Vertaistukea asperger-piirteisen ihmisen puolisoille
Olen eronnut hiljattain pitkästä suhteesta, jossa puolisolla oli paljon asperger-piirteitä. Häntä ei ole koskaan virallisesti diagnosoitu kuten ei monia muitakaan neli-viisikymppisiä nepsyjä, mutta kaikki merkit täsmäävät ja oli myös itse lukemansa ja verkossa tekemiensä testien perusteella sitä mieltä, että hänellä todennäköisesti on asperger.
Vasta nyt eron jälkeen olen jotenkin tajunnut, kuinka omituinen ja kuormittava parisuhde voi olla, jos toisella osapuolella on tuollaisia piirteitä: Rutiinit ja lähes täydellinen joustamattomuus asioissa, todella huonot sosiaaliset taidot eli riitaantuu helposti ihmisten kanssa, ei viihdy ihmisten parissa, saattaa käyttäytyä silmin nähden tökerösti ja tylysti, ei pysty oikeastaan ollenkaan puhumaan tunteistaan tai näyttämään tunteitaan, on estynyt ja tunnekirjo on hyvin kapea...
Tuntuu, että kukaan omassa ystäväpiirissäni ei oikein ymmärrä, millainen suhteemme todellisuudessa oli.
Onko täällä vertaistukea saatavana?
Kommentit (30)
On! Itse olen vielä parisuhteessa. Meillä on myös ihan hauskaa, mutta juurikin nuo kuvailemasi asiat kuormittavat arkea.
Ystäväpiirini ei ymmärrä miten mieheni, jonka kanssa olemme pian 10v asuneet samalla pienellä paikkakunnalla, ei esim. vieläkään osaa navigoida alueella. Jos esim. lapsen harrastuspaikka muuttuu, ihan vain vaikka parilla kilometrillä, on hirveä työ yrittää selittää ja näyttää googlella minne pitää mennä.
Tai jos lapsen harrastus alkaa päivällisen aikaan, miksi hän ei voi silloin vain tehdä päivällistä aiemmin ilman monen päivän varoitusaikaa. Tai kuinka täydellisesti maalaisjärki puuttuu joistain hänen tekemisistään. Hän ei poikkea tekemästään suunnitelmasta, vaikka kuinka olisi järkevää poiketa. Jos suunnitelmat mitättömistäkin asioista kuitenkin menevät uusiksi, hänellä menee pasmat ihan sekaisin ja alkaa tiuskia.
Olen hyväksynyt, että minä joudun arjessa hoitamaan 90 % asioista. Se on helpompaa kuin yrittää ottaa miestäni mukaan asioihin.
Parisuhteen miinuksia ja plussia arvioin säännöllisesti, mutta ainakin tällä hetkellä plussat voittaa.
Kyllähän nuo ap:n mainitsemat asiat on autismia. Itse erosin vastikään asperger-poikaystävästä, vaikka olen itse myös kirjolla. En kestänyt sitä aivan täydellistä joustamattomuutta rutiineissa ja kyvyttömyyttä puhua mistään. Jostain syystä meilta autistinaisilta nuo onnistuu, vaikka se kirpaisee.
Joo eksä myös. 9 vuotta sitä kiukuttelua siedin. Ihan täysin kyvytön ja läheisriippuvainen. Lopuksi isku joku muu mielenterveys ongelma. Ihan pipipää lopuksi.
"Parisuhteen miinuksia ja plussia arvioin säännöllisesti, mutta ainakin tällä hetkellä plussat voittaa. "
Sinällään ymmärrän tuon mutta eikö koskaan käy mielessä että suhteessa "normaalin" kanssa saisit pelkästään nuo plussat ilman noita miinuksia?
Miksi Ap kirjoitti itse näin monta viestiä. Paska aihe. Kirjoita ja ruikuta lisää itsellesi.. 😄😄😄😄😄😄
Autismi lähtee kun valkaisee peräreiän.
" Jostain syystä meilta autistinaisilta nuo onnistuu, vaikka se kirpaisee."
Tuossahan tulee se iso ero siinä miten eri ihmiset käsittelevät näitä rajoitteitaan. Osa heittää vain hanskat tiskiin ja on sitä mitä on. Toiset sitten kuitenkin yrittävät kehittää itseään ja toimintaansa niissä rajoissa joissa pystyvät.
Vierailija kirjoitti:
"Parisuhteen miinuksia ja plussia arvioin säännöllisesti, mutta ainakin tällä hetkellä plussat voittaa. "
Sinällään ymmärrän tuon mutta eikö koskaan käy mielessä että suhteessa "normaalin" kanssa saisit pelkästään nuo plussat ilman noita miinuksia?
Ei. En saisi "normaalin" kanssa myöskään autismin positiivisia asioita. Lisäksi, ihminen on mielestäni enemmän kuin neuro-ominaisuutensa. Minä nyt satuin rakastumaan autistiseen.
Ei helvetissä kukaan jaksa tätä saman veivaamista. Menkää oikean asiantuntijan luona.. Moukka ruikutukset inhottaa.
Niin tai sitten hän on vaan yksinkertaisesti kusipää...
En pystynyt samaistumaan ihan kaikkeen; "ei pysty oikeastaan ollenkaan puhumaan tunteistaan tai näyttämään tunteitaan, on estynyt ja tunnekirjo on hyvin kapea... " Googlaa AP "aleksitymia".
Vierailija kirjoitti:
Jos nykypäivän naisilta kysytään, niin ainakin joka toisella ihmisellä on joko asperger, autismi, adhd, add tai muu nepsydiagnoosi. Kaikki ei-toivotuiksi koetut persoonallisuuden piirteet kuuluu laittaa jonkun diagnoosin kontolle.
Ja jos lääkäriä tai ihmistä itseään ei saada suostumaan diagnosointiin niin aina voidaan puhua "piirteistä" tai "oireista".
Ja jos ei ole noita, niin ainahan on vielä narsismi ja muut persoonallisuushäiriöt sekä PTSD.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Parisuhteen miinuksia ja plussia arvioin säännöllisesti, mutta ainakin tällä hetkellä plussat voittaa. "
Sinällään ymmärrän tuon mutta eikö koskaan käy mielessä että suhteessa "normaalin" kanssa saisit pelkästään nuo plussat ilman noita miinuksia?
Ei. En saisi "normaalin" kanssa myöskään autismin positiivisia asioita. Lisäksi, ihminen on mielestäni enemmän kuin neuro-ominaisuutensa. Minä nyt satuin rakastumaan autistiseen.
Mitä ovat "autismin positiiviset" asiat joita et voisi tavallisesta ihmisestäkin löytää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Parisuhteen miinuksia ja plussia arvioin säännöllisesti, mutta ainakin tällä hetkellä plussat voittaa. "
Sinällään ymmärrän tuon mutta eikö koskaan käy mielessä että suhteessa "normaalin" kanssa saisit pelkästään nuo plussat ilman noita miinuksia?
Ei. En saisi "normaalin" kanssa myöskään autismin positiivisia asioita. Lisäksi, ihminen on mielestäni enemmän kuin neuro-ominaisuutensa. Minä nyt satuin rakastumaan autistiseen.
En halua mitenkään kyseenalaistaa rakkauttasi tai suhteesi hyviä puolia. Itse vain ajattelen että jos suhteessa on kuitenkin toisesta johtuen sen verran paljon myös haasteita että suhteen plussia ja miinuksia joutuu säännöllisesti pohtimaan, se on kuitenkin jossain määrin haasteellinen suhde. Ja itse kuitenkin lähtökohtaisesti yritän hakea hyvää ja tasapainoista suhdetta, en haasteellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Parisuhteen miinuksia ja plussia arvioin säännöllisesti, mutta ainakin tällä hetkellä plussat voittaa. "
Sinällään ymmärrän tuon mutta eikö koskaan käy mielessä että suhteessa "normaalin" kanssa saisit pelkästään nuo plussat ilman noita miinuksia?
Ei. En saisi "normaalin" kanssa myöskään autismin positiivisia asioita. Lisäksi, ihminen on mielestäni enemmän kuin neuro-ominaisuutensa. Minä nyt satuin rakastumaan autistiseen.
Mitä ovat "autismin positiiviset" asiat joita et voisi tavallisesta ihmisestäkin löytää?
Assi voi olla yksinkertaisesti hyvin rehellinen eikä kieroile eikä pelaa ihmis suhteilla.
Itse olen ollut avioliitossa nyt jo lähes 17 vuoden ajan mieheni kanssa. Pojallamme on diagnosoitu autismi, ja olen melko varma, että miehelläni on Asperger, kaikki merkit viittaavat siihen - mutta hän itse ei suostu näkemään ja hyväksymään asiaa. Lisäksi vielä ahdistus- ja paniikkihäiriö, mikä itse asiassa kuormittaa ja hankaloittaa arkea autismia enemmän. Ystäviä miehelläni ei ole, eikä hän niitä sanojensa mukaan haluaisikaan. Minkäänlaista mielenkiintoa yhteiseen ajanviettoon muiden kuin perheen kanssa ei ole. Arjessa hakeutuu usein omiin oloihinsa, ei kestä esim. lasten meteliä tai tappelua yhtään. Ei pysty vastaanottamaan kritiikkiä ollenkaan. Ei kykene puhumaan tunteistaan jne.
Yksi itseäni eniten häiritsevistä asioista on se, että mieheni ei ikinä ole vaikuttanut olevan onnellinen. Hän on aina ikään kuin murheiden painama ja negatiivisuuden vanki tms., hän ei vaikuta olevan kykeneväinen olemaan onnellinen.
Mutta miehessäni on paljon myös hyviä puolia, jotka painavat vaakakupissa niin paljon, että yritän parhaani kestää näitä hänen mielenterveytensä ongelmia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Parisuhteen miinuksia ja plussia arvioin säännöllisesti, mutta ainakin tällä hetkellä plussat voittaa. "
Sinällään ymmärrän tuon mutta eikö koskaan käy mielessä että suhteessa "normaalin" kanssa saisit pelkästään nuo plussat ilman noita miinuksia?
Ei. En saisi "normaalin" kanssa myöskään autismin positiivisia asioita. Lisäksi, ihminen on mielestäni enemmän kuin neuro-ominaisuutensa. Minä nyt satuin rakastumaan autistiseen.
Mitä ovat "autismin positiiviset" asiat joita et voisi tavallisesta ihmisestäkin löytää?
Assi voi olla yksinkertaisesti hyvin rehellinen eikä kieroile eikä pelaa ihmis suhteilla.
Niin voi olla ihan tavallinenkin ihminen joten ei tuo ole mikään sellainen hyvä puoli jonka saa vain autistin kanssa.
Nuo mainitsemasi asiat ovat minulle se minimivaatimus ihan kenen kanssa tahansa.
Huono trolli. MATOhan sen jänniteitä tuottaa. Oltaiis rauhassa nyt jos jotku ei ois meitä vieny sinne typerään sotilasliittymään.
"Mutta miehessäni on paljon myös hyviä puolia, jotka painavat vaakakupissa niin paljon, että yritän parhaani kestää näitä hänen mielenterveytensä ongelmia.."
Ymmärrän että ihmisissä voi olla paljon hyviä puolia niiden huonojen lisäksi, niin kaikissa on. Mutta en oikein hahmota että kun niitä huonoja puolia on nimenomaan niissä asioissa jotka liittyvät suoraan niihin itse parisuhteen asioihin (esim. ei kykene puhumaan tunteistaan) niin eikö se ole kuitenkin sitten enemmän kaverisuhde jos niitä kompensoivia asioita on enemmän muissa kuin tunneasioissa?
Jos nykypäivän naisilta kysytään, niin ainakin joka toisella ihmisellä on joko asperger, autismi, adhd, add tai muu nepsydiagnoosi. Kaikki ei-toivotuiksi koetut persoonallisuuden piirteet kuuluu laittaa jonkun diagnoosin kontolle.
Ja jos lääkäriä tai ihmistä itseään ei saada suostumaan diagnosointiin niin aina voidaan puhua "piirteistä" tai "oireista".