etta lapsihan ei olekaan ' jalkeenjaanyt' , eika hairikko! Ja nyt ylistaa tata niin fiksuksi pikku neidiksi!

Vierailija
2/12 |
22.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

etta kuka olisi huono tai hyva, tai millaan tavalla mitaan sorsimista ryhmien perusteella. Kaikki luokkalaiset tulevat toimeen keskenaan ihan hienosti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
22.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllahan Suomessakin on ainakin joissain koulussa erityisjarjestelyita edistyneemmille oppilaille, ainakin itse muistan etta omalla luokallanikin muutama sujuvasti lukeva ja laskeva laitettiin erikseen vaativampia tehtavia tekemaan, kun muut viela tankkasivat kirjainten parissa.



Mielestani tasoryhmiin jakaminen edesauttaa kaikkien ryhmien oppimista, kun mennaan kaikille sopivassa tahdissa eteenpain, ja pienessa ryhmassa opettajalla on aikaa keskittya auttamaan oppilaita paremmin.

Vierailija
4/12 |
22.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta tuo tasoryhmiin jakaminen on hyva juttu. Lapset on jaettu matikassa nelioihin, kolmioihin, soikioihin jne. Lukemisessa on tiikerit, delffiinit, kirahvit jne. Lapset eivat itse todellakaan tieda ovatko " huippuryhmassa" vai eivat. Muissakin aineissa on jaettu ryhmiin, mutta ne ovat taysin sattumanvaraisia. Vanhemmat tietavat ryhmien olevan jotenkin tasoryhmia, mutta meillekaan ei ole suoraan sanottu mika on se " paras" joukko.



" Reception" luokalla ryhmat menivat kaytannossa lahes ian mukaisessa jarjestyksessa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, mika tietysti on jarkevaa. Onhan niilla lapsilla jotka ovat jo 5 tai juuri 4 tayttaneita valtava ero. Suomessa kun koulu alkaa vasta 7-vuotiaana niin erot ovat jo ehtineet tasoittua. Paitsi " akateemiset lahjat" ryhmaan vaikuttaa myos muut taidot, kuten kyky itsenaiseen tyoskentelyyn ja keskittyminen.



Eri ryhmat tekevat usein samoja tehtavia, mutta hieman eri asteella. Esim. " alin taso" kirjoittaa lauseita ja yrittaa muistaa laittaa pisteen loppuun, keskimmainen ryhma yrittaa muistaa lisaksi ison alkukirjaimen ja " huiput" miettivat mita muita sanoja pitaisi kirjoittaa isolla kirjaimella. Kukaan eri jaa paitsi mistaan, vaan kaikille opetetaan heidan omalla tasollaan. Ainakin meilla tuntuu toimivan ja luokan aaripaat eivat turhaudu.



Vierailija
5/12 |
22.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidan koulussa myos jo tasoittain ryhmissa ( kyseessa siis myos reception ). Mina luulin myos etta lapset jaetaan ryhmiin vasta year 1 mutta ilmeni myos vanhempain illassa ( no joo siis parents day' ssa ) etta poika on siina top groupissa, se tuli minulle ihan yllatyksena vaikkakin tietenkin hyvin mielissaan ollaan:)



Minua tama taso ryhmittely ahdisti/hairitsi eniten ennen kun tiesin etta oma poika on siella karjessa eli jotenkin se etta parjaako se " raasu" siella koulussa ja jos ei niin tama ryhmittely sitten jotenkin olisi leimannut lapseni hitaasi oppivaksi jne jne. Nyt ajatellen se on todella hyva etta lapset jaetaan ryhmiin tason perusteella koska silla tavalla pystytaan katsomaan etta kukaan ei jaa jalkeen koska tahti olisi liian kova toisille. 4-5 lapsen ryhmissa voidaan sitten keskittya lasten oppimiseen paremmin ja silla tavalla tuoda heita kohti karki ryhmaa ( kaikkihan eivat siis pysy karki ryhmassa vaikka sinne jossain vaiheessa " paasevatkin" ), toisillahan vaan loksahtaa esim. lukemisessa palat paikalleen myohemmin mutta sitten ohittavat jo nama aikaisin lukijat ( lukemiseenkin kun vaikuttaa varsinkin taalla myos sanavarasto/vocabulary eli vaikka poikani lukee jo niin on ihan turha hanen eteensa laittaa esim. vocabulary, situation ja vaikka communication koska ei han niita viela osaa lukea, sound out kylla mutta ei lukea/tajua sana yhteytta. Tosin han varmasti osaa lukea kaikki year 1 & 2 sanat mutta nekin ovat niin yksin kertaisia, tietty osaa lukea muitakin sanoja mutta ei mitaan novellia lue viela varmasti jokuseen vuoteen ).....



Mut joo ei kannata liikaa ajatella sita ryhmittelya vaan keskittya siihen etta itse auttaa lapsia oppimaan ja luottaa siihen etta oma lapsi oppii:)



Hyvat illat kaikille, Mama-Njogu

Vierailija
6/12 |
22.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monessa koulussa ekaluokkalaiset jaetaan luku- ja kirjoitustaidon mukaan ryhmiin. Omien lasteni koulussa on tehty niin, että on 4 eri tasoryhmää ja kaikki koulun ekaluokkalaiset (kahden luokallisen verran) on jaettu niihin. Näitä ryhmätunteja on ollut vaihteleva määrä viikossa. syksyllä enemmän, kun lukutaito vielä osalta puuttuu ja toiset on paljon etevämpiä, kun ovat lukeneet jo ehkä vuoden päivät.



Lapset kyllä ovat itse tienneet, että esim. " dinot" ovat parempia lukijoita kuin " jellonat" , mutta ei siitä ole kuulemani mukaan mitään harmia ollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
23.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

nelja eri tasoa per luokka - ja kylla lapset tietavat tasan tarkkaan milla tasolla ovat! Lisaksi taala on ' house' systeemi (kuten Harry Pottereissa!) ja keraavat ' house points' mika on hieno homma, motivoi kayttaytymaan hyvin jne!



enemman kuin mikaan mua jurppii se, ettei tieto kulje koulun ja kodin valia! tyttareni kertoo esim etta tanaan oli matikankokeet - mutta se ei koskaan saa tietaa tuloksia! Vasta todistukseen laitetaan ' competent' tai ' coping' tai muuta mutta kouluvuoden aikana ei kotiin tule minkaanlaista tietoa menestyksesta! On tosi vaikeaa sitten kotona koittaa auttaa oppimisessa kun en yhtaan tieda missa mennaan!

Vierailija
8/12 |
23.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tosin taida olla mikaan yllattava tulos, etta top ryhmassa olevien lasten aidit ovat systeemiin oikein tyytyvaisia!



Lapseni luokassa tulee olemaan 30 oppilasta, joten mielenkiinnolla odotan, mita tuleman pitaa.



Oletteko muuten kotona kayneet lapi extra kertausmateriaalia? Taalla kirjakaupat nayttavat olevan pullollaan erilaisia preppausvihkoja jo 3-vuotiaille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
23.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me emme todellakaan ole kayneet lapi mitaan harjoitusvihkoja. Tulin juuri koulun infotilaisuudesta (nuorempi aloittaa syksylla) ja siella rehtori sanoi, etta koulun tehtava on opettaa ja kodin tukea tyota. Kaikkein eniten lasta voi auttaa paitsi kannustamalla, niin tekemalla tavallisia arkijuttuja. Esim. lapsi punnitsee jauhot sampylataikinaan. Lukeminen auttaa tosi paljon varsinkin siina, etta sanavarasto kasvaa, niin etta sitten kun osaa lukea, niin tietaa mita sanat tarkoittavat.



Varmasti totta , etta paremmin menestyvien lasten vanhemmat ovat ehka tyytyvaisempia tasoryhmiin kuin muut, mutta kuten sanottu ainakin aluksi ne menivat lahes ian mukaan. En tieda, onko meidan tytto (7v) vahan " jalkeenjaanyt" , mutta han ei tosiaankaan ole tajunnut niita tasoryhmiksi. Vasta noin kuukausi sitten, sanoi etta ei tykkaa olla delffiini kun joutuu tekemaan enemman toita. Kirahvit kuulemma saavat kaikki helpot jutut.



Tuo arviointi taitaa olla aika opettaja kohtaista. Meilla tytto on year 2 ja heilla ei kylla ole mitaan muita kokeita kuin viikottaiset " spelling tests" . Niista tulos nakyy vihossa, joka kulkee jatkuvasti laukussa. Viime kuussa olivat " isot" SATs kokeet ja niista tulokset tulevat sitten todistukseen. Muuten koulumenestyksesta saa tietaa 3 kertaa vuodessa vanhempain vartissa. Viime vuoden opettaja antoi hyvinkin seikkaperaisen selonteon aina silloin. Nykyinen opettaja sanoo vain etta kaikki on hyvin. Toisilta vanhemmilta olen sitten kuullut , etta OK tarkoittaa tosi hyvaa ja tarkempaa tietoa tulee yleensa jos on jotain negatiivista :-). Opettajat tuntuvat karttavan aika paljon lasten vertailua, enka ole koskaan kuullut " top of the class / in the middle" tms. Aina ovat puhuneet vain siita missa on parantunut tai missa tarvitsee viela kehitysta. Vertailu on tapahtunut aina omiin aikaisempiin suorituksiin. Muuten olen kylla tosi tyytyvainen koulun ja kodin tiedonkulkuun ja yhteistyohon. En tieda kokevatko muut vanhemmat samalla tavalla, mutta meilla tuntuu olevan melkein tabu puhua lapsen koulumenestyksesta. Vain muutaman aidin kanssa, joiden lasten tietaa olevan suht samalla tasolla voi keskustella asiasta.



Vierailija
10/12 |
05.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

jossa kerrottiin ensi vuoden luokkajarjestelyista. Lapsi menee siis syksylla Year 1:lle, ja resursseista johtuvan opettajapulan vuoksi myos tana vuonna Year 1 jaetaan kahtia neljana iltapaivana, riippuen lasten maturity ja abilitysta. Eli puolet luokasta menee Reception luokkaan opetettavaksi ja toinen puoli jakaa opettajan Year 2:n kanssa. Sitten kirjeessa luki kumpaan register classiin lapsi kuuluu.

Voi mika polemiikki tuosta nyt syntyikaan. Jo aamulla aidit olivat kuhisseet tuosta ja kaikki kyselivat toisiltaan kumpaan ryhmaan kenenkin lapsi joutuu. Kun menin hakemaan tyton koulusta kuului vaan supisupi ja eras " kilpailija" aiti oli jopa sanonut eraalle aidille jonka tytar menee jakamaan YR:n kanssa etta ' I knew your' s would!" . Uskomatonta!!

Ma luotan kylla opettajien havantoihin ja ammattitaitoon etta ovat yrittaneet jakaa mahdollisimman tasapuolisesti luokan. Ja mulla itsellani ei ole oikein mitaan kasitysta muusta kuin lapsen lukutaidon kehityksesta koska luetaan lukukirjat joka ilta, en siis tieda miten menee matikassa tms, kun ei kauheasti ehdita sellaisia harjoitella... Enka tieda mita tuon ikaisten pitaisi takalaisten oppien mukaan osatakaan. Joten vaikka tuo mitenkaan ihanteellista ei olekaan, paljon mieluummin tietenkin haluaisin etta luokka pysyisi yhtenaisena koko ajan, ymmarran hankalan tilanteen ja yritin vain olla hiljaa...



Niin ja viela noista lisaharjoitusvihkoista. Me ei olla harjoiteltu mitaan ekstraa. Ihan tarpeeksi on lukea joka iltainen kirja ja flash cardsit lapi. Joskus jos on jaanyt niin nopsaan on reissuvihkossa kommentia etta muistakaahn JOKA ilta lukea... ;o)

Ainoa mita harjoitellaan kotona (tai yritetaan, mutta harvoin jaksaa), on Suomen oppimateriaali. Tytto sai lahjaksi suomalaiset ekaluokan koulukirjat ja niita joskus katsellaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
06.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

On kumma miten joka luokalle aina osuu muutama noita kunnianhimoisia vanhempia, joille on hirvean tarkeaa, mika on oman lapsen " paremmuusasema" . Sinansa todella naurettavaa, koska kuten aikaisemmin sanoinkin ika vaikuttaa pienilla aivan hirveasti. Ajattelen omaa poikaani, joka nyt syksylla aloittaa. Han on syntynyt 1.9., ja jai muutamasta tunnista kiinni, olisiko aloittanut viime syksyna. Tottakai hanen kouluvalmiutensa nyt vuotta vanhempana ovat ihan eri luokkaa!



Mina kuuntelin huvittuneena kun yksi aiti puhui nuoremmasta pojastaan (3 v), joka tarhassa opettelee ranskaa. Sinansa minusta ihan hyva, mutta aidin pointti ei ollut muihin kulttuureihin tutustuminen jne vaan se, etta sitten kun poika menne kouluun han on etulyontiasemassa muihin nahden! Samoin pojan (yksityisessa) pre-schoolissa opetetaan kolmevuotiaille sanaluokkia. Taas oli aiti ylpea kun poika tunnisti lauseesta verbit. Mina siihen tokaisin, etta opin lukemaan 7-vuotiaana ja sanaluokat muistaakseni opeteltiin kolmannella, enka tunne olevani muita tyhmempi tai jaaneeni jostain paitsi.

Vierailija
12/12 |
06.07.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen samaa mielta etta tuo " kilpailu" on ihan huvittavaa!

Tama meidan tyton luokan tapaus tosiaan haluaa etta hanen poikansa on paras.... -kaikessa.

Kysyin vinkkeja muilta aideilta meidan nuoremmalle, pre schooleja koskien ja taman aidin poika oli ollut eraassa tosi hyvassa pre schoolissa, ja minusta oli outoa kun aiti sanoi etta ' he did really well there ACADEMICALLY' , noin nuoresta. Kysyi muuten vahan aikaa sitten minulta etta opetanko tytolle jo kertotauluja yms kotona, ja kuinka hanen poikansa osaa jo 10 kertotauluun asti. Ihan sama minulle.

Jostain oli utsinut jopa MINUN koulutustaustan! Kerran nimittain sanoi minulle etta kuulin etta olit siella ja siella opiskellut? Nyt varmaan pohtii ihmeissaan miten tama kaksikielinen/kolmikulttuurinen lapsi parjaa koulussa... Hih hii.



Mutta siis muut vanhemmat vaikuttavat ihan mukavilta ja ennenkaikkea normaaleilta. Sorry, pakko oli vahan purkaa...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi kolme