***HUHTIKUISTEN lauantai***

Ja mitään synnytykseen viittaavaa ei ole ollut havaittavissa...

Yö on nukuttu kohtalaisesti, joitakin suppareita ollut, mieli alkaa olla jo aikas maassa:-(

Kun ei ole sopinut mitään ohjelmaa ja pitkiä pyhiä tässä elellään ja jotenkin elämä pyörii nyt vain yhden asian ympärillä-synnytyksen ja vauvan. Kukaan ei muusta puhukkaan ja omat ajatukset ovat asiassa 24 tuntia..

No jospa tämä vauva onkin fiksumpi kuin äitinsä ja lähtee syntymään illalla tai parin seuraavan päivän aikana, jolloin neljä kpl:tta lapsiani on viettämässä pääsiäistä isänsä luona, moni asia kyll olisi sata kertaa helpompaa niin.

No tiistainahan puhkaistaan kalvot, jos ei ennen sitä ala tulemaan, että toisaalta tässä odotuksessa häämöttää jokin takarajakin, sitä siis ootellessa..



Ponnari & Masukki 40 tasan!!!

Huomenta huhtikuiset! Eilisen illan ja yölläkin supistellu jatkuvasti, mutta eipä nuo vielä kovin kipeitä suppareita ole... Aamulla vessareissulla olin havaitsevinani limatulppaa?!Eikai voi olla mahollista?!?;D Nyt jo?? Siis nyt meen rv 41+3, että että pitäis hyvinkin olla jotain merkkiä jo lähestyvästä synnytyksestä.



Torstaina kävin äitipolilla, neuvolassa verenpaineet huiteli tosi korkealla, mutta äitipolillapa ne oli oikein ihannearvoissa. Ultran mukaan painoarvio oli 3790g, paikat oli oikein kypsät ja auki kahelle sormelle ja kaulaa jäljellä 1,5 cm... Keskiviikkona sit takas äitipolille jos ei sitä ennen tää " Tonttu" synny.. Sitten alkavat käynnistelemään...



Mutta juuh, taidan mennä aamupuuroon keittoon ja lähen sit kyllä lenkille, on niin makeen näkönen keli ulkosalla =)



Hyvää Pääsiäisen aikaa kaikille =)



Kathjuzka 41+3

minkä syiden takia teillä käynnistetään synnytys? mulla kans nyt 40+0 ja alkaa jo mennä v-tutuksen puolelle:( miehen sisko sai vauvan alkuviikosta ja arvatkaa kyselläänkö nyt multa sitten.... tuntuu et ajatukset tosiaankin pyörii vaan yhessä asiassa, plaah.

en haluis et pidetään ainakaan yliaikaisena kauaa ettei kasva turhia. ja tämä odotus on NIIIIIN pitkä! nyt painoarvio 3600g. alkuviikosta paikat sormelle auki ja muutenkin paikat kypsät, kaulaa 2cm. ensisynnyttäjä kun olen niin pitää kärvistellä tuon kaulan kanavan kans:( onnea matkaan kun jakaudutte!



kovempia suppareita kans odotellessa hanskutti 40+0

Samoissa fiiliksissä Ponnarin kanssa... Vaikka minulla aikaa on jäljellä la... Tekeeköhän sitä itselleen tälläsen olotilan, siis kun odottelee päivä toisensa jälkeen! Joko-joko-joko. Aamu muutenkin harmaa. Auringon energiaa tänne ja heti!

Masu ei kummempaa, eilinen pyörälenkki antoi illaksi pikkusupparit, ei kipeitä edes. Masu kasvaa kasvamistaa ja tämä tyttö ei olekaan kuin yhtä mahaa! Voi, nenä mä sanon. Missä ihmeessä se mun pääsiäisylläri nyt oikein kuppaa!!!!





Huhti 38+2

Minä synnytän pienessä yksikössä, jossa ilmeisesti helpommin käynnistellään, viimesimmässä synnytyksessä vauva (3660g) jäi jumiin ja solisluu meni poikki, häpyluun alue oli jotenkin venähtänyt, että liikkuminen oli vaikeaa ja kipeää, siitä syystä nyt käynnistetään, kun tilanne on niin kypsä alakerrassa, vauva roikkuu melkein ulkona, pehmeet kohdunsuut, auki pari senttiä, ei kaulaa jäljellä ja vauva tosi hyvissä asemissa. Lääkäri sanoi, että menen vaan sinne tiistaina hänen luvalla..

..josko se onkin vain poksahteleva vappupallo tuolla vatsan sisällä?! Tai iso Pääsiäismuna?! (Tosin senhän pitäs kuoriutua jo.. ;)

EI SIIS MINKÄÄNLAISIA viittauksia synnytykseen! (Vauva ei selkeästikkään hoksaa, että lastenvahti olisi NYT täällä!!) Mä nukuin viime yönkin kuin tukki. Ei tarvi käydä pissalla eikä mitään. Pelkästään kylkeä kääntäessä huomaa, että jotakin on tiellä! Mun on kyllä aivan oikeasti lopetettava tämä tapahtumisen odottaminen, koska on täysin selkeää, että yli mennään niin että hurajaa. Miks sitä vain silti miettii ja miettii?



Mutta koska ei uudempaa kerrottavaa mulla, lopettelen ja lähden aamupalalle :)



Lekoisaa lauantaita mammat! (Ja tositoimia niitä toivoville!)



tilda ja vatsaviihtyjä 38+6

Huomenta huhtimassut!



Meille syntyi tyttö 13.4. klo 2.23. Painoa 3395, pituutta 51cm ja myssy 35.5cm. RV 39+5.



Menin siis keskiviikkona nkl:lle sikiötutkimusyksikköön vauvan päässä havaittujen muutosten vuoksi. Vauva ultrattiin (paikalla oli 3 erikoislääkäriä) ja päästä löytyi harvinainen (esiintryvyys n. 1:50 000) verisuonen liikakasvu, joka sijaitsee aivan keskellä päätä isoaivojen alla. Tämän vuoksi vauvan sydän oli laajentunut, koska joutuu pumppaamaan verta päähän moninkertaisen määrän normaaliin verrattuna. Tämän jälkeen kävimme vielä sydänlääkärin juttusilla, joka katsoi sydämen ja totesi sen vahvaksi. Tässä vaiheessa meille sanottiin, että vauvalla on 50:50 mahdollisuudet jäädä henkiin ja aivovaurio on mahdollinen ja voi olla ettei lapsi opi koskaan edes kävelemään. Kovin mustalta siis näytti,k ja tuleva synnytys tuntui kovalta urakalta.



Sisätutkimuksissa kohdun kaula oli kadonnut ja auki 1.5cm, joten jäin osastolle odottamaan synnytyksen spontaania käynnistymistä ja mies lähti kotiin. Kello oli 16. Sisätutkimus sai aikaan supistusten alkamisen, mutta tulivat 10-15min. välein eivätkä olleet kovin kipeitä. Vähän kipeät supistukset jatkuivat 15 min. välein ja yritin käydä nukkumaan. Yhdeltätoista kävin sanomassa hoitajalle etten saa nukuttua kun supistukset tekivät sen verran kipeää. Sain parasetamolia, mutta se ei auttanut. Supoistukset olivat edelleen 15 min. välein. Puoli yhdeltä yöllä kävin sanomassa uudestaan etten saa nukuttua, ja hoitaja tuli tutkimaan kohdun suun tilanteen: 4cm auki! Minut siirrettiin synnytyssaliin. Sain salissa puoli kahdelta petidiiniä että saisin nukuttua, mutta supistukset olivat tosi kipeitä, tosin edelleen vain edelleen 10-15 min. välein. Odottelin yksin salissa (sovittiin ettei herätetä miestä turhaan) että petidiini vaikuttaisi, supisti tosi kipeästi mutta väli oli se 10 min tai enemmän. Yhtäkkiä kahdelta tuli aivan kamala painon tunne alas, ja soitin hädissäni kelloa. Kätilö tuli paikalle ja totesi paikkojen olevan kokonaan auki! Soitettiin miehelle että pitää kiirettä ja sain luvan ponnistaa seuraavalla supistuksella. 2.15 rupesin ponnistamaan, ja kolmannella ponnistuksella klo 22.23 syntyi meille pieni tyttö. Kalvot puhkesivat 1 min. ennen tytön syntymää. Synnytyksen kestoksi merkittiin 1h5min, ponnistusvaihe 8min. Rytinällä mentiin ja ihan luomuna, mutta silti sanoisin että synnytys oli helppo. Supistukset eivät lopultakaan tulleet kuin 10 min. välein.



Sain vauvan hetkeksi syliini, jonka jälkeen Marttamme (häntä ei ole tarvinnut onneksi hätäkastaa, mutta nimi on kuitenkin) vietiin 2 lastenlääkärin saattelemana lastenklinikalle teholle. Tiesin että vauva lähtee, mikä oli hyvä asia, olin varautunut siihen. Mies ehti paikalle 10 min. syntymän jälkeen ja saattoi Martan teho-osastolle.



Minä kotiuduin eilen. Pieni urhoollinen Marttamme on taistellut elämänsä puolesta urhoollisesti tähän asti, ja hänen tilansa on vakaa. Hän saa sydäntä tukevaa lääkitystä, mutta hengittää itse, syö itse ja imee innokkaasti tuttia ja on maailman suloisin! Martta odottelee tiistaina tehtävää leikkausta jossa aivoissa olevaa ylimääräistä verisuonikudosta tukitaan jotta sydämen kuorma vähenisi. Hänestä otettiin magneettikuvat syntymän jälkeen ja niissä selvisi, ettei aivoissa ole varsinaisesti vauriota. Verisuonikasvusto on aiheuttanut painetta aivoihin, ja nähtäväksi jää minkä verran se MArttaan vaikuttaa, mutta tällä hetkellä olemme kovin toiveikkaita että Marttamme voisi elää suht normaalia elämää.



Kamala ikävä on vauvaa, ja yritän käynnistää imetystä pumppaamalla.

Mutta olemme toiveikkaita että Marttamme selviää koko päivän kestävästä leikkauksesta (suomessa on yksi ihminen joka osaa niitä tehdä VAUVOILLE), ja osoittautuu loppuun asti yhtä sitkeäksi kuin on nyt ollut.



TUlen varmasti tänne vielä kertoilemaan kuulumisia, ja kuvailemaan, millaista on sairaalassa (Martta on joka tapauksessa viikkoja sairaalassa ennen kuin pääsee kotiin) olevan lapsen kanssa eläminen.





Onnittelut vielä kaikille jakautuneille (en ehtinyt selata vielä pinoja) ja tsemppiä kaikille masun kanssa kärvisteleville!



Lala ja pieni ihmeemme Martta

Lapsen vaikea alku on rankkaa ja teidän alkukokemus varmasti rankempi kuin meidän. Muistan kuitenkin erään kätilön sanoneen minulle sairaalassa, ettei kokemusta annettaisi sellaisen kannettavaksi, joka ei sitä kestäisi. Jotenkin se lohdutti. Kaikella on tarkoituksensa.



Tsemppiä teille! Ja kaikille mahansa kanssa kärvisteleville.



Piia ja Kepa 22 päivää (jo 8 päivää kotona =))

Ihan ensinnä Lalalle paljon onnea pienestä prinsessasta!!! Täällä on peukut ja varpaat pystyssä, että Martan leikkaus sujuu hyvin! Paljon suojelusenkeleitä Martalle ja koko perheelle. :)



Tulinpa siis taas käymään tässäkin pinossa, vaikka aktiivina olenkin tuolla toukopuolella... pessimistinä =D Laskettuun aikaan kaksi viikkoa aikaa ja olo alkaa olla kärsimätön. Eipä taida kuitenkaan meidän paco yksiöstään ainakaan ennen laskettua ilmaantua. Viimeisessä neuvolalääkärissä pari viikkoa sitten kanava oli lyhentynyt kokonaista yhdellä sentillä ja ulkosuu oli auki. Mutta mitään synnytykseen viittaavaa ei ole ilmassa. Supistelee kyllä aika paljon, mutta ei kipeästi. On vaan sellaista lievää menkkakipua. Ja mitään limatulppia ei oo täällä näkynyt...



Hyvää pääsiäistä huhtiset!



pikku-milli & paco 38+1

Kyynel silmässä luin kirjoitustasi, voit uskoa että tekisi mieli ammentaa täältä voimia tulevaa varten, muistan kuin eilisen päivän sen huolen ja tuskan, jonka oman vauvan sairaus tuo tullessaan ( menetimme vastasyntyneen vauvamme 1996 vaikeaan sydänvikaan, jota ei voitu edes yrittää leikata)

On ihanaa kuulla, että toiveita leikkauksessa on ja pikkuiset ovat tunnetusti kovia taistelemaan!!!

Tunnit ovat nyt pitkiä elämässänne, toivon teille suojelusenkeleitä matkaan, olette ajatuksissamme!!



Toivon sinulle, ystäväni,

että elää taas uskaltaisit,

että suurien surujen jälkeenkin

ilon siiville nousta saisit.



Toivon sinulle, ystäväni,

taivaan raikkaat ja lempeät tuulet,

että kaikkina elämän päivinä

ilon löydät ja lohdun kuulet.



Toivon sinulle, ystäväni,

ettet lakkaisi luottamasta,

vaikka vielä on aivan hämärää

kevään pelto on roudassa vasta.



Toivon sinulle, ystäväni,

kaikkein kauneinta elämässä,

että rakkaus puhdas, ikuinen

sinut ympäröi juuri tässä.



(tuntematon)



Ponnari

Teidän pieni ihmeenne vaikuttaa kovin sisukkaalta pieneltä tytöltä, kyllä hän varmasti selviää! Täällä ristitään kädet teidän lapsen ja perheen puolesta.

Voimia Lala!



Ja PALJON ONNEA pienestä ihmeestä!! Olet nyt äityli:)



t: tilda

voi lala, paljon onnea ihanasta tytöstä..tarina sai kyllä kyyneleet silmiin...toivon että kaikki menee hyvin! enkeleitä matkaan teille!



minulla sama tilanne kun pikku millillä...luulen että menee yli ja reippaasti, vaikka toivoiskin että syntyisi jo kun on niin malttamaton...niin monella on jo nyytti sylissä...



eilen pesin sauna ja ei mitään ja vällyjen allakin on touhuttu..ei yhtään supistusta..vaan kamala myllerrys alkoi protestina ...



no kyllä ne sieltä joskus tulee...pitää lakata odottamasta ja yrittämästä...jospa se sitten tulis=)



peetu 38 tasan

ja onnea Lalalle pikku Martasta.. toivottavasti leikkaus menee hyvin! Eikös ennuste kuitenkin ole aika rohkaiseva. Voimia nyt kovasti erityisesti lähiviikoiksi!



Täällä ollaan edelleen kokonaisena, yliaikakontrolli ensi viikolla ja sitä odottelen. En enää mieti iltaisin että jokohan tänä yönä lähdettäisiin, vaan ajattelen että ensi viikonloppuna ainakin vauvan täytyy syntyä, eli silloin kai viimeistän käynnistellään. Isukki kiipeää kohta kyllä seinälle.. aina välillä unohtuu että onhan tää lisäodotus sillekin rankkaa.



Ally 41+2, hohhoijaa..

Täällä haudotaan edelleen.... Toiveissa elän että ennen arkea alkaisi jotain tapahtua ettei tarvisi käynnistellä.



Lala, kuulostaa tavattoman surulliselta tuo teidän tilanne mutta ihanaa kuitenkin että toivoa löytyy vielä ja Martta taistelee elämästään! Täältä kaukaa lähettelen kovasti onnensäteitä että Martta-vauva selviäisi leikkauksesta ja teille vanhemmille voimia että jaksaisitte kaiken tämän tuskan kestää.



eikkuli 41+4

Voimia ja jaksamista koko perheelle!

Martan matkalle paaaljon suojelusenkeleitä mukaan.Toivon sydämestäni,että kaikki menee hyvin ja pieni tytön tylleröisenne saa elää normaalia pienen tytön elämää.

Sinulle ja miehellesi voimia tämän jaksamiseen.Olette ajatuksissani!!

Toivottavasti kaikki menee hyvin.



Täälläkin vielä ollaan yhtenä kappaleena ja myös minun mies hyppii jo seinelle, kun ei synny.



pesukarhu83 rv 40+1

hei vaan kaikille tasapuolisesti,en edes muista millon olen tänne kirjotellut mutta teidän muiden kuulumisia olen lueskellut ja paljon onnea jo vauvansa lunastaneille;)Minäkin täälä kärvistelen yli aikaa ja juuri otin selvää että koska pääsen ekalle yli-aikais tarkastukseen niin sitten kun raskaus on mennyt 12pvää yli:(Alkaa jo hieman jännittää että minkähän kokoinen jötkäle tuolta yksiöstä tulee kun oli jo vkolla 36+6 n.3kg ja nyt kuitenkin vkoja 40+3:/ja olen kuitenkin vain 154cm pitkä.ja ensimmäistä odottelen.Muuten on raskaus sujunut ihan ongelmitta mitä nyt astma hieman enemmän vaivaa mutta sekin on pientä tämän onnen nojassa:)kunpa syntyis jo kun närästääkin niin vietävästi..ja johan tuo vaaveli on ollut vkolta 30 rt asennossa ja nytkin jo ihan kiinnittyneenä tuola mutta kun ei tule niin ei tule.kaikki poppakonstit on jo moneen kertaan koitettu mut mitn ei tapahdu,jotn jäänpä tässä valituksieni kanssa odottelemaan sitä suurta päivää jos ja kun se sitten tapahtuu:)

Onneksi asia huomattiin ja vauva sai ja saa parhaan mahdollisen hoidon.



Täällä kaikki kuten ollutkin.



Hyvää lauantaita!



Tilp. 38+2

Saapas nähdä kuoriutuuko tämä minun ' muna' pääsiäisyönä, nimittäin yhdistetyn kauppa- ja ulkoilureissun jälkeen bongasin hieman veristä limaa. Mitään verta ei ollakaan nähty sitten viime kesäkuun lopun... Ollaan lähdössä pääsiäiskokolle tuonne aika korpeen, tosin ihan sama matka sieltä on synnyttämään jos niikseen tulee, ja ambulanssilla pääsee sieltäkin joten täytyy kai ottaa kassit mukaan sekä minulle että poitsulle että saa pistää mummolaan tarvittaessa ;) Onhan noita viikkoja jo ainakin IHAN tarpeeksi!

eikkuli 41+4 edelleen