HUHTIKUISTEN SUNNUNTAI

Taisin päästä aloittamaan tänään ensimmäisenä. =)



Mites on odotus sujunut? Porukka vain tuntuu vähenevän. Itsellä viime yö meni ihan hyvin. Tuntisen valvoin, kun meinas uni loppu ja sitten alko miettimään kaikkea mahdollista ja mahotonta.



Odotin lähtöä, mutta nyt pääsen nuorimmaisen kanssa virpomaan. =) Olen luvannut jo viikolla, että pääsee virpomaan ja onneksi saan olla mukana. On niin söpö pikku pääsiäisnoita. Ei me kyllä käydä kuin naapurin tätille virpomassa, mutta parempi sekin kuin ei mitään.



Olotila on hyvä. Toisaalta ärsyttää aina, kun puhelin piippaa tai soi. Ollut jo yli viikon sitä, että minulle soitetaan vain kysyäkseen, että joko olisin lähtenyt.Eilen sitten ilmoitin suurimmalle osalle, että kyllä mie sitten kerron kun lähtö tulee. Mutta meille tuleekin jo näin aamusta vieraita joten täytyy lopetella. Käyn varmaan päivällä uudestaan.



Onnea nyyttinsä lunastaneille ja sitä hakemaan jo pääseville. =)



sunrise rv 40+4

Kovat liitoskivut pääsivät uneenikin jossa lähdin synnyttämään:) Eilinen Hullujen päivien reissu teki tehtävänsä, onneksi nuokin ovat ohi nyt! Vähän huonosti olen nukkunut viime yöt mutta eiköhän se tästä taas tokene. Miehellä alkoi kahden viikon talviloma, jospa pääsisimme hoivailemaan omaa vauvelia... Saa nähdä, ehkä tuo la menee sitten sinne loppukuuhun...



Sen verran nuo liitoskivut yhdessä supistusten kanssa pani vähän miettimään tuota synnytyskipua. Saa nähdä kuinka sitä jaksaa.



Vielä en ole pessyt vauvan vaatteita tai tuulettanut vauvan petivaatteita, ehkä alitajuisesti vielä vauva voisi odotella:)



Huhti 37+3

Missä kaikki on...Synnyttämässä??

Meillä ei sitten tilaus mennyt synnytyksestä perille, eli ens viikolla sitten stressataan milloin lähdetään, minne lapset jne. Harmi!!



Mitkään ässät ei auta, ei seksit, siivoukset, saunat eikä extra ässät kuten shoppailu, sukulaiset jne :(



Huomenna on äitipoli, jonne en kuvitellut enää meneväni, siellä katsotaan painoarvio ja edellinen synnytys ja mikä siinä mahdollisesti aiheutti synnytyksen jälkeiset kipeät liitoskivut.



Oma ( . ): Supistelee silloin kun istun paljon, ei paljon muuten, muita merkkejä lähestyvästä synnytyksestä ei ole, sitten kun kivuliaat supparit alkaa, niin synnytys on todennäkösesti käynnissä.

Ehkä aavistuksen rauhoittunut tämä masukki. Yöt nukun melko hyvin eli eipä tässä muukaan auta kun odotella vaan...



Ponnari & Masukki 39+1

Kylläpä on vetämätön olo.. Tarttis alotella pikkuhiljaa tota siivoamista.. Eilinen ku meni sohvalla maatessa ja leffoja katsellessa ja kämppä on sen näköinen..



Omaam napaan ei uutta.. Eilen muljattiin todella kovasti. Maha näyttää välillä niin hassulta ku on ihan toispuoleinen pikkuisen asetellessa itseään.. Mitään merkkejä mahdollisesta maailmaantulosta ei oo. Silleenois kiva, et syntyis ennen pääsiäistä ja niin, et pääsis pyhiksi kotiin sairaalasta, ois miehelläki enemmän vapaata.. mut yli tää menee varmaan..



Kärsivällisyyttä muillekin mahakkaille...



Hipsu tasan 39

Eiliset ässät (siivous, sauna ja seksi) saivat aikaan sen että jotain on vähän tihkuttanut housuun koko yön ja aamun.

Soittelin äsken synnärille ja olen lähdössä tarkistamaan tilannetta sinne nyt. Kuulemma jos on lapsivettä jään sille tielleni, joten TOIVOTTAVASTI ON!

Vähän kyllä luulen että uudelleensynnyttäjänäkin teen turhan reissun, mutta siinä tapauksessa palailen iltapäivällä kertomaan tilanteen;)

Toivottavasti saan kuitenkin tietoa kohdunsuun tilanteesta kun 4 viikkoa sitten oli ihan kiinni ja kiinteä.



Mutta oikein mukavaa palmusunnuntaita kaikille!





Lala 39+1

Yhdessä koossa täällä ollaan edelleen, kiitos vain kannustuksesta... Eilinen oli niin täynnä ohjelmaa etten ehtinyt koneen äärelle ollenkaan. Onnea synnyttäneille ja jo vauva-arkeen mukaan päässeille! Iglu, sinulle erityisesti voimia tulevaisuuteen. Oma ensimmäinen synnytyskokemukseni, vaikkei kaikilta osin yhtä pelottava kuin sinulla, otti todella pitkään haalistua ja vieläkin se tulee painajaisissa esille. Juuri mitään muuta lääkettä en siihen löytänyt kuin puhuminen, puhuminen ja puhuminen ja viimein, kiitos nyt tämän toisen raskauden pelkopolikäyntien ja ihanan äitipolin lääkärin, alkaa helpottaa. Kannattaa pitää kiinni siitä, että äidillä on oikeus käydä läpi synnytyskokemusta myös ammattilaisten kanssa - ja tietysti kaikkien läheisten jotka jaksavat kuunnella kerrasta toiseen - itse koin aika hylkäävänä neuvolan tilanteen, kun muutettiin lastenneuvolaan eikä täti ollut kiinnostunut äidin voinnista enää yhtään vaan ainoastaan vauvan, vaikka minä voin todella huonosti pitkään (sekä fyysisesti että varsinkin henkisesti). Oma äitinikin sanoi, että ' mitä sinä vielä mietit sitä, nämä asiathan on tapana vain unohtaa.' Vain unohtaa! Kiitos vain tuesta... Mutta jos ei pystynytkään... niin sitten sain jäädä yksin taas asian kanssa?!



Omaan napaan ei todellakaan kuulu mitään synnytystä edistävää. Eilen kävin pitkällä lenkillä, saunoin, syötiin tulista ruokaa ja jopa miehen kanssa onnistuttiin möhömahasta huolimatta, ilman tulosta. Alan olla huolissani tällä kertaa vauvan voinnista päivä päivältä enemmän, liikkeet ovat vaimentuneet ja minä mietin jo että pitääkö siellä äitipolilla lähteä käymässä näyttäytymässä (liikkeitä kyllä tulee, mutta eivät ole niin voimakkaita kuin aikaisemmin!) Miestä olen yrittänyt suostutella lähtemään vaikka autokauppoja kiertämään jos matka ja jaloillaan olo auttaisi, mutta ei tuo näytä innostuvan. Aamulla on taas neuvola, josta pannaan lähete äitipolille. Tosi herkässä alkaa olla hermot, eilen sain itkukohtauksen kiitos esikoisen joka ei suostunut lähtemään kauppareissulle kärryihin istumaan eikä sitten päästykään kaikki kävelyreissuille vaan jouduin lähtemään yksin.



Jokseenkin hermoja piinaavaa aikaa tämä on. Mies eilen saunassa totesi, että ärsyttävää kun kuukausi jo on suunniteltu tulevaisuutta siihen malliin että ' jos ei huomenna ole lähdetty synnyttämään, niin voitaisiin...' Tuntuu myös siltä, että oma kroppa on pettänyt, kun ei saa synnytystä käyntiin!



No, en tässä muuta keksi kuin mennä tekemään kupposen vadelmanlehtiteetä, on ns. imetysaine eli saa käyttää vasta sittne kun synnytys voi turvallisesti lähteä käyntiin, tosin en usko siihenkään mutta kokeillaan nyt kerran niitä lehtiä on tuolla purkissa...



eikkuli rv 40+4 jo!!!

Suuret onnittelut Kissankellolle jakautumisesta ja tsemppiä Lalalle.. Toivottavasti pääset tositoimiin..



Hipsu edelleen rv 39

Ja kiitos Pipsukka, kiva lukea tuo synnytyskertomuksesi. Mukavaa, että sait noin ammattitaitoisen kätilön!



Täällä ihan tavallista, siis ( . ): suhteen.



Eilen syötiin huippuhyvin intialaista, käytiin vielä vähäsavuisessa baarissakin ruuan päälle. Karmeeta rilluttelua, kello oli melkein 11 ennen kuin oltiin kotona! Nyt ruvetaan valmistautumaan lähtöön, haetaan pimuli kotiin. Onkin jo ikävä!



Hyvää sunnuntaita!



Tilp. 37+3

Täällä vietellään rauhallista sunnutaita... Mies töissä (tänään sekä aamu-, että iltavuorossa) Virpomareissulle ollaan mummolaan lähössä vasta iltapäivällä, kunhan joku sieltä ehtii meidät hakea, mulla kun ei ole autoa miehen työaikoina... Tytöt saavat sitten virpoa mumman ja vaarin ja kummitätinsä, iskän virpominen taitaa jäädä huomiselle kun oli lähtenyt töihin paljon ennen kuin tytöt heräs ja tytöt on nukkumassa (toivottavasti) kun palaa töistä.



(.):aan ei kummempia, tuntuu supparitkin rauhottuneen nyt kun niitä olisi jo lupa tulla. Miehelle eilen sanoinkin jo että jos vielä joskus tässä tilassa olen niin en kyllä kuuntele neuvolatätejä jos epäilevät ennenaikaista synnytystä, kun taitaa nytkin mennä la:han vaikka jo rv34 oli laskeutunut ja kiinnittynyt ja piti ottaa niin rauhallisesti, ettei vaan vielä synny ja tässä sitä vielä pyöritään yhtenä kappaleena... No olenkin jo ruvennut asennoitumaan että vielä parin viikon päästä kannan tätä mahaa mukanani...



trv daisy82 rv 37+4

Js sitten suuren suuret onnittelut jo hakureissun suorittaneille!!!

...perästä koitetaan tulla.



Saatiin eilen vietettyä kummipojan synttärit ja tänään on notkuttu hallilla seuraamassa oman pojan ensinmäistä jalkapalloturnausta.

Minut mies lähetti nyt kuopuksen kanssa kotiin kun olin sielä jatkuvasti vedet silmissä herkistelemässä pienen poikani " isoksi" kasvamista.Oi-voi sentään.

Pikkuisen on herkässä tunteet siis =O) ...ja kun niitä maalejakin tuli niin ne paikathan vasta herkistikin.



Eilen muutama kipeämpi suppari mutta siihen jäi.Vähenevissä määrin niitä on tullut viikkojen lisääntyessä.



Tänään otetaan sitten meilläkin ässät käyttöön jos saisi pääsiäispyhiksi

" urakan" hoidettua alta pois.

Toivoa sopii =O)



mamix4x 38+4

Ei paista aurinko, vaikka muuten onkin aika keväisen näköistä. Täytyy lähteä kohta ihan kunnon lenkille. Mies ei ymmärrä nykyään mun siivousvimmaa. Kuulema en tee enää muuta kun puunaan paikkoja, vaikka meillä on sen mielestä siistimpää kuin 90% talouksissa (näkee kyllä työnsä puolesta vaikka minkänäköisiä asumuksia). En nyt omasta mielestäni liikaa siivoa, yritän vaan pitää paikat järjestyksessä ja ehkä nykyään enemmän häiritsee pöly ja roskat lattioilla (myönnän). Kai sitä ajattelee, että jos lähtö tulee, niin sitten ei jäis kaikki paikat rempalleen. Ja toisekseen ei oikein ole mitään muuta sen kummempaa tekemistä, joten siivoukseen saa kulutettua aikaa ihan hyvin. Kuitenkin kun aina on joku kaappi tai komero, jonka voisi järjestellä ja siivota. Vaikka kai toisaalta nyt pitäisi osata nauttia siitä, kun ei ole pakko tehdä yhtään mitään. Kohta kuitenkin joutuu hyppäämään pienemmänkin ynähdyksen perään. Melkoisen hassua tämä valmistautuminen koko touhuun!



Eilen illalla vauveli oli tosi villillä päällä. Pyöri ja väänsi koko illan. Kaiken lisäksi kun laskin käteni tuohon ylävatsan päälle, niin tunsin vauvan sydämensykkeet ihan selvästi. Mies vielä varmisti kuuntelemalla, että vauvan sydän se on. Miten ihmeessä syke voi tuntua noin ylhäällä, heti rinnan alla ja vielä vasemmalla puolella, vaikka selkä on oikealla?! Nytkin masussa möyritään ihan kiitettävästi. Ei vaan taida vielä olla kamppeiden keräämistä. Eikös vauvat rauhotu keräämään itsekin voimia ennen syntymää?!



Noh, nyt mies on tiskannut ja lähdetään kohta ulkoilemaan... Mukavaa pyhäpäivää kaikille!



hmar 38+6

Näin aluksi onnittelut uusista vauvauutisista! Minäkin kärsimättömänä täällä odottelen jotain tapahtuvaksi.



Miehellä alkoi loma, Ihanaa!!! Jos vaikka sais ens viikolla jotain aikaiseksi kämpän suhteen. Pitäis myös koeajella autoja, kun toi meidän kottero käy pieneksi.

Esikoinen on esittänyt " ihania" uhmakohtauksia ihan pienimmästäkin asiasta. Alkaa pikkuhiljaa väsyttämään ainainen kitinä ja huutaminen. Toivottavasti vauvan synnyttyä kohtaukset loppuu tai ainakin lievenee. Ärsyttää kun koko ajan saa pelätä, koska se räjähtää. No täytyy vaan muistaa et se kuuluu tuohon ikään (kesäkuussa 3v.).



Kuvittelin välttyväni närästykseltä mutta iskipä mokoma vaiva minullekin. Yks päivä vaivas niin pahasti(kiitos edellisillan maustetun ruuan), ettei ruoka pysyny sisällä vaan piti kolmasti oksentaa. Onneks olo kuitenkin iltaa kohden parani.

Liitoskivut vaan jatkuu eikä hellitä millään. Olis ollut kiva viettää nää viimeiset päivät ilman muita vaivoja kuin supisteluja. Kipeitä ei vielä ole ollut mutta supisteluja kuitenkin. Masussa käy edelleen aikamoinen hyörinä. Viime maanantaina kävin kokoarviossa (rv38) ja arvio oli 2900 g eli keskikäyrillä menee. Olin kuvitellut et mulle tehtäis samalla sisätutkimus mutta ei tehty. En siis tiedä onko tuolla alakerrassa mitään tapahtunut.



T. Helokki rv 38+6

käytiin tossa tytön kaa virpomassa=9. maha pinaa aika ikävästi tonne alas, ja niinkun pepunki puolelle...harrastettiin s... aamulla, pari hassua supistusta siinä kaikki...=/.



masussa on meno selvästi hiljentynyt ...keskiviikkona neuvola...

olisin kyllä jo valmis synnärille.



peetu 37+1

Aika poikavoittoista meidän porukka taitaa olla? En kyllä laskenut, mut jäi tunne et poikia enemmän.. So on..



Annu; kiva, oltiin samaan aikaan siis siellä;) Oliko teidän poika koska valoissa? Ilmeisesti viikolla sitten vasta? Meille tuli maanantaina vielä sieltä lyhki-hoitaja ottamaan pojasta verikokeen. Vuorokausi riitti valoissa hyvin, onneksi. Se rajahan on matalampi 39 rv:llä syntyneillä, sen takia mekin kiinni jäätiin siitä.



On toi meidän ukkeli vaan kiltti. Nukkuu säännöllisesti 3-4h ja syö, päivällä on hetken hereillä syömisen päälle ja sit vielä unitisu ja sänkyyn taas unille. Yöt on mennyt kaikki mahtavasti, tissille kun nostan, siihen taas nukahtaa. Tietää jo kun on hämärää, ettei kannata heräillä enempää turhaan. Nyt tarvis harjotella toi kantoliina käyttöön. Ens viikolla ei isommalla ole edes kerhoa, joten vipinää riittää meillä.





Toivotan hyvää sunnuntaisynnytyspäivää isomahaisille ja meille jo vähän pienempi masusille antoisia tissittelyhetkiä söpöliinien kera.



Lumo ja hurmuri 12vrk

Tulin pikaisesti ilmoittamaan, että meille syntyi suloinen tytöntyllerö 4.4.2006 TAYSissa, 3520 g ja 48 cm....rv 39+3



Äiti ja iskä onnesta sekaisin. Eilen illalla kotiuduttiin ja hyvin voidaan!!!!!

Tulen paremmalla ajalla kertoilemaan lisää ja lueskelemaan aikaisemmat kuulumiset!



Mimoskainen rv 0

Ja ihanaa sujuvaa vauva-arkea!!!



Lumo

Täällä myöskin yksi normipäivä muiden joukossa. Muutama kivuton supistus on tullut istuessa, mutta muuten ei mitään ihmeitä... Hirmuisesti onnea kaikille jo urakasta suoriutuneille! Aika hurjia tarnoita mahtuu sekaan..Se hiukan alkaa jännittämään. Eipä olisi maan päällä yhtään ihmistä jos miehet joutuisivat synnyttämään.. Mutta palataan! vasta 37+5

No niinhän siinä kävi että kotona ollaan. Ei ollutkaan lapsivettä vaan vetistä valkovuotoa.



MUTTA surulliset uutiset oli, että vauvalla ei taidakaan olla kaikki ihan hyvin. Lääkäri otti minut ultraan kun kerran synnärillä olin, ja kokoarviota tehdessä huomasi ihan sattumalta, että vauvan aivokammiot ovat laajentuneet. Koska kyseessä oli synnytyslääkäri, ei osannut sanoa mitä voisi tarkoittaa, mutta löydös ei ole normaali:(

Joten huomenna menen uusiin tutkimuksiin, soittavat minulle heti yhdeksän jälkeen.

Täällä yritetään nyt miehen kanssa sulatella asiaa, että meidän vauva ei ehkä olekaan terve, tai voi tarvita leikkausta heti syntymän jälkeen. Suru on suuri, mutta tässä vaiheessa ei enää voi muuta kun toivoa parasta ja ottaa vastaan mitä annetaan.



Kirjoittelen huomenna varmasti lisää kun tiedän enemmän.



Lala 39+1

Ikävä kuulla. Jaksamisia. Ei ole mukava kuulla tuollaisia uutisia, mutta sitä ei koskaan tiedä mitä tulemaan pitää.

Voimia teille huomiseen!!!!!!!!!!!!!!

Ei ole olemassa sanoja lohduttaa teitä suuressa surussanne, tiedän sen omakohtaisesti.

Toivotaan että kaikki sujuisi kuitenkin parhain päin! Itku tässä pääsi viestin luettuani, elämä on toisinaan niin epäreilua!