neuvoloiden perhevalmennus

Moi,



Meillä päädyttiin siihen, että kävimme yhdessä työväenopiston englanninkielisen synnytysvalmennuksen. Kurssi keskittyi synnytykseen ja rintaruokintaan, ei ehkä ole ihan 20 euron/hlö arvoinen, mutta minä ainakin olen tyytyväinen, että kävimme kurssin, sillä siellä tuli esille asioita joita suomenkielisessä vanhempainvalmennuksessa (jossa olen myös käynyt) ei ole tullut esille, esim. birth planin tärkeys, jos haluaa aktiivisen synnytyksen ja vaikuttaa siihen miten synnytys edistyy, synnytyksessä käytettävät apukeinot ja lääkkeet ja niiden vaikutukset, rintaruokinnan tekniikka ja sen lisäksi monta muuta asiaa, joita eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset kysyivät. Viime kerralla kätilö totesikin, että kaikesta puhumastamme käy hyvin ilmi kuinka kulttuurisidonnaisia lapsen hoitotavat ovat. Ehkä meille kaikille MoKu-perheille tämä on hyvä muistutus...

ei loppujen lopuksi käyty neuvolan, vaan haikaranpesän valmennuksessa ja kyllä mies siitä tykkäsi, vaikka ei vielä silloin kovasti suomea ymmärtänytkään. Onhan niissä kaikenlaista materiaalia ja filmiä jne, joista varmaan saa infoa, vaikka ei kieltä ymmärtäisikään. Ja itse sitten suputin korvaan käännöstä joissakin väleissä. Tuli jotenkin itselle turvallisempi tunne, kun ainakin ajatteli, ettei olisi sitten synnytystilanteessa yksin sen tiedon kanssa.

Paljon valmennuksessa oli kuvallista informaatiota; videoita, piirtoheitinkalvoja jne., joten auttavallakin kielitaidolla pysyi suhteellisen hyvin kärryillä. Mies saattoi välillä kysyä mitä jokin tarkoittaa tai minä selostin automaattisesti, jos tiesin asian olevan hankala hänen ymmärtää.

Itse valitsisin kyllä suomen kielisen valmennuksen, jos englanti ei ole vahva kieli. On hyvä, että toinen tulevista vanhemmista ainakin ymmärtää täydellisesti ja voihan sitten tueksi lainata kirjastosta vaikkapa englanninkielisen synnytys/vauvanhoito-oppaan ja käydä sitä läpi kotona myöhemmin, jos mies tuntee ettei saanut valmennuksesta tarpeeksi irti.

Muutenkin valmennuksessa käydään läpi paljon esim. kivunlievennystä, joka on ainakin minusta enemmän synnyttäjän asia tietää ja ymmärtää ja mahdollisesti pohtia etukäteen mitä kivunlievitystä haluaa ja mitä ei...

vauvamme päätti syntyä juuri edeltävällä viikolla. Jos olisimme ehtineet synnytysvalmennukseen, olisin sitten kääntänyt miehelleni kaiken tarpeellisen tiedon. Kivunlievityksestäkään ei olisi tarvinnut tietää mitään, koska sitä ei ehditty laittaa. Sairaalassa kysyivät, että onko toivomuksia ja sanoin vain, että mieheni on englanninkielinen. Englantiakaan ei tarvittu koko synnytyksessä, koska mieheni ei edes ehtinyt synnytykseen. Henkilökunta lähetti hänet kotiin " koska vauva ei synny ennen aamua" . Siellä sitten kiroilin yksinäni =)

Näin ilmoituksen sellaisesta vasta, kun menin ekalle neuvolakäynnille vauvan kanssa. Eli vähän myöhästyivät...



Minulle lapsi oli ensimmäinen, mutta miehelleni ei, joten sinänsä ei nyt niin haitannut, vaikkei sitä englanninkielistä valmennusta ollutkaan. Kävimme ensimmäisessä valmennuksessa yhdessä, mutta se oli ihan katastrofi. Pitkänmallinen, kapea huone, jossa th/kätilö oli toisessa päässä ja me ihan takaseinän vieressä. Huoneessa oli ihan liikaa väkeä, eikä tarpeeksi tuoleja. Suomenkielisetkään eivät saaneet th:n puheista mitään selvää saatikka nähneet kalvoja. En voinut tulkata, koska sitten vieressä olijat eivät olisi kuulleet sitäkään vähää. Th:lla oli kaiken lisäksi suuria vaikeuksia suoriutua tehtävästään. Hän mumisi, puhui kasvot kohti kenkiään ja luki suoraan paperista.



Puolessa välissä tilaisuutta mieheni kysyi, että onko hänen ihan pakko tulla tänne uudestaan...Juu, eipä tullut sitä toista kertaa.

Suomenkielinen valmennus, jossa ehdittiin käydä kerran (oli 3 kertaa yhteensä) ja paljon oli videonpätkää eli kyllä mieskin ymmärsi kuvan :) Ehdittiin käydä tosin vain kerran kun vauva syntyi jo sitten ennen seuraavaa. Käänsin jotain kohtia, joita mies ei ymmärtänyt ja kyllähän hän ymmärsi jo paljon itsekin suomea.

Saatiin neuvolasta se opuskirja englanniksi ' you are having a baby' , jota sitten sanakirjan kanssa luettiin, kun kirjasessa oli muuta kuin puhekieltä, esim. oksentaakin piti katsoa sanakirjasta.

Valmennuksessa, varsinkin sairaalaan tutustumiskäynnillä tuli koko synnytysasia konkreettiseksi asiaksi ja siitä tuli paljon puhuttua. Aiemmin se oli jotain kaukaista... Siksi oli hyvä, että valmennuksessa oltiin molemmat.

..kotoisin niin ainakin Herttoniemen terveysasemalla on englannin kielinen perhevalmennus 20.4.06, 27.4.06 ja 4.5.06 klo 17-19.30. Ryhmää vetää Patricia Siljama p.09-31055216. Löysin ilmoituksen oman terveysaseman seinältä.

teza:

..kotoisin niin ainakin Herttoniemen terveysasemalla on englannin kielinen perhevalmennus 20.4.06, 27.4.06 ja 4.5.06 klo 17-19.30. Ryhmää vetää Patricia Siljama p.09-31055216. Löysin ilmoituksen oman terveysaseman seinältä.

Tästähän minäkin otin selvää, MUTTA tämä valmennus on suunnattu etupäässä pareille /äideille, jotka eivät puhu suomea ollenkaan. Jos siis äiti on suomenkielinen, ei tähän valmennukseen kovin herkästi oteta! :(

mutta synnytysvalmennuksessa (=tutustumiskäynti sairaalaan, jossa tutustuttiin synnytys- ja lapsivuodeosastoihin) oli. Neuvolan perhevalmennus oli mun mielestä lähinnä vaan mukavaa ajankulua, mitään sellaista siellä en oppinut mitä en ennestään tiennyt (luin esikoista odottaessani paljon vauvakirjoja ja -lehtiä). Synnytyssairaalakäynti taas oli hyvä juttu sekä minun että miehen mielestä: näimme millainen paikka se on, mitä vaihtoehtoja on synnytysasentoihin, yms. Ainoa mikä oli meidän molempien mielestä ihan turha juttu oli puolen tunnin mittainen imetysluento: mies ei ymmärtänyt mistä puhutaan, ja minua nämä asiat alkoivat kiinnostaa vasta sitten kun vauva oli syntynyt ja imetys tuli ajankohtaiseksi.

Me asumme Turussa, ja täällä ainakin esikoisen syntyessä (joulukuu 2003) oli mahdollisuus saada myös englanninkielistä synnytysvalmennusta Tyksissä.