ruotsin kielestä vielä =)

Itse asumme Ruotsissa (ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti, ruotsinkielisiä kavereita), ja kotona vanhemmat puhuvat kumpikin omaa kieltänsä. Meillä on kolme lasta, 3 - 9 vuotiaita.



Lapset pystyvät oppimaan useamman kielen hyvin - tarpeeksi hyvin koulunkäyntiinkin, mutta ei se aivan automaattisesti käy. Meidän perheessä joutuvat lapset lukemaan enemmän kuin monessa muussa kodissa, kaikilla kolmella kielellä täytyy lukea.



Minun reseptini olisikin että lasta rohkaistaan lukemaan sekä ruotsiksi että suomeksi, muutakin kuin läksykirjoja. Niistä kirjoista se isompana tarvittu kielitaito tulee, rakenteet ja sanavarasto.



Useampikielisyyden täytyy kiinnostaa vanhempiakin, lapset tarvitsevat sen verran tukea että siitä tulee melkein perheen harrrastus.

täällä asuvilta tuttavilta (Lauttasaaressa voi käydä koko koulun ruotsin kielikylvyssä). Eräs äiti juuri sanoi, kun poika on viidennellä, että kovasti joutuvat yhdessä tekemään töitä. Kun vanhempien on kuulemma vaikea muistaa suomeksikaan biologiaa ja oliko se fysiikkaa, niin ruotsiksi on monin verroin vaikeampaa. Mutta jos vanhempien kielitaito riittää tukemaan lapsen koulunkäyntiä, kaipa siitä selviää.

Meidän poika aloitti englantilaisen koulun Suomessa kun oli 5v ja siitä meni peruskoulun englanninkieliselle luokalle.

Koulussa kaikki muut paitsi saksa ja suomi opetetiin englanniksi. Kaikki läksyt, kirjat ja kokeet olivat englanniksi.



Kotona puhutaan vain suomea



Ei ongelmia. Suosittelen lämpimästi

Meillä tyttö (7v.) käy toistaluokkaa ruotsinkielisessä koulussa (toisella paikkakunnalla, kun omassa kunnassa ei ruotsinkielistä koulua ole) ja kotona puhumme vain suomea. Hän meni siksi ruotsinkieliseen, koska muutimme vuodenvaihteessa takaisin Ruotsista ja tyttäremme oppi siellä jo kaksikieliseksi. Ruotsissa kävi 3-vuotiaasta lähtien ruotsinkielistä päiväkotia ja sitten ruotsinkielisen esikoulun sekä ekaluokkaa syyslukukauden. Ruotsissakin asuessamme puhuimme vain suomea kotona.

Samalla vuoden alussa aloittivat meidän (nyt 6 v. ja 3v.) pojat kielikylpypäiväkodissa, kun sellainen omasta kunnasta löytyy. Ruotsissa olivat samassa päiväkodissa kuin isosiskonsakin. Vanhempi poika aloitti nyt esikoulun on kovasti menossa samaan kouluun isosiskon kanssa.

Me harkitsimme ensin tytön laittamista kielikylpyluokalle täällä Suomessa, mutta poikien päiväkodista (täällä Suomessa) suositeltiin jatkamista ihan ruotsinkielisessä koulussa.

Tähän mennessä olemme olleet tyytyväisiä ratkaisuumme ruotsinkielisestä koulusta. Meitäkin joku taisi " pelotella" sillä että miten pystymme auttamaan ylemmillä luokilla koulutehtävissä.

että kotona suomea ja koulussa ruotsia ei voi toimia. Sille ei ole mitään tutkimusta tukena. Lapsi kehittyy yleensä parhaiten koulukielessään, ja siitä tulee hänen ns. pääkielensä.



Kaikista kaksikielisyyden mahdollisuuksista käsittääkseni paras on juuri tuo että koulussa yksi kieli ja kotona yksi kieli. Mitenkäs koulu sitten suhtautuu kaksikielisyyteen ylipäätään? Toivoisi alan ammattilaisilla olevan hieman parempi kaksikielisyyden tuntemus...



Meillä kaksi kieltä kotona, ja koulukieli kolmas. Koulukieli on ainakin esikoisen vahvin kieli, ja näin uskon olevan jokaisella ulkosuomalaisella perheellä.

Esim. Helsingissä eivät ruotsinkielisten koulujen rehtorit mielellään ota täysin suomenkielisistä perheistä tulevia lapsia kouluunsa. Perustelevat juuri sillä, että myös kotona ruotsinkieltä puhuvat lapset pärjäävät paremmin täysin ruotsinkielisessä opetuksessa. (perustuu omaan kokemukseen tyttären kohdalla)



Tähän kun ynnätään luokka luokalta vaikeutuva sanasto, jota vanhemmat eivät kotona ymmärrä, voi ongelmakierre alkaa. Vanhemmat eivät siis osaa/voi auttaa ja tukea lapsen koulunkäyntiä vaikka lapsi sitä tarvitsisi.



Kielikylpy on eri asia, siinä otetaan huomioon lapsen kotikieli ja opettaja myös tukee ruotsinkielen oppimisessa, jota taas ei enää täysin ruotsinkielisessä koulussa oleville ruotsinkielisille oppilaille tarvise tehdä.

Toisaalta kun mietin, niin en mä ainakaan ylemmillä luokilla ole apua tarvinut kotitehtäviin. Toisekseen, ei minun vanhempani aina edes osanneet auttaa (jossain pitkän matikan tehtävissä) vaikka ihan suomeksi olivat. Joten ei tuo nyt musta mikään hirveän olennainen juttu ole.



Täällä Saksassa tunnen monia, jo ylemmillä luokilla olevia oppilaita, joilla siis äidinkieli ja kotikieli joku muu kuin saksa (useimmiten suomi, ruotsi tai englanti) ja hyvin on koulut menneet, ihan luokkansa parhaita oppilaita. Joissain tapauksissa vanhemmat osaavat todella vähän saksaa eivätkä varmasti ole kyenneet auttamaan.

Eli jos lapsen kaverit kodin lähellä ja lapsi muutenkin vapaa-aikanaan puhuu ruotsinkieltä, on sillä kielen oppimisen kannalta positiivinen vaikutus.



Lapsi, joka elää suomenkielisellä alueella, suomenkielisten kavereiden ympäröimänä ei käytä kieltä samalla lailla aktiivisesti ja oppiminen tapahtuu vain koulussa. Tämä voi vaikeuttaa kielen oppimista.

Ja nuo kieliongelmat tulevat rehtoreiden mukaan siinä kolmannelta luokalta alkaen esille, jos niitä tulee, eli silloin kun tulee lisää kouluaineita kehiin esim. biologia ja maantieto.

Opiskeluaikana tuli paljon pohdittua tuota ruotsin kielen asemaa (opiskelin pohjoismaisia kieliä) Suomessa ja ymmärrän tavallaan sen ongelman, mikä saattaa aiheutua siitä, että ruotsinkielisiin kouluihin tulee suomenkielisiä oppilaita. Mutta vähän kakspiippunen juttuhan toi on, koska ruotsinkielisten koulujen pitäisi myös iloita siitä että suomenkielisillä on kiinnostusta ruotsinkieliseen opetukseen. Vaikeita asioita.

TyttöNukke72:

Esim. Helsingissä eivät ruotsinkielisten koulujen rehtorit mielellään ota täysin suomenkielisistä perheistä tulevia lapsia kouluunsa. Perustelevat juuri sillä, että myös kotona ruotsinkieltä puhuvat lapset pärjäävät paremmin.

Rehtorit mielellään ottavat kaikki haluavat oppilaat. Heidän saama raha riippuu oppilasmäärästä ja jos oppilaita ei ole tarpeeksi aletaan yhdistelemään luokkia jne. Oppilas opettaja suhde Helsingin seudun ruotsinkielisissä kouluissa on pienempi kuin suomenkielisissä. Kunnalle ruotsinkielisen lapsen opettaminen tulee kallimmaksi kuin suomenkielisen. Koulujen lapsimäärä vaikuttaa ruotsinkielisen vähemmiston määrään.

Useinmiten vanhemmat eivät pidä siitä että heidän kuoluun tulee suomenkielisiä lapsia. Lapsilla ei ole heitä mitään vastaan.

Jos tulee ongelmia kielen kanssa ylemmillä luokilla. Niin heillä on resurssit näitä oppilaita auttamaan. Se on koulun tehtävä ja pienemmällä opettaja oppilas suhteella se on varmaan aika paljon helpompaakin.

Nuo suomenkieliset lapset ruotsinkielisissä kouluissa ovat pelastus heille.

Hassua vain kun vanhemmat ovat sitä vastaan.

" " " Rehtorit mielellään ottavat kaikki haluavat oppilaat. Heidän saama raha riippuu oppilasmäärästä ja jos oppilaita ei ole tarpeeksi aletaan yhdistelemään luokkia jne. Oppilas opettaja suhde Helsingin seudun ruotsinkielisissä kouluissa on pienempi kuin suomenkielisissä. Kunnalle ruotsinkielisen lapsen opettaminen tulee kallimmaksi kuin suomenkielisen. Koulujen lapsimäärä vaikuttaa ruotsinkielisen vähemmiston määrään. " " "



Eivät ota. Eivätkä ruotsinkieliset koulut saa yhtään sen enempää rahaa kun muutkaan Hgin koulut. Lisäksi Hgin ruotsinkielisiin kouluihin Riittää ruotsinkielisiä oppilaita luokat täyteen, Enemmänkin menisi jos mahtuisi.



Kyselin ruotsinkielisistä kouluista tyttäreni mahdollisuuksista päästä ruotsinkieliseen kouluun aikanaan. (Hän on käynyt 100% kielikylvyn 3,5v alkaen päiväkodissa.) Hain vaihtoehtoa kielikylvylle näistä ruotsinkielisistä kouluista.



Keskustelin useamman ruotsinkielisen koulun rehtorin kanssa ja kaikilla oli tuo negatiivinen asenne. Toisaalta en ilmeisesti painottanut omaa ruotsinkielistä taustaani tarpeeksi, jotta rehtorit olisivat tajunneet että kykenen vallan hyvin auttamaan tytärtäni läksyissä myös ruotsinkielellä.