Onko muita jotka ajattelevat ja tuntevat samoin?

Alkuperäinen jatkaa.. Kaipaan omaa aikaa kerran viikossa ja mulle riittää kahden alle kouluikäisen kotiäitinä että pääsen yksin kauppaan. Tunnen oloni yksinäiseksi joka päivä ja erityisesti näin viikonloppuisin koska tuntuu että ois kiva esim. käydä baarissa yhdellä siiderillä tai ois kiva käydä jutella jonkun kaverin kanssa joita ei ole kuin yksi jolla ei ole tällä hetkellä oman elämäntilanteen vuoksi aikaa esim. lähteä johonkin.

mollamaija2000:

Miten usein kaipaatte omaa aikaa ja miten järjestätte omaa aikaa? Miten vietätte omaa aikaa kotona vai muualla? Vietättekö aikaa ystävien kanssa ja kuinka usein? Ja onko lapset silloin yleensä mukana? Kuinka monta hyvää ystävää löytyy? Entä jos esim. tekee mieli lähteä johonkin ja lastenhoito järjestyy niin löytyykö kavereita mukaan? Käyttekö jossain yksin viikonloppu-iltana? Kuinka usein olo tuntuu yksinäiseltä? Ja kuinka monta lasta on ja minkä ikäisiä ja minkäikäinen olet itse?

Omaa aikaa minulla on arkisin yleensä silloin, kun lapsi 1v6kk on mennyt nukkumaan. Eli illassa n. 2h. Muuten varsinaisiin harrastuksiin ei ole aikaa, mutta henk.koht meno 2kertaa/viikossa n.1h vaatii pyytämään lapsenvahdin(lapsen isä, isovanhemmat, poikaystäväni).

Muuten vapaa-aikaa on joka toinen viikonloppu, kun lapsi on isällään.

Ja sitä " pikku-lomaa" kyllä yleensä odottaakin...=O)(tulipas " huono äiti" -olo..=O)) Ja jos haluan esim. lähteä ostoksille ihan rauhassa(ilman lasta) voin viedä mummilaan tai isille.

Minulla on lapsettomia ystäviä ja lapsellisia. Joten vietän aikaa miten milloikin. Minulla on muutama hyvä ystävä.(3).

En kyllä kovin usein lähde viettämään baari-iltaa vapaina viikonloppuina, koska olen koti-ihminen ja nautin siitä kun saan olla poikaystäväni kanssa, jota näen melko harvoin kolmivuorotyön takia.

En tunne oloani usein yksinäiseksi ja jos tunnen, soitan jollekkin..tai pyydän käymään...välillä sitä kaipaa aikuista seuraa...

Olen 25v ja lapsi 1v6kk.

-Mimma

oma aika on, kun olen töissä. Vaikka se onkin työnantajan aikaa. Pari kertaa vuodessa käyn jonkun kaverin kanssa viihteellä, en sen useammin. Iltaisin lasten nukkuessa tietysti jonkin verran myös.



Ja lapsia löytyy kolme, vietän sitten omaa aikaa 20 vuoden päästä viimeistään.

Muutettiin tänne Kouvolaan äskettäin miehen töitten perässä eikä mulla ole täältä ketään kaveria. Joten aika yksinäistä on. Olis kiva, kun vois jonkun kanssa lähteä kahville, terassille tai että joku tulis vaan käymään tai vois mennä jonkun luokse käymään ja jauhamaan joutavan päiväisiä asioita. Kunhan on vauva saatu kuvioihin, niin sitten olisi kivaa joskus kävästä yökerhossakin tuulettumassa (tarkoittaa mulle bailaamista = tanssimista, eikä ryyppäämisen tarvetta) Eikä sen ihmisen tarttis olla edes raskaana tai äiti, mutta en sitten tiedä karsastaako jotkut perheettömät raskaana olevia. Mulla on vaan yhä ne muutkin intressit kuin puhua pelkästä raskaudesta ja vauvasta. Yksi kaverini vaan vaipui jo raskausaikana pelkästään siihen maailmaan, ja kaikki muut puheenaiheet jäivät.



Eipä ainakaan tämän palstan etsin ystävää palstalta ole tullut yhtään vastausta ilmoitukseeni.. Omaa aikaa kyllä varmasti saan jatkossakin aina kun haluan ja joskus pitää vaan päästä pihalle. Mies kyllä osallistuu lapsen hoitoon sen mukaan, että voin lähteä sitten baariin kun siltä tuntuu. Autokin on nyt rikki, joten se hidastaa vähän kulkemista kauemmas toiselle paikkakunnalle kun on koirakin jonka hoito pitäis täällä järjestää uusiks (aiemmalla asuinpaikalla oli opiskelukaverit koiranhoitajina) Siellä toisella paikkakunnalla mulla on yksi ja ainoa ihminen, jonka luokittelen ystäväkseni (kun puolisoa ei lasketa) Välillä sitä vaan kaipais sitä naispuolista seuraa jutteluun ja höpöttelyyn, niin hyvin kuin mieheni kanssa viihdytäänkin yhdessä. Onneks sillä on sentään täällä työkavereita jotka välillä piipahtelevat kylässä ja näkee sitten niitä ja jopa joittenkin puolisoja samalla, kun monet ovat pariutuneet. Onhan tää Kouvola pieni kaupunkin, mutta ehkä jossain vaiheessa törmään johonkin ihmiseen joka myös kaipailisi uutta kaveria.

Tilanne minulla tämä että mies lähdössä armeijaan joten jään yksin pojan(3v)kanssa.Tuntuu kyllä että jää aika yksin..kavereita ei hirveästi ole kun kotona olen pojan kanssa ollut kolme vuotta enkä oikeastaan missään käynyt! Omaa aikaa on ollut aina iltaisin kun poika on mennyt nukkumaan..eipä oikeastaan muuta...Pari kertaa on oltu miehen kanssa illalla jossain kahdestaan.