***Ex-Haahut viikko 8***
Kommentit (52)
Wbm; Eikös vaan olekkin ihania nuo ensimmäiset tuntemukset vauvan liikkeistä!
Wilkunalle; Hyvää äippäloman alkua
Toivottavasti sartsu saa huomenna iloisia uutisia ultrasta ja neronja sit ens viikolla.
Nyt on sitten meidän vauvan syntymäpäivä määrätty. Tai eihän tuo välttämättä tule olemaan hänen syntymäpäivänsä, mutta käynnistystapa-arviointi on varattu maanantaiksi klo 13. Saattaa hyvin olla, että synnytys ei lähde käyntiin tai jos vanhat merkit pitää paikkansa, niin syntyy sunnuntai-maanantai välisenä yönä. En tiedä osaanko jännittää käynnistystä niin paljon, että kaksi aikaisempaa synnytystä, jotka on pitänyt käynnistää on käynnistynyt itsestään just edellisenä yönä, mutta jänniä aikoja elellään. Huomenna ois vyöhyketerapia, saas nähdä saako hän supistuksia aikaiseksi, jos vaikka sit maanantaina selviäis pelkillä kalvojen puhkaisulla.
Nyt ulkoilemaan, tulen varmaan huomenna moikkailemaan hoidon jälkeen ja tottakai katsomaan sartsun ultrakuulumiset, kaikki sormet ja varpaat pystyssä, että kaikki olisi ok.
Nette 37+1
Nette,oi kun ihanaa.On se vaan aina jännää,kun tajuaa,että se on kohta menoa :) Vaikka se yleensä on raskauden aikana tullut selväksi,että synnytys on edessä,niin sit kun se on oikeesti ihan siinä käden ulottuvilla,niin onhan huisia ;) Mäkin niiiiiin haluisin että olis jo niin pitkällä,että pääsis synnyttään!!!
Täällä ollaan nyt jo suhteellisen rauhallisin mielin!Mä nyt en suostu uskomaan,että kaks kertaa peräkkäin menisin np-ultraan kuulemaan huonoja uutisia!Ja jotenkin ainakin haluan uskoa,että olis taas jossain mielen perukoilla se _tieto_.Eiköhän se matkalainen sieltä löydy,on vaan samanlainen pelottelija kuin tuo kuopus oli aikanaan (hän siis on " varmojen päivien" vauva,joka aiheutti ensin harmaita hiuksia muodostamalla testitikkuun kaksi viivaa ;) Sit ekat sydänäänet oli terkan mukaan takykardiset,ja käskettiin olla toivomatta liikoja ultrassa.Pahimman adrenaliinipiikin aiheutti kuitenkin melko loppuraskaudessa kun lakkasi liikkumasta,melkein vuorokauden oli hiljaa ja kun loppujen lopuksi itku silmässä menin synnärille käyrille,en saanut kuin oven siellä auki,niin johan alkoi riehuminen).Ehkä tää nyt sit matkii veljeään ;)
Sari
Jopas ehdin minäkin kirjoittaa. Syyllisyyttä koen kun en ehtinyt maanantaina pinoa päivittämään, mutta ehdin iltapäivällä kurkkaamaan ja onneksi olitte sen jo tehneet. Kiitos Laurikselle ja Netelle. Toimii tämä ilmeisesti näinkin, että se päivittää ja avaa listan kuka ehtii. Eipä tuosta kai stressiä kannata ottaa.
Netellä on hurjan jännä loppuviikko siis jäljellä? Ensi viikollako jo saisit nyytin syliisi. Miten ihanaa. Toivottavasti voit nauttia loppuraskaudestasi täysin rinnoin ja mahdollinen käynnistyskin sujuu ilman ongelmia. Onnea matkaan ja jaksamista.
Oliko todellakin niin, että kukaan ex-haahu ei saanut vauvaansa helmikuussa? Ainakaan laskettua aikaa ei kenelläkään silloin näkynyt olevan. Aika jännää. Vielä ehtisi. Nette sinulla se taitaa kuitenkin olla jo maaliskuuta vaikka käynnistettäisiinkin : )
Laurikselle onnea ultrakuulumisista. Huisia, että sait ultran videolle. Kävitkö yksityisellä kun tuollaisen antoivat mukaasi?
Maukun juttuja lukiessa heräsin minäkin siihen ,että kai se neuvolasta saatu paperi pitää nyt työnantajilla kierrättää, jotta saan sen ajoissa kelaan. Eikös se ole niin, että se on se yksi paperi joka täytetään, jolla sitten haetaan sekä tuet, että pakkaus. En ole oikein tainnut sitäkään lukea kunnolla, vielä : )
Ajattelin viivytellä, sen verran, että näen millainen tämän vuoden pakkaus on ja sitten sen mukaan katsoa kiirehdinkö papereiden jättämistä (vuoden 2005 pakkaus) vai hidastelenko. Milloin ne viimeistään olikaan jätettävä?
Teillä on Mauku jo kaikki kovin valmiina vauvan tuloon. Vaikka olen turvallisen kolme viikkoa perässäsi, ei meillä ole oikein vielä mitään valmiina : ) Kokeile ihmeessä tukivyötä. Minä olen käyttänyt Anitan tukivyötä ja pari kuukautta ja ainakin liikkuessa se auttaa, mutta sitä kannattaa käyttää heti ¿alusta¿ alkaen. tarkoitan siis sitä, että jos esim. kovasti siivoan kotona monta tuntia ja huomaan selän kipeytyvän ja vasta sitten laitan vyön päälle, helpottaa se hetken, mutta sitten itse asiassa tuntuu pahentavan koko tilannetta. Mutta jos siis olen kokoajan sen kanssa, on tilanne ihan ok, siis kohtuullinen. jaksamista selkävaivojesi kanssa. Ainakin jumpassa minulla tuo vyö on korvaamaton.
Onpa ihanaa, WBM, että pikkuisesi on jo sinua kutitellut. On se vaan niin ihanaa.
Joannako on jo jäämässä vapaalle. Montaa päivää ei ole jäljellä. Puhtia loppuihin työpäiviin.
Wilkunakin on ihan loppumetreillä. Onnea äitiysloman alkuun ja koeta jaksaa odottaa. Eiköhän se odotus palkita monin verroin : )
Neronjalla maagiset tasan 12 viikkoa täynnä? Eikö niin? Onhan?
Sartsulle paljon kauniita ajatuksia ja kaikki sormet ristissä, että kaikki on hyvin ja miksei olisi, kuten itse sanoitkin.
Omaa napaa:
Masu on kasvanut jo vaikka kuinka isoksi. Yksi työkaveri jää jo parin viikon päästä äitiyslomalle ja olen lähes saman kokoinen. Heh. Jumpatakin vielä jaksan ja ajattelin, että jos tuon maaliskuun vielä katselisi normaalilla ¿aikataululla¿. Katsotaan mitä Bruno ja oma lääkärini sanovat kuun pulivälissä. Sepä tarkoittaisi sitten sitä, että joutuisin jäämään kokonaan pois molemmista töistä. Osittaista sairaslomaa kun ei ole olemassakaan Kelan mukaan. Aivan käsittämättömän typerää! Saapa nähdä. Verenpaine on pysynyt aisoissa ja näyttää parempia lukemia kuin normaalitilassa, sitäpä ihmettelen¿ Lääkäri kuitenkin ¿lupaili¿ suurta riskiä raskasumyrkytykseen.
Turvotusta tuntuu keräävän nilkkoihin. Ostin eilen tukisukat ja tänään täytyy tarkistaa, onko niistä ollut oikeasti apua. Viikolla 24 siis mennään ja jännä on ajatus, että pikkuisella olisi jo pieni mahdollisuus selvitä jos jotakin nyt kävisi. Tänään on jumppaillut koko päivän ja potkut ovat muuttuneet hurjan teräviksi. Se sellainen kevyt muksauttelu taitaa olla mennyttä.
Lauantaina käytiin huonekaluostoksilla ja sunnuntai sitten koottiin kirjahyllyjä ja muita kalusteita. Sänkykin käytiin ostamassa. Sen toimitus tosin kestää joitakin viikkoja, joten tulee kun tulee. Pitäisiköhän se koota sitten saman tien. Jotenkin hurjan aikaiselta kuitenkin tuntuu. Uskalsin jättää uuteen hyllyyn yhdet pikkuiset tennarit näkyville. Muutoin en vielä mitään jotenkin uskalla laittaa¿
Välillä on jo ihan äh-puh-olo ja se on kumma, että jumpata jaksaa, mutta jos liian kovaa ulkona kävelee, on jo hidastettava tahtia :-D
Pari viikkoa on edellisestä lääkärikäynnistä ja taas tekisi mieli käydä tarkistamassa että kohdunkaula on kunnossa, mutta kai täytyy odotella sinne 3D:hen asti. Vaikka siinähän ei sisätutkimusta tehdä, mutta kuitenkin lääkäri jotenkin vihjasi siihen suuntaan, että se jotenkin ¿korvaa¿ lääkärikäynnin. Näkeekös sitä kohdunkaulan tilaa tuossa ultrassa? Sitäköhän tarkoitti.
Oikein ihanaa viikon jatkoa kaikille. Jaksamista piinaavien odotusten kanssa ja samalla mahdollisimman nautinnollisia hetkiä ihan kaikkien ex-haahujen odotuksiin.
Aapeli ja papu 23+5
Pakko tulla tunnustamaan teille hysteerisyyteni... Voi voi, kun olen mielestäni pärjännyt tosi hyvin viime aikoina, ei ole erityisen kamalasti hermostuttanut ja stressannut mikään. Mutta nyt sitten tänä aamuna otin ihan hirveän paniikin kun en saanut vauvaa heräämään... Yleensä vauveli on hereillä kun itse herään, eli potkiskelee jo siinä vaiheessa. Tänään heräsin jo 5 jälkeen, ja siitä lähtien odottelin niitä potkuja ja venyttelyjä. Mutta ei mitään... Vaikka kuinka söin makeeta aamupalaksi ja tönin mahaani, vauva ei hievahtanutkaan. Kävin sitten työmatkalla neuvolan kautta, ja kiltti neuvolantäti (ei oma) ultrasi :) Aivan ihana ihminen, oli tooosi ymmärtäväinen vaikka itse tunsin itseni niin hölmöksi. Vauvahan siellä vain nukkui sikeästi, sydän sykki, ja pikkasen heilautti kättään kun neuvolantäti tuuppi... Voi sitä helpotusta! En käsitä miten ne pahat ajatukset ehtii noin lyhyessä ajassa vallata koko mielen, ja saada mut aivan paniikin valtaan! Junassa oli sitten itkussa pitelemistä kun oli niin helpottunut olo... Eikä kestänyt kovin kauan kun alkoi taas tuttu hyörinä ja pyöriminen masussa.
Apua, miten mä pärjään vielä 10 viikkoa! Eihän tuo ole paljon, mutta jos alan taas saamaan tällaisia pelkokohtauksia niin se on kyllä mahdottoman pitkä aika... Ei kehtais ihan joka aamu mennä töihin neuvolan kautta :)
joanna rv 30 tasan!
Aapeli: 2 kuukautta ennen laskettua aikaa pitää viimeistään hakea kelalta avustuksia. Itsekin ajattelin tuota kikkailua, että jos koittais saada tämän vuoden paketin, mutta päätin kuitenkin hoitaa jaloista pois sen jo tässä vaiheessa. Niin ja sitten siitä työantajasta. Mun piti hakea jollain paprulla työnantajalta vapaata, eli ensin palkallista ä-lomaa ja sitten sen jälkeen palkatonta vanhempainvapaata, josta kela maksaa mulle. Sinänsä hassu tilanne mulla (enkä pane pahakseni), että jään tosiaan pois töistä jo 8.3. lähtien kesälomalle ja ä-loma alkaa 19.4., niin saan täydet palkat heinäkuun puoleen väliin saakka, kun mun työnantaja maksaa palkan 72 päivältä äippälomasta.
Sitten niistä vauvan tarvikkeista; ei mullakaan varmaan ois vielä mitään valmiina, jos ei sais kaikkea könttänä tuolta sukulaisperheeltä :) Oikeesti mua ei yhtään huvittaiskaan tutkia mitään vaunukuvastoja ja miettiä hintalaatusuhteita ym. Helpompaa ja halvempaa näin. Eivät tietysti oo ihan viime vuoden mallia, mutta välttää mulle :)
Niin ja kävin sijoittamassa kans tänään siihen anitan vyöhön. Katsotaan kuinka käy. Toivottavasti alkaa helpottaa.
Joanna; Kuulosti tutulta tuo sun pelästyminen. Meillä liikuttiin peräti pari päivää niin, etten huomannut mittään liikkeitä. En suinkaan kuitenkaan mennyt neuvolaan. Mä oon vähän tällänen, en saanut sitä lääkäriäkään itselleni puhuttua vaikka oisin halunnut jo aikaisemmin lääkärintarkastukseen kun viikolla 23 jotain :) Täytyy myöntää, että kätöset alkoi jo mennä ristiin, että jotakin ilmoittelisi itsestään. Ja kohtahan se pyyntö tuottikin tulosta ja nyt on taas mellastettu vanhaan malliin :)
Ei mutta, nyt on pakko mennä sinne vesijumppaan, morot teille kaikille!
Mauku 26+5
Heissan exät,
nopealla vilkaisulla tänne näyttää kuuluvan hyvää.
Sartsu: tsemppiä kovasti! Uskon, että huolestuttaa, mutta eiköhän kaikki ole hyvin. Jospa hän on vain vilkas liikkeissään.
Peebee: Kiva että viikkoja kertyy ja homma etenee.
Neronja: 12 viikkoa täynnä, eikös? Onnea! Kyllä se masu kohta pullahtaa.
Tsemppiä ja voimia kaikille muillekin. Etenkin loppusuoran menijät tai sitä lähestyvät - ihanaa kun saatte jo hiplailla noita tarvikkeita...
Oma napsu: Np onnellisesti ohi. Vastasi viikkoja, eikä turvotusta ollut juuri nimeksikään. No, eihän se tietty vielä kerro että kaikki olisi hyvin, mutta ainakin nyt koitan hetkeksi huoahtaa ja yrittää nautiskellakin vähän...
Maha tuntuu jo pömpöttävän, vaikka farkut vielä menevätkin jalkaan. Hameita tulee töissä pidettyä, ovat jotenkin mukavampia. Siellä kyllä kerroinkin asianlaidan, ettei tarvitse arvuutella...inhoan juoruilua, jos olen itse kohteena!
Nyt esikko karjuu tuolla pää punaisena, pitää kai mennä - taas.
Illanjatkoja!
kuonokas rv 12+1
pakko tulla tietsikalle jäähylle, kun on toi kiekkopeli vähän liian jännää..Mä oon sellainen urheiluhullu oikeesti ite liikkumaan ja samoin penkki sellainen myös..No jos mä sen viimosen erän saisin katottua ilman kynsien syöntiä ja mylvintää ;) Vauva on edelliset pelit myllänny mahassa, kun milloin hillun ja milloin pidätän henkeä..*punasena tunnustautuu* Onneksi neronja taisi kanssa olla vähän edes samanlainen..
WBM; onnea ekasta potkun rekisteröimisestä.Alkuun niitä saattaa tuntea harvakseltaan useita päiviäkin väliä tai sitten alkaa tulemaan useita joka päivä.
sartsulle peukuttimet on asemissa!
neronjalle onnea ekasta kolmannesta!Aagh, vai kirvelee se aine taas, mikäköhän siinä oikeesti on ettei se aina.Sitä mä mietin että jollei se osunu suoneen kun ei kirvelly..Tiedä häntä.
Joanna, voi niin tuttua nuo paniikit..Ehkä tää piinaa siis alusta loppuun..
Netelle ihania loppumetrejä, kerrot sitten kyllä synnytystapa arvioinnista kaikki meille ja jos käynnistykseen menet niin siitä tarkka raportointi, kiitos :)
Mulla on nyt ilmennyt pientä supistelua, kaulaahan oli lekurikäynnillä yli 3cm ja kiinni.Painoa ei ole kertynyt, itse asiassa on pudonnut.Se mua huolestuttaa, ruokatottumuksia en ole muutellut tms...Mulla onneksi ens viikolla neuvola täytyy vähän jutella mikäs nyt on tullut kun ei sitä muutoinkaan ole tullut huikeesti kun tosiaan se vähän reilu neljä..Olen tosiaan ihan normaalikroppainen.Ja turvotusta ei ole ollut, sormukset hölskyy vaan sormessa :( On mullakin huolet *huoh*
kaikki on valmiina, (rasvat, topsit, liivinsuojat, siteet, vaipat ja purkki tuttelia varoiksi on enää ostamatta)Paitsi pinnis on edelleen varastossa palasina, mutta senhän kasaa vaikka olisin sitten missä.Se on niin konkreettinen kapistus makkarin nurkassa etten ole tohtinut edes vielä ehdottaakkaan sen kasausta vielä.Hoitopöytää ei meillä ole eikä tule, teen kodinhoitohuoneeseen pöydälle vaipanvaihtopaikan vaan.Meillä oli edellisellä hoitopöytä ja pian huomasinkin että vaihdoin vaipat joko sylissä tai sängyllä ja hoitopöytä oli puhtaan pyykin säilytyspaikka ennenkuin sain ne viikattua kaappiin :) Joten siinä selitys..
Mua jo nyt jotenkin ikävöityttää aika kun ei ole enää tätä masua.Siis tottakai mä haluan vauvankin mutta tää masuaikakin on jotenkin niin ihanan salaperäistä ja ihanaa.(oonkohan ihan terve ja tältä planeetalta..)
Kaikille muillekkin jolle en erikseen maininnut mitään niin hyviä vointeja, ihanaa jotenkin kun hyvä aalto vallitsee ex-haahuissa ollut!! Voi kun jatkuisikin aina näin <3
Nyt alkaa kolmas ja viimonen erä, nyt hillumaan soffalle.Miestä huvittaa aina seurata mun touhuja kun uppoudun ihan peliin ja elän mukana..
petju 28+2, heeh eli rv29 jo!!
Varovaisesti tänne puolelle ajattelin kurkata tuolta haahuista..
Vielä en ole antanut itseäni siirtää plussanneisiin kun odottelen tuota alkuraskauden ultraa. Joka on vasta 6.3. tuntuu kuin siihen olisi ikuisuus. Viikkoja sillon olisi kasassa 6+4 eli 7.viikko menossa, kyllä silloin jo pitäis jotain sydämen sykettä nähdä.
Tässä mennään päivä kerrallaan ja toivotaan että päästään ihan loppuun asti. Kaksi km takana ja pientä pelkoa on ilmassa nytkin. Tuntuu kuin " valuis" koko ajan jotain ja vessassa tulee ravattua tarkistamassa että mitään vuotoa ei ole tullut. Onko muilla ollut tuollaista " valuvaa" tunnetta...?
Jotain oireitakin on jo, mahassa on kipristellyt ja rinnoissa tuntunut vihlontaa. Parina iltana töissä on ollut huono-olo, yhtenä aamuna teki pikkusen huonoa mutta se meni ohitte aikas nopeasti.
Kaksonen76 ja Asukki 5+0 eli 6.viikko alkaa huomenna =)
Ihan aluksi Kaksoselle onnittelut plussasta ja tervetuloa tälle puolelle! Toivottavasti tämä raskautesi nyt onnistuu!!! Jännittävät ajat sinulla käsillä ekaa ultraa odotellessa. Jaksamista ja tsemppiä odotteluun! Kyllä mullakin oli alussa sitä valumisen tunnetta. Kuten tuolla haahuissa muutama viikko sitten kerroinkin meidän Vuokatin reissun jälkeen, niin olin hiihtolenkillä ja alkoi tuntua, että nyt kyllä valuu ja kunnolla ja ajattelin, että se on varmaan verta. Pelonsekaisin tuntein odotin vessaan pääsyä, että pääsen tarkistamaan tilanteen. No, vetistä valkkariahan se oli. Tosin se hieman punersi ja olin kyllä sen jälkeen tosi varuillani, mutta niin vaan siitäkin selvittiin. Ja täytyy sanoa, että edelleenkin vessassa käydessä tarkistan pikkupöksyt, etteihän näy vaan mitään punaista, vaikka viikkoja nyt 12 tasan...
Netellä onkin todella jännittävät ajat. Aivan itteäkin alkaa jännittää, kun ajattelen tilannettasi. Muutaman päivän päästä sulla on varmaan jo vauva sylissä :-) :-).
Sartsullahan oli kai tänään ultra. Onnea sinne todella paljon!!! Toivottavasti pääset kertomaan meille iloisia uutisia. bd bd bd bd
Aapelillakin jo hienosti viikkoja kasassa. Ja jaksat niin aktiivinen olla liikunnan suhteen *hieman kateellisena*. Mullahan olis mahdollista käydä nyt kahdessakin jumpassa (oman kylän koululla aloittivat tämän vuoden alussa jumpan), mutta ei vaan tee mieli mennä, koska en halua herättää huomiota tällä raskaudellani, kun kaikki on vielä niin epävarmaa. Yksi äiti kyllä jo kysyi, kun oltiin lapsia hakemassa kerhosta, miksen ole käynyt jumpassa. Sanoin, vaan ettei ole tullut lähdettyä. Ihmiset kun eivät tiedä km-taustastani eivätkä varsinkaan niiden syistä, niin totta kai alkaisivat onnitella ja pitää itsestään selvänä, että vauva sitten syyskuussa syntyy. Ei oikein huvittais alkaa kaikille selitellä, että ei mulla olekaan enää vauvaa mahassa, jos niin huonosti sattuisi käymään. Tsemppiä ja hyvää mieltä odotukseesi jatkossakin :-)!
Joannalle tsemppiä viimeisiin viikkoihin! Itse olen kokenut meidän kakkosta odottaessa vastaavan kaksi kertaa (ihme, ettei kuitenkaan useammin). Ensin joskus rv21 tai 22, kun ei liikkeitä useaan päivään tuntunut ja sitten joskus aivan rv40 kieppeillä. Edellisenä iltana vauva liikkui, mutta sitten puolilta päivin tajusin, ettei ole mitään liikahdusta tuntunut ja yritin herätellä vauvaa masua tuuppimalla ja kovilla äänillä, mutta mitään ei tapahtunut. Soitin synnärille ja sieltä sanoivat, että eihän se auta kuin tulla tarkastukseen (oli muistaakseni viikonloppu). No, kaikki oli kuitenkin kunnossa. Kyllähän se niin tahtoo olla, että sitten kun se paniikki iskee mieleen, niin siinä ei auta oikein mikään muu kuin elonmerkkien todentaminen. Toivotaan, ettet joudu montaa kertaa panikoimaan, koska onhan se tosi rasittavaa. Tsemppiä!!!
Eipä ole Maukullakaan enää montaa päivää, kun pääset jäämään kotiin. Tsemppiä viimeisiin työpäiviin ja onnellista masun kasvattelua :-)!
Kuonokkaalle onnittelut hyvin menneestä np-ultrasta! Vautsi vau! Tosi ihanaa! Voi kun itsekin pääsis vielä kokemaan tuon saman kuin sinä!
Petju, vai olet oikein kunnon penkkiurheilija ;-). Mä oon ite vähän sellainen, etten oikein halua täysillä heittäytyä pelin tuoksinaan, koska pettymys on sitten kova, jos Suomella menee pieleen. Ekoja otteluita kuuntelin toisella korvalla (mies tietty innolla kattoo kaikki), koska mulla oli tosi skeptinen suhtautuminen Suomen mahiksiin jääkiekossa, koska pitkään aikaa ei oo isoissa kisoissa onnistunut. Nopeasti kyllä huomasi, että peli alkoikin kulkea heti hyvin (sekä maalinteko- että maalivahtipeli) ja nyt olen sitten seurannut pelejä, mutta en edelleenkään viiti hirveästi heittäytyä mukaan. Curlinkia jännitin illalla (olen kyllä katsonut aiemmatkin pelit) enkä uskaltanut katsoa Suomen viimeistä kiveä. Pelkäsin, että jos se epäonnistuu. Tosi hienoa, että varmistivat jo mitallin.
Petju, on mullakin ollut sitä ison mahan kaipuuta vauvan syntymän jälkeen. Siinä on vaan jotakin niin hienoa :-). Onnellista masun kasvattelua sinulle jatkossakin!!!
Laurikselle myös onnittelut hienosti menneestä np-ultrasta!!! Olen tosi onnellinen puolestasi :-)!
ON: Eipä juuri mitään lisättävää edelliseen viestiini. Eilen oli oikeastaan koko päivän paha olo. Vähän väliä pitää olla syömässä. Ja jostain syystä nyt ei ne syömiset auttaneet oikein millään. Kaiken lisäksi vielä närästikin. Pakko jättää kahvinjuonti pelkkään aamukahviin.
Eipä tässä - ultraa odotellessa.
neronja rv12+0
Kaksoselle onnittelut viel tälläkin puolella :) ja siitä valumisen tunteesta,mähän täällä panikoin sen kanssa kun ajattelin että mitä kummaa sieltä valuu kun ihan tuntumaan asti pääsee...Se oli juuri noilla ihan alkuviikoilla.Edelleen(rv 11) on aika juoksevaa valkkaria joka kyllä sotkee pikkarisuojia parikin päivässä :( Mutta tulkoon kunhan ei sitä ruskeaa tuhrua mitä oli se melkeen viikko tuossa.
Mulla olis 2.3 neuvola,mutta mä päätinkin että me lähdetään 1.3 mummoloimaan,joten perun sen ja siirrän seuraavalle viikolle.Sitten 13.pv olisi se kammottava nt-ultra.Kyllä sekin jo laittaa tukan pystyyn...
Omassa olossa on nyt sellasta että pahaolo alkaa vähän hellittää,eli meni jopa pari pv ettei ollut juuri mitään,nyt taas ollu muttei niin kovana kuin aiemmin.Väsymys kyllä painaa.Ja ei nää lasten kuviotkaan auta mun väsymykseen.Eikä miehen 2 viikon koulutusputki,kun ei oo kotona auttamassa...
Meille tarjottiin aso-asuntoa,mutta on sellasesta paikasta,josta liikenne+kouluyhteydet on huonot,joten pakko sanoo kiitos ei,vaikka asunto oliskin ihan kiva.Mutta täytyy luottaa että meille sopiva löytyy tässä kesään mennessä.Eikä meillä tässäkään mitään muuta hätää,kuin että vuokra on tähtitieteellinen..
Femmis 10+3(saas nähä mihin viikot muuttuu ultrassa sit)
PAKSUA VOINTIA KAIKILLE!!!!!!!
Olen tässä puolitoista viikkoa elänyt hienoisessa pelossa. Kävin siis viikko sitten maanantaina rintasyöpäepäilyn vuoksi paksuneulanäytteen " luovuttamassa" nkl:llä.
Tänään sain tulokset. Täti höpisi ummet ja lammet ja mulla meinasi hermo pettää. Olin jo valmiina ärähtämään, että: " kerro nyt, kele, ne tulokset!" .
Negatiiviset!! Voi luojan lykky sentään...
Vaikka jotenkin tiesin sen olevan harmiton patti, niin silti pelkäsin. Odottaessani vuoroani sairaalan aulassa olin valmis oksentamaan kauhusta. Nyt on sitten toistaiseksi yksi stressinaihe siis vähemmän...
Onneksi olkoon!!! Tosi hieno juttu! Olinkin jo miettinyt, että milloinkahan saat ne tulokset. No onneksi oli täysin vaaraton patti. Voin vaan kuvitella helpotuksesi määrää.
Onnellista ja stressitöntä odotusta tästä eteenpäin!
neronja rv12+0
Heippa!
Kävin kurkkaamassa, joko Sartsu on kirjoitellut kuulumisia. Tuossa yhdellä elokuisella kuultiin nla:ssa sydänäänet vasta nyt rv 15.
Kaksonen76: onnittelut!!Tänne vaan! Kävinkin jo vähän hahuissa kurkkimassa ja lisää tulossa :)
Täällä ei kummempaa, pahaolo hellittänyt. Mitä nyt joskus hiukan iskee, jos töissä ei ehdi syödä.
Jee, tänään on torstai ja Kotikatu päivä :) Ainoa sarja mihin olen jäänyt koukkuun, muita? ;-)
Lauris ja vaavi 14+4
Aapeli; helmikuu on hiljainen kuukausi ex-haahuissa, kellään ei tosiaan ole la:ta tässä kuussa. Tosin meidän vauva, (jos toi käynnistys onnistuu,) niin syntyis sit varmaan helmikuun puolella.
joanna; hyvä että pääsit käymään neuvolassa ennen töihin lähtöä ja kaikki oli hyvin. Kyllä sitä itekkin aina välillä panikoi, että onkohan vauvalla kaikki hyvin, jos liikkeitä ei ole vähään aikaan tuntunut
kuonokas; Onnittelut iloisista np-ultra kuulumisista!
petjuska; lupaan tulla kertomaan sit kokemukset käynnistyksestä
Kaksonen; Onnittelut plussasta
neronja; sullakin on 12 rv täynnä, vau
Vinkulle; nyt saat huokaista, onneksi tulokset olivat hyviä ja saat jatkaa odotusta yksi huoli vähemmän.
Itse kävin tänään siellä vyöhyketerapeutilla ja hoito oli ihanan rentouttavaa, nyt vaan jännityksellä odotellaan oliko siitä apua siihen minkä takia siellä kävin eli synnytyksen käynnistymiseen.
No, ei mennyt rahat hukkaan vaikka ei käynnistäskään synnytystä oli ihanaa, kun sain ensiksi jalkakylvyn ja silla aikaa vyöhyketerapeutti hieroi korvanlehtiäni ja siirtyi sitten jalkapohjiin. Kyllä löytyi kipeitä pisteitä sekä korvista, että jalkapohjista ja ainakun sanoin, että nyt on arka kohta, niin ne oli just jotain kohtulihas pisteitä tai hormonaalisia pisteitä. Ainakin täti sanoi, että pisteet tuntuu pehmeiltä, että saattais synnytys käynnistyä ihan itsestäänkin. Antoi myös hyviä vinkkejä synnytystä varten miten lievittää supistuksia, nyt pitää vaan opettaa ukkokulta hieromaan.
Toivottavasti sartsulta saadaan pian iloisia uutisia..
Niitä odotellessa kaikille hyvät torstai jatkot
Nette 37+2
ääh, kirjoittelin pitkät pätkät ja eikös istunto vanhentunut ja teksti meni taivaan tuuliin. Lyhyesti onnea kaikille jonkun rajapyykin ylittäneille (ainakin Kaksonen (+), Vinku (koepalatuloksesta), Neronja (12vkoa), Kuonokas (np-ultra), Nette (synnytystsempit), WBM (liikkeet)). Täälläkin odotellaan Sartsun kuulumisia peukut pystyssä.
Lauris: joo, Kotikatua seurataan täälläkin! Monet kehuu Everwoodia, mutta sitä en ole jostain syystä alkanut seurata, en myöskään Täydellisiä naisia tms.
Oma olo alkaa olla muhkea. Mulla on maha koosta päätellen reilusti kuukauden pidemmällä kuin esikoista odottaessa, taitaa olla vähän lihakset löystyneet tässä välillä...Napakin on pullahtanut ulos ja huohotan kovasti portaita noustessa ja mahaa kiristää jne. Mikähän se olo on, kun viikkoja parikymmentä enemmän?!
Kivaa kun vkl lähestyy. Viime viikonloppu menikin tytön sairastaessa vauvarokkoa to-ma ja kuumetta oli korkeimmillaan 40.9 astetta eli ei mikään leikkijuttu todellakaan. Nyt vkl:na saan ainakin kaksi kassillista äitiysvaatteita lainaan, joten niitä odottelen näiden muutaman paidan ja housujen lisäksi.
Terkkuja kaikille!
KK ja Onni rv14+2
Eli ultra on nyt sit takana.Eipä pelottanut...Aamun olin yllättävänkin rauhallinen,mutta bussissa mennessä alko ahistaa,oksetti ja oli hiki ja vaikka mitä,pulssi oli varmaan 200 :) Sit siellä oli vielä ajat myöhässä,joten odottelin vuoroa melkein puol tuntia.Kuuntelin kun kello raksutti pään päällä...Siellä huoneessa alko korvissa humista ja sydämen lyönnit vaan kuulin korvissa.Onneks ultraaja oli aivan ihana nainen,eka kommentti oli,kun anturin sai vatsalle,että SYKKII =) Oli hyvä,että sanoi,koska vauva juuri sillä hetkellä ei liikkunut.Vaihtoi vielä siihen sisäiseen anturiin,että saa paremmat näkymät ja ultraili tosi kauan ja esitteli vaavin liikkeitä :) Siellä se heppuli heitti kuperkeikkaa sormi suussa,ja mulla olo keveni ainaski kymmenen kiloa!Niskaturvotus oli muistaakseni 1,6mm,eli normaali.Rakenteita ei nähty kunnolla,koska istukka on tosiaan edessä (ja osittain kohdunsuulla) eli rakenneultraankin sit pääsen vielä.
JEps,mutta nyt tää lähtee ihailemaan ultrakuvia =)
Sari pilvilinnoissaan =) ja se pikkuheppu 13+0
Kylläpä pidit meitä kauan jännityksessä, onneksi kaikki oli hyvin. Nyt sit rupeat nauttimaan täysillä raskaudesta, kun kerran sykekkin on löytynyt ja viikkoja jo kivasti kertynyt.
meinasin kyllä jo innoissani tulla lavertelemaan aiemmin kuulumiset kun sain tietää :)
Mutta nyt sit pelottaa oma kohtalo kahta kamalammin....
Kellä olikaan ultra samana päivänä kuin mulla eli 13.3????
Femmis 10+3
Täälläkin on jännätty sun ultrakuulumisiasi koko päivä ;-). Hienoa, että kaikki oli hyvin!!! Ja eikun nauttimaan raskaudesta täysin rinnoin.
Kaksonen: onnittelut vielä tälläkin puolella!!! Tonneittain vauvaliimaa ja tarrasukkia, jotta pikkuinen masunvaltaaja pysyy kyydissä.
Nyt en ikävä kyllä ehdi enempää kommentoimaan... Pakko mennä vielä tekemään esivalmisteluja huomista ruokaa varten, jotta saa taas nopeasti ruuan valmiiksi ulkoilun jälkeen.
ON: täällä ei mitään muuta uutta, kuin että nyt olen jo uskaltanut alkaa nauttia tästä raskaudesta. Olen jopa tilannut joitakin mammavaatteita netistä ja kaivoin kaapistakin vanhoja esille. Nyt on jo sen verran masu kasvanut - todennäköisesti syömisestä enemmän kuin raskaudesta :/ - ettei jalkaan mahdu kuin yhdet tavalliset farkut. Mammafarkkuihin siirtyminen siis edessä. Viikon päästä onkin toinen neuvola, joten sitä odotellessa...
Oikein mukavaa ja turvallista odotusta kaikille ex-haahuille!!!
masunasu rv11+6
Hiljaista ollut täältä päin, kun ei oikein mitään kerrottavaa. Sitä ultraa vaan odottelen. Viikon päästähän se on. Saas nähdä millainen paniikki on viikon päästä tässä vaiheessa päivää... KÄÄK!
Tuota masua olen yrittänyt tutkailla, että kasvaako se vai ei. Mammavaatteita en ole vieläkään tarvinnut hankkia ja ajattelinkin, että vaateostoksia teen vasta ultran jälkeen, etten ainakaan turhaan ostele. Jos ihan paljasta mahaa katselen, niin ei se kovin isolta näytä, mutta sitten kun vedän mustat sukkahousut aika ylös, niin masu näyttää isommalta. Tiedä häntä sitten, mikä on totuus. Mutta paha olo on kyllä edelleen jatkunut, joten luulisi, että sekin jotain kertoo.
Pistäminen on taas tuntunut vähän epämiellyttävältä, kun se aine kirvelee niin paljon. Tässä välissä oli useampi pistoskerta, ettei kirvellyt juuri ollenkaan, mutta mikä lie että taas niin kirvelee. Mullakin on nyt yksi vähän tummempi ja isompi mustelma masussa.
Sartsulle on peukut pystyssä, että ultrassa kaikki hyvin! Piinaavat ajat, mutta toivon mukaan kaikki päättyy onnellisesti!!!
Wbm:lle onnittelut ekoista liikkeistä :-)!
Ja joannalle tsemppiä viimeisiin työpäiviin! Voi miten pitkällä sinä jo olet raskaudessasi. Aivan mahtavaa!!! Samalla tässä muistelen niitä epätoivoisia hetkiä, joita yhdessä ja erikseen tuolla haahuissa koettiin. Innolla jo odotan, että pääset sitten kertomaan meille ensimmäiset vauvakuulumisesi synnytyksen jälkeen :-).
Wilkunallakin enää vain muutama viikko jäljellä. Vautsi! Onnellista loppuodotusta sinulle!
Tsemppiä myös ihan joka ikiselle exälle!!! En jaksanut nyt avata kahta selainta.
Pitäis tuo paha olo saada siirtymään taka-alalle ja ruveta tekemään sihteerinhommia. Onneksi nuo Torinon kisat kohta loppuu (vaikka niitä niin odotinkin). Jotenkin ei vaan enää jaksais seurata enkä niin innokkaasti ole kyllä seurannutkaan. Tänään tosin olis ihan mielenkiintoisia lajeja. Itseäni muuten ärsyttää ihan älyttömästä nuo toimittajat, kun ne tenttaa ja tenttaa varsinkin noita urheilijoita, jotka eivät onnistuneet toivotulla tavalla. Mitä ihmettä jankata Janne Ahosellekaan ja kysellä ja kysellä, ei mikään ihme, että sieltä joku kirosana tulee. Ja Hannu Mannisen selittelyjä en edes haluaisi kuulla enkä kyllä eilisiä haastatteluja juuri kuunnellutkaan...
Jeps, mutta tässäpä tätä.
neronja rv11+6