*****KESÄHELMET VIIKKO 18*****

Ensimmäinen viikko takana. Kirjoitin itselleni jo helmikuun lopussa listan, mitä aion ehtiä vapaalla ennen kuin vauva syntyy. Ikkunoiden pesun, kevätsiivouksen, vappujuhlien järjestämisen ja vauvan tavaroiden/tarvikkeiden laiton olen voinut vetää listasta yli. Jäljellä on pakastimeen leipomista ja tyttöjen vauvakirjojen (lapsuusajan kirjat) päivittämistä ajantasalle, viime vuoden valokuvien (sisältävät kaksi ulkomaan matkaa= yli 1000 kuvaa)läpikäymisen koneelta, tilaamisen ja kansioihin laittamisen. Sokerina pohjalla olisi mukava opetella uuden järjestelmäkameran käyttöä ennen kuin uusi kuvattava saapuu maailmaan. Onneksi lähes kaikki puhteista ovat sellaisia, että ne voi hoitaa yhdessä lasten kanssa päiväseltään.



Parasta vapaalla olossa on aika. Aikaa olla kuopuksen kanssa kotona, kun esikoinen on koulussa. Aikaa tehdä ja puuhata arkiaskareita ilman, että tuntuu olevan kauhea kiire. Aikaa niiden ohella leikkiä ja vain olla lasten kanssa ja hyvällä ilmalla olla tuntisotalla ulkoilemassa. No, kohta tämä joustavampi aika isompien lasten kanssa on päätöksessä taas hetkellisesti, kun pienin saapuu. Sitten samat asiat toteutetaan hänen ehdoillaan ja aikataulussaan.



Tämä uusin tulokas on edelleen perätilassa, ensi viikolla on kääntöyritys, synnytystapa-arvio ja mahdollinen sektioajan sopiminen (en haluaisi sektiota). Kävin lainaamassa lääketieteen opiskelijoille tehdyn kurssikirjan synnytysopista, kun en enää muistanut faktatietoa perätilasta. Toki luin kirjan mielenkiinnosta kannesta kanteen, mutta painopisteenä nimenomaa perätilasynnytykset riskeineen ym. Nyt ymmärrän kyllä, miksi vain 0,7-0,8% kaikista lapsista syntyy perätilassa alateitse. Vai kuinka kivalta kuulostaa vauvan ulosauttaminen pyllyn tultua ulos siten, että lääkäri tukee toisella kädellä selän puolelta hartioita ja vatsapuolelta auttaa lapsen päätä ulos vetämällä vauvaa ulospäin etusormi vauvan suussa. Kuulostaa hurjalta, että vauvan lisäksi emättimessä hääräilisi kaksi aikuisen ihmisen kättäkin. Ilman paranneltavaa ei äiti siitäkään selviäisi, jos ei sektiostakaan. Päätöksen synnytystavasta tulen tekemään vauvan turvallisuuden perusteella. Perätilasynnytykseen alateitse liittyy melko paljon komplikaatioriskejä. Itseäni ahdistaa perätilan alatiesynnytyksessä myös se, että synnytysosastolla on monta tuttua töissä, enkä haluaisi ketään tuttua hoitamaan poikkeavaa synnytystäni. Onneksi saan muutenkin valikoida synnytyshenkilökuntaa sen verran, että saan kieltäytyä synnytyksessä liian "läheisistä" henkilöistä.



Omat aiemmat alatiesynnytykseni ovat olleet nopeita ja helppoja. Ensimmäisessä sain liian myöhään epiduraalin, ponnistusvaihe oli alkamassa. Toisessa en käyttänyt mitään kemiallista kivunlievitystä, suihkussa olin ennen sairaalaan lähtöä. Epiduraali vei kyllä supistuskivut, mutta liian myöhään annettuna myös ponnistustarpeen. Omasta mielestäni juuri vauvan ulostulo ponnistusvaiheen aikana sattui eniten. En kokenut sille kivulle mitään eroa puudutteen alaisena kuin kuopusta synnyttäessä ilman puudutteita. Yhtä paljon sattui tuo itse syntymävaihe.



Neuvolakuulumiset: pissa oli puhdas, verenpaineet normaalit, hemoglobiinia ei mitattu. Sf-mitta oli jo 31 cm (enemmän kuin tyttöjä odottaessa koskaan) ja paino tippunut toisen kerran peräkkäin. Nyt painoa yhteensä tullut/jäänyt se nelisen kiloa. Vauvan sykkeet 136-156, ja siellä hän istui.



Jaksamisia muuttotouhuissa uurastaville ja yhtälailla viimeisiä työviikkojaan puurtaville.



Mimmie 35+5

Juuri heräsin päikyiltä ja on ihan pöllähtänyt olo. Lepo tuli kyllä tarpeeseen. Viime viikko meni sairaita lapsia hoitaessa ja eilen sitten sairastuin itse vatsatautiin. Onneksi meni vuorokaudessa ohi, mutta ihmi kyllä mun voimat totaalisesti.



Mä oon kanssa huristellu loppuun saakka autolla. En tosin mitenkään pitkiä matkoja. Oon tosin huomannu, että sieltä nouseminen on välillä jo vähän hankalaa ja hetken oon ihan jäykkä :)



MIMMIEllä on oikein kunnon lista. Mä sain viime maanantaina pestyä jopa kaks ikkunaa :) Josko viikonloppuna sais aikaseks. Leipominen nyt on sellasta mukavaa puuhaa ja sitä tulee tehtyä viikottain ihan ilman listojakin :)



Josko sitä sitten pyörähtäis pikaseen koiran kanssa ja hakisi lapset ulkoa. Meidän tytöt jatkaa hoidossa kesäkuun loppuun. Sitten jäävät kokonaan kotia tai no esikoisella on pari kertaa viikossa kerho jne., mutta kumminkin...



Pylläri 35+2

Ihan ajattelin neuvola kuulumisia kirjoitella.Kävimme 5 päivää sitten neuvolassa ja pissa oli puhdas,hb 117 (laskenut taas vähän) paineet 121/92 ja sf-mitta 31 ,hiukan sitä pelästyin kun viikkoja oli silloin 31+2. Masumussukka on nyt jo pari viikkoa ollut oikeassa asennossa,mikä on oikein mukava asia :)



Martsa8 ja Patukka

uusi viikko ja uudet kujeet. koetanpa muistaa kirjoittaa jotain kommentointiakin;)



eli kivunlievityksestä sen verran, että oon kehdessa synnytyksessä saanu spinaalin tai epiduraalin, viimeisimmässä mentiin ilokaasulla ja kohdunkaulanpuudutteella joka ei mulla kyllä tuntunu missään. kaikki menny ihan ok, mutta nyt aisoita mietittyäni oon tullu siihen tulokseen, et jos vaan ehdin saamaan, niin otan kyl spinaalin tässä synnytyksessä, sen verran olin tillin tallin ilokaasusta ja järkytyin ponnituskivuista. mun mielestä jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee ja ainoo neuvo, mulla on ollu synnyttämään lähteville kavereille, että pitävät avoimen mielen eikä suunnittele synnytystä liikaa kun ikinä ei tiedä mitä voi tapahtua. "turha" kipu ei edistä asioita ja synnytys saattaa vaan pitkittyä jos jännittää kipua tosi paljon.



sit omaa napaa sen verran, että eilen oltiin taysis ja tää meidän kaveri oli onneksi ainakin sillä hetkellä pää alaspäin eli ei tarvinnu varailla sektioaikaa. varattiin kuitenkin vielä yksi tarkistuskerta viikoille 39+3 kun oltais sillon menos häihin vähän kauemmas ja olivat aika skeptisiä sen suhteen, että kannattaako mennä vai ei vaikka kaikki mun lapset on syntyny yli 10 päivää yliaikaisena. eli nyt sit vaan odotellaan ja neuvolan tarkistuksilla mennään sinne asti. oli kyl kiva kun ei tarvinnusitä sektioo laittaa ja palautu se sellainen jännnitys tähän loppurutistukseen mukaan, et millon vauva tulee ja millä tapaa tulee lähtö sairaalaan yms.



muuta ihmeellistä ei sit ookaan, ei ne sairaalas pahemmin kattonu muuta ku et pissa on puhdas ja verenpaine oli 142/78 (yläpaine aika korkea mulle, mutta kuulemma puhuin yhtä aikaa) ja pitivät käyrillä vartin jotta saatiin niitäkin sine papereihin ylös.



eli sellaista. ai niin, muuton kans taisteleville onnea koitokseen, on se kuitenkin niin ihanaa sit päästä uuteen omaan kotiin, se fiilis on jotenkin aivan mahtava, nauttikaa siitä!!!



seuraavaan kertaan!!!



bldr 36+1

Aika moni jo jäänyt äitiyslomalle. Alkaa jotenkin konkretisoitumaan, että ihan pianhan ne vauvat jo syntyy..! Ens kuu on meidän kuu. Nythän saattaa jo koska tahansa tulla niitä vauvauutisia!



Neuvolassa kävin tänään ja pääsin jopa lääkärille kun kerroin supistuksista. Viime yönä taas heräsin kipeisiin supistuksiin kaks kertaa, vaikken edes ollut eilen tehnyt mitään raskasta. No, kaikki hyvin, kohdunsuu kiinni, kanava hieman lyhentynyt (kolmesta sentistä kahteen ja puoleen) ja pehmennyt. Käski ottaa rauhallisesti ja levätä vaan nyt pari päivää.



Rv: 32+5

RR: 128/80

Paino: +530/viikko, yhteensä nyt tullut 12 kg

Turvotus: +

pissa: puhdas

Hb: 139

Sf-mitta: 31

Tarjonta: RT



Kaikki hyvin siis ja nyt sitten lepäillään :P . Onneksi esikoinen saa olla mummulassa pari päivää niin ihan oikeestikin saa sitten levätä. Nyt vaan jännäillään, kuinka isoksi tämä vauva päättää kasvaa, ja sen perusteella sitten mietitään synnytystapaa. Parin viikon päästä mulla on ultra ja painoarvio. Mulla siis esikoinen syntyi sektiolla suuren koon vuoksi, painoi yli 4,5kg.



-vanilja rv 32+5

Välillä huomaan jääväni ajatuksiini kiinni. Tulee pelkoja..lähinnä siitä, miten synnytys menee ja onko lapsi terve. Nyt mietin myös, että mitä jos minä en selviä? Kotona on kaksi lasta... mitä jos sattuu jotain?

Ajatukset ovat välillä ihan sekaisin..välillä huomaan itkun olevan herkässä ja toisena hetken kiukuttaa kaikki. Olen onnellinen, iloinen ja odottavainen. Ja kuitenkin joku pelko aina möyrii.. Mietin, pitäisikö jutella synnärillä? Kenen kanssa? Onko olemassa ns pelkopoli? Ihmeellistä, miksi pelkään kun on jo synnytyksiä takana...



Sain suuren suuren helpotuksen lääkityksestä jonka sain närästykseen. Siihen loppui paha olo sekä polttelu! Mutta väsyttää.. tosi paljon. Voimat on vähissä.

Lisäksi supistelee tosi paljon. Onneksi vauva liikkuu ja jotkut liikkeet sattuvat jo :)



Vielä pitäisi jaksaa tämä loppuaika..

PAELLE, jotenkin noi sun ajatukset tuntuvat tutuilta. Mäkin oon ruvennu miettimään kovasti synnytystä ja sen sujumista. Kuitenkin haluan luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Kävin ns. PELKOPOLILLA ennen kakkosen synnytystä, koska ekan synnytys oli aika sekava, jopa traumaattinen. Sain askarruttaviin asioihin vastauksia ja mulle riitti se, että epäselkeät asiat selvisivät. Tosin edelleen mulle on epäselvää, oliko mulla raskausmyrkytys vai ei. Eri lääkärit on asiasta eri mieltä =o



Mä olin eilen reippailemassa kunnolla ja nyt on tuntunut supistuksia. Maha kans kovettuu ihan kotirappusia kävellessä. Selässä tuntuu tossa hieman lapaluiden alapuolella kipua. Tästä intoutuneena olenkin heti aamusta ruvennut laittelemaan baben juttuja valmiiksi. Ostettaviakin olisi. Ehkä suuntaan iltasella kaupoille. Nyt ei pääse, kun nuorempi on vuorostaan sairaana... Koskahan tääkin kierre loppuu tältä erää.



Pylläri 35+4

Aika kuluu ja vähenee vaan. Kohta alkaa paniikki iskeä, ehtiikö kaikki valmiiksi ja myös pääseekö pääkoppa mukaan kaikkeen, mitä on pian tapahtumassa. Jotenkin synnytys ja vauva ei vielä(kään) tunnu todelliselta..



Synnytyksestä ja kivunlievityksestä on ollut puhetta. Itse pyrin pitämään mielen avoinna ja koitan ottaa vastaan sen, mitä tuleman pitää. Tietenkin ajatukset on vähän värittyneitä, lähinnä kivunlievityksen suhteen ja synnytyksen kulunkin suhteen. Aika hyvän "opetuksen" synnytyksestä olen saanut, kun eräs ystäväni joutui kesken synnytyksen leikkaussaliin, kun tulokas olikin perätilassa, ja tulossa jalka edellä ulos. Eli kukaan ei ollut huomannut perätilaa.. Tästä opin ainakin olemaan odottamatta mitään ja pitämättä alatiesynnytysta mitenkään itsestään selvyytenä.



Tämä on varmasti naivia, tunnustan sen itsekin, mutta jotenkin toivon pärjääväni mahdollisimman vähällä kivunlievityksellä. Epiduraali ei ole ensimmäinen asia, mitä toivon sairaalaan mennessä (siis tässä vaiheessa =)) Ensimmäinen kuitenkin tulossa, joten en varmasti osaa kuvitella kivun määrää. Ja mitä sitten, jos turvaudunkin epiduraaliin, olenko pettynyt itseeni, onko synnytys jotenkin huonompi tms? Nämä ovat päällimmäisinä ajatuksissa, kun mietin synnytystä. Aiemmin olin ehkä vieläkin enemmän sitä mieltä, että luomuna mennään, mutta nyt olen todella sitä mieltä, että tilanteen mukaan. Mitä palkintoa minä siitä muka saan, jos en mitään kivunlievitystä/puudutusta ota!?



Meilläkin on muuttosuunnitelmia, tosin vasta myöhemmin tänä vuonna. Mies siellä on tälläkin hetkellä viettämässä viimeistä lomaviikkoa tekemässä meille kotia. Tällä hetkellä nousee 20 m2 laajennuksen runko.. Syyskuu on ehkä tavoite tällä hetkellä. Tosin tarkkaa aikataulua on turha tehdä, kun timpurit on enää n. 1,5 viikkoa työmaalla ja sen jälkeen tehdään sitten työpäivien jälkeen loput.. Että en tiedä, onko se parempi vaihtoehto, kun miestä ei välttämättä juuri kotona näy lapsen syntymän jälkeen..



Omasta voinnista: Viime viikolla oli neuvola, siellä kaikki ok. Sf mitta oli tosin muuttunut 1 cm kolmessa viikossa, mikä tuntuu aika vähältä. pääasia taitaa olla, että se on ylipäätään ksavanut. Vaikka kyllä musta tuntuu, että maha on jo ainakin 10 cm kasvanu viimeisen kuukauden aikana.. =).



Muutenkin raskaus menee omalla painollaan, ei suurempia ongelmia. Närästys on kyllä yleistynyt, sima ja munkit ei ainakaan sopinut mulle, silti söin =).Isompi riesa löytyy selästä, jossa on issias vaivaa aina, kun on tehyt jotain raskaampaa. Eilen haravoin n. 20 m2 ja sitten illalla liikkeelle lähtö ym oli aika ikävää. Tähän auttaa venyttely ja se, että pitää välipäiviä ihan hyvällä omallatunnolla.



Sunnuntai illalla tää meidän vekara kääntyi jotenkin, mutta vielä en ole onnistunut selvittämään, kääntyikö vaan toiselle kyljelle vai peräti pää ylöspäin. On ollut pää alaspäin joka kerta, kun on tutkittu, myös jo rakenneultrassa (toki varmaan kääntynyt siinä välissä). *Oli aika veikeää, kun toinen puoli mahasta oli 2 cm korkeammalla ja vauva tuntui kunnolla koko matkalta.



seuraavana päivänä ehdin jo huolestumaan, kun tuttuja liikkeitä ei tunutnut ja kuvittelin napanuoran eksyneen ties minne.. Onneksi, kun todella keskityin kuuntelemaan liikkeitä, niitä tulikin sitten. Ei kyllä ihan sellaista rytmivoimistelua, kuin yleensä siihen aikaan illasta, mutta on sen jälkeen jo palautunut tuttuihin kuvioihin.



Tällä tyypillä on muuten aika usein hikka. On ollut enimmillään kolme kertaa päivässä.. yleensä joka päivä ja kahdesti.. sama tahti kuulemma jatkuu yleensä syntymän jälkeen.



Vielä viime viikon neuvolasta.. sain sen liikkeidenseurantalomakkeen ja en huomannut kysyä sieltä, joten kysyn täältä: oletteko jo seuranneet päivittäin, ohjeen mukaan? siinä mun lomakkeessa ei ihan vielä rivit riitä koko loppuraskauden ajaksi. Se on vielä jotenkin tosi stressaavaakin, että pitää miettiä, onko tänään ollut kunnon potkusarjoja ym. Toki parempi se on vähän aiheeseen keskittyäkin, kun on silloin helpompi havaita, jos jokin on vialla.



Täällä jatketaan kylkeen painamista, helpotusta ei liene tulevan edes lapsen laskeutumisesta, siitä tullee uudet vaivat.



Lilium 34+1

Tajusin tossa just että oikeesti mun laskettuun aikaan on alle kuukausi :), mä oon vaan laskeskellut viikkoja että vielä olis viitisen viikkoa, ja maksimissaan seitsemän. Kuukausi ei tunnu niin pahalta.

Mulla oli neuvola tiistaina. kaikki oli muuten ok paitsi pissassa pärähti plussaa (++). Olin just syöny aamupalan (banaania ym.) ja th käskikin sitten tuoda paastopissat että saadaan tarkistettua tilanne. To vein näytteen ja siinä oli kaikki ok. Seuraava neuvola onkin vielä puolentoista viikon päästä. Milloin teillä on tihentynyt neuvolakäynnit viikkoon?

Liikkeistä. Mä en ole saanut mitään lomakkeita, oon kyllä seuraillut että joka päivä liikkuu. Liikkuminen on kyllä vähentynyt kun tila nähtävästi vähenee. Välistä pitää oikaista kunnolla ryhtiä ettei potkut satu.

Hikka. Meillä on aikasemmat lapset hikkaillut tosi paljon mahassa, useita kertoja päivässä, Mutta ei mitenkään poikkeavan paljon syntymän jälkeen. Tältä vauvalta oon bongannut hikan vain muutamia kertoja koko odotuksen aikana.



nirppa rv 35+5

tässä on tainut useampi kuukausi vierähtää, kun olen viimeksi kirjoittanut.



Loppusuora häämöttää, mulla on sovittu sektio 1. kesäkuuta. Katsotaan nyt sitten, pysyykö pikkuinen mahassa siihen asti. Tai ei hän kovin "pikkuinen" taida olla, painoarvio oli 3100 g viikolla 34+0.



Olo on aika tukala ollut jo jonkin aikaa, mutta onneksi mitään isompaa murheita ei ole ollut. Supistuksia on ollut, mutta onneksi niitä "harjoitusversioita".



Napsu 35+3

Hei!



Tämä alkaa olla jo todellista ODOTUSTA, supistaa paljon päivittäin, vauva liikkuu ja osuu usein ikäviin kohtiin, ja liitoskipuja riittää. Tämä on jo kolmas raskaus ja näistä ehdottomasti hankalin. Liikkuminen on jo varsin vaikeaa. Saa kyllä jäädä meidän kuopukseksemme tämä!

Äitiysloma alkoi tänään, mutta olen ollut jo kaksi viikkoa sairaslomalla. Kävimme tänään katsomassa ystävän kaksiviikkoista vauvaa, ihanahan se oli! Hänen isosiskonsa on todella mustasukkainen, meillä esikoinen otti toisen syntymän helpommin vastaan.

Hyvää vointia kaikille ja mukavaa huomista äitienpäivää!



Cedarfalls

34+6

Tosiaan lapsi vedet meni 5.5. rv 36+2, ilman mitään varoitusta. :)

Pikkuinen prinsessa syntyi rv 36+3 6.5.2010, mitat pikkuisella on: 2kg 450g, 47 cm, pään ympärys 33.5cm.

Synnytys sujui hyvin, minkään laista kammoa ei jäänyt. Kätilö ja kätilö-opiskelija olivat aivan mahtavia. Epiduraalin sain, aivan ihana, supistukset kun tuntuivat enimmäkseen selässä ja reisissä.

Tänään päästiin sairaalasta kotio. Pikkuinen voi hyvin, syö ja nukkuu. :)



Tyttö87 & pikkuinen prinsessa

Onnittelut Tyttö87:lle pienen tytön johdosta. Nopsaan pääsitte onneksi kotia, vaikka neiti pienen varaslähdön ottikin :)



LILIUMIn babe on muljahdellut masussa. Meillä on vauveli enempi oikealla puolella, mutta toisinaan vasemmallakin.



Mä en kyl ole saanut yhdessäkään raskaudessa mitään liikkeiden seuranta lomakkeita enkä ole sellaista osannut kaivatakaan. Ihan olen maalaisjärjellä pärjännyt :)



CEDARFALLS, mullakin tämä on ollut hankalin raskaus, mutta silti se neljäs on mielessä, sekä mulla että miehellä :)



Jotenkin rupean pikku hiljaa odottelemaan, että meidän vauva päättäisi ilmottaa tulostaan. Olo on niin kovin malttamaton :) Ehkä odotus on siksikin tuntunut niin pitkältä, kun olen ollut kotona jo kuutisen viikkoa. Juhannukseksi nyt viimeistään luulisi pääsevän pienen kanssa kotia.



Pylläri 36+0

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ!!



Ja onnittelut Tyttö87 pikkuisesta prinsessasta!

Vertailun vuoksi meillähän oli painoarvio jo viikolla 31 reilu 2,5kg.. Joku jätti siis tulossa täällä..



Täällä ollaan norossa. Pukli lentää kokoajan eikä mikään pysy sisässä.. Aivan kamalaa!



Nyt ei jaksa enempiä kirjoitella mutta piti vaan tosiaan toivottaa kaikille hyvää äitienpäivää ja onnea pikkuprinsessasta!



Adore ja Wille 36+3

Onnittelut Tyttö87:lle tyttövauvasta! Niin äkkiä se tosiaan voi tapahtua, kun synnärille lähtö tulee :) Kaikkea hyvää vauva-arkeen. Sait ihanan Äitienpäivälahjan!!!



Täällä herätty iloisten lasten yllätyksiin ja onhan se ihanaa kun jo ymmärtävät hieman mitä Äitienpäivä tarkoittaa..niin kauniit omatekemät jutut ja sellaiset, tietysti suukkojen kera. Saa sitä olla onnellinen lapsistaan.



Kevät menee eteenpäin ja odotan kovasti jo kesäkuuta. Vauva liikkuu jo aika voimakkaasti, usein sattuu kun hän temmeltää massussa. Hikka myös on riesana välillä. Selkäkipuun sain helpotusta anatomisesti muotoillusta tyynystä sekä tukivyöstä..



HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ kaikille.

t. p ja rv 33+1

onnittelut tyttö87! Ihanaa saada vauvauutisia!

Suuret onnittelut tyttö87!!!!!!!!! Niin ne vaan pääsee joskus yllättämään ne pienet!! Hienoa että kaikki meni kuitenkin hyvin ja näin pian kotiinkin pääsitte vaikka vähän varaslähdön pienokainen ottikin!!!!!!



Mimmie: Sullapa on listaa kerrakseen! Hienoa että olet saanut jo paljon tehtyäkin!!!! Itselläkin olisi tuota ikkunoiden pesua, vaattekaappien siivousta ja vaikka mitä.. Jotenkin ollut vaan niin vetopois etten oikein mitään ole saanut aikaseksi.. Viikonverran mullakin nyt äitiyslomaa takana.



Paelle77: Ootko puhunnu sun peloista neuvolassa? Varmaan osaisivat siellä neuvoa jos pelkopolille tai johonkin pääsisit juttelemaan. Saattaahan se pelkkä neuvolassa puhuminenkin jo paljon helpottaa samoin kuin täällä mietteistä kirjoittaminen. Uskon että moni muukin painiskelee aika samanlaisten ajatusten kanssa!



Itse en varsinaisesti synnytystä tai muuta jännitä, mutta usein käy kuitenkin pieni huoli mielessä siitä että meille tulee jo neljäs lapsi. Entä jos minulle tai miehelle tapahtuisi jotain, kuinka sitä tulisikaa yksi aikuinen neljän pienen lapsen kanssa toimeen. Taloudellisen puolen eteen itseasiassa tehtiinkin tänä keväänä sen verran että hankittiin molemmille henkivakuutukset.



Nippa: mulla on lääkärineuvolla reilun viikon päästä ja sillon mulla ois kasassa 36+6 ja siitä eteenpäin pitäs käydä neuvolassa sitten viikon välein.



Adorer: Voimia puklutaudin keskelle!!!!!!!!!



Jotain oli liikkeiden seurannastakin: Minäkään en ole ikinä siihen mitään lomaketta saanut. Joskus kai jotain ohjeita (en tässä raskaudessa) siitä että jos ei ole liikkeitä tuntenut pitäisi syödä/juoda jotain makeaa ja käydä pitkäkseen ja odotella/laskea että niitä liikkeitä tulee… en nyt vaan muista kuinka paljon ja minkä ajan sisään. Itse olen ajatellut että kun tuntuu tuttuun tapaan melskaavan niin hyvä ja jos ei niin parempi vaikka kymmenen kertaa turhaan kuin kerran liian vähän käydä neuvolassa tai synnärillä asiaa tarkistuttamassa!!



ON: Kamala närästys on nyt täälläkin ollut riesana. Tosi pieniä annoksia saa ruokaa syödä ja varsinkin yötä vasten ei oikein mitään. Kaikki raskaat, rasvaiset, mausteiset, käristetyt ja tiristetyt ruuan olen saanut jättää odottamaan myöhempää aikaa.. Puurot, viilit, jukurtit, hedelmät yms. on nyt mun juttu!



Pönttis rv 35+4

Onnea tytöstä Tyttö87:lle! Ihanaa että kaikki sujui hyvin :) meilläkin on tuo arvioitu syntymäpaino 2,5kiloa.. voi vitsi on varmaan niiin pieni :) ei jaksais täälläkään enään odottaa, mutta parempi on meillä että pysyis vielä sisällä kun ei paina vasta kun 1,8kiloa..



t:Tytteli, viikko 36menossa..

Uusi viikko edessä. Toivottavasti äidit saivat nauttia eilisestä, täällä ainakin hemmoteltiin niin lasten kun miehenkin suunnalta. Paelle77 sen sanoi, ihanaa kun lapset jo ymmärtää mikä äitienpäivä on ja itse ymmärtävät miksi äitiä muistetaan.



Onnea tyttö87 pikkuisesta rinsessasta! Toivottavasti kaikki lähtenyt sujumaan hyvin?



Joku puhui liikkeidenseurantalomakkeesta, ei tännekkään olla sellaista annettu. Annetaankohan vaan jos epäilystä ettei vauva liiku tarpeeksi, niin silloin helpompi tarkkailla paperilla?



Adorelle tsemmpiä noron kansssa! Tuota ja perusvatsatautia tosi paljon liikkeellä:(



Cedarfalls, täällä myös odotusaika tehnyt lopullisen päätöksen helpoksi, että tämä on viimeinen. Semmoinen odotus on kyllä ollut että.



Täällä kyllä odotetaan jo odotuksen loppua:) Lääkäri meinasi viimeisimmällä käynnillä ettei enää kauaa sisällä pysy, mutta saa nähdä. Supistuksia tulee kyllä päivittäin ja paljon ja vauva toosi alhaalla. Supistukset on saanut kohdunsuulla jo tapahtumaa aikaa, joten luulisi ettei yliajalle ainakaan mennä. On vaan hermoja raastavaa olla tavallaan "valmiudessa" jatkuvasti kun kuitenkin vielä 5 viikoa laskettuun aikaan. Positiivista on että enää max 7 viikkoa niin ainakin on ulkona! Nyt on tullut öisin jo muutama ihan sellainen kunnon selän polttava joita oli synnytyksessäkin. Mun henk.kohtainen keksimä rajapyykki tulee täyteen juuri kun 35 viikkoa täyttyy.



Olen miettinyt mitä sinne sairaalaan kannattaakaan ottaa mukaan? Jos pakkailisi kassia jo valmiiksi ettei sitten kipujen kanssa sitä tarvii tehdä, viimeksi vesien mentyä ei ainakaan järki juossut enää yhtään:) En kyllä yhtään muista mitä olen aiemmin mukaan ottanut.



Tekeekö teillä muuten lääkäri tai hoitaja käsikopelolla kokoarviota? Muistan että isommista pojista on tehty, mutta nyt ollaan eri neuvolan hoidossa ja en ole huomannut tuota edes käynnillä kysyä.



Täällä päästiin muuten lomalta äitiysvapaalle, loma jatkuu, nimi vaan vaihtui:)



Mammatus 34+5

Makailen täällä läppärin kanssa sängyssä yöpaita päällä... Ja olo tuntuu niin omituiselle -kiire on loppunut.

Tyttö87: Lämpimät onnittelut!! Ihanaa kuulla, että kaikki meni hyvin!



Minulle on iskenyt vähän PANIIKKI. En ole ehtinyt oikein tajuta tätä raskautta... Kaikki on hankittuna ja sairaalakassi pakattuna mutta olo tuntuu jotenkin vieraalle tähän tilanteeseen. Monen vuoden työrupeama ja kiire on jäänyt taakse ja nyt yht´äkkiä pitäisi sopeutua ajatukseen, että meille on o-i-k-e-a-s-t-i kohta täällä vauva. Onko kenelläkään muulla samalaisia ajatuksia...?



SUPISTELUISTA: Laskin, että eilen supisteli parisenkymmentä kertaa. Kipu siirtyi tuonne ristiselkään ja levisi reisiin. Samalla kohdun kaulaa kiristi ja puristeli oikein huolella. Mietin illalla jo synnärille soittamista. Tänä aamuna taas paljon parempi olo. Miten tämä toinen raskaus voikin olla niin erilainen kuin ensimmäinen...?



Leppoisaa uutta viikkoa kaikille!