Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Käynnistäminen vauvan koon takia, kokemuksia?

05.07.2008 |

Eli mulla todettiin tässä loppuaikana raskausdiabetes ja sen jälkeen on tehty ultralla pari kokoarviota, jotka ovat menneet ihan keskikäyrällä.



Mutta nyt on alkanut tuntumaan, että vauva on todella iso ja harteikas. Neuvolassakin tällä viikolla oli kyllä taipuvainen sanomaan, että aika iso tyyppi on. Tosin oli sitä mieltä, että ei vielä olisi yli 4 kiloa, HUH.



Mutta tämä siis pelottaa ihan kunnolla nyt, vaikka painoarviot sanovatkin muuta.



Onko kokemuksia kuinka äidin tuntemuksia kuunnellaan tälläisissä asioissa vai luotetaanko vain painoarvioihin sokeasti? Ja jos äitiä kuunnellaan onko se silti mikään käynnistämisen peruste?



Olen synnyttänyt nelikiloisen vauvan pari vuotta sitten ilman mitään ongelmia ja lääkärit ovat "kehuneet" lantiota "synnyttäjän lantioksi", mutta en silti haluaisi mitään jättiläistä siellä punkea.

Kun odotin tuota nelikiloista niin silloinkin arvioivat vauvan alle nelikiloiseksi, tosin synnyttämään mentäessä kätilö sanoi sieltä olevan aika ison vauvan tulossa.

Mutta silloinkaan ei odotusvaiheessa vauva missään vaiheessa tuntunut näin isolta...



Nyt synnytyksen lähestyessä tämä mietityttää lähes koko ajan...





Viivi ja Vatsa 37+6

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
05.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei minua kuunneltu lainkaan. Oli jo sen verran kokemusta, että osasin sanoa, onko lapsi mahassa iso vai pieni ja tunsin koko ajan vauvan olevan huomattavasti isompi kuin veljensä.



Ei auttanut vaikka kuinka sanoin ja itkin, että vauva on iso, kun ultra näytti toista, oli kuulemma korkeintaan 3800g.

Soittelin neuvolaan ja Naikkarille ja itku kurkussa kerroin, että ultra ei voi pitää paikkaansa ja vauva on paljon isompi. Ei kuunneltu, en kuulemma voinut sitä itse tietää.



Tulos oli se, että vauva syntyi 38+6 ja painoi 4612g, itse repesin pahasti, vauvalle Erbin pareesi ja oikea käsi ei vieläkään toimi samalla lailla kuin vasen fysioterapasta huolimatta. Synnytys kesti 11h vaikka aiemmat olin synnyttänyt muutamassa tunnissa.



Nyt odotan viidettä ja olen käynyt edellisen synnytyksen tapahtumien vuoksi pelkopolilla pariin kertaan. Rv 32 seuraava tarkastus ja painoarvio sekä rv36 ja jos vauva tuntuu minusta isolta (ultran painoarvio kun kuulemma voi heittää 10% suuntaan tai toiseen) niin sovitaan käynnistys rv 36-37.



Tällä kertaa mua on ainakin nyt kuunneltu ja otettu tosissaan!

Jännittää nähdä miten jatkossa ja toteutuuko tuo lääkärin "lupaus", nyt ainakin uskon ja luotan siihen.





Mustaverho 30+1

2/4 |
05.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

on kokemusta 4 synnytyksestä ja niin isoista vauvoista kuin käynnistämisestä koon takia. Mulla kahdessa ensimmäisessä ja viimeisessä oli rasituksessa (rv 26) 1 arvio 0,1 koholla (ekoissa 1h arvo ja viimeisessä paasto), raskausdiabetes-diagnoosi oli ainakin ensimmäisissä, jälkimmäisestä en tiedä, kai se siinäkin oli. Kotimittaukset oli aina alle rajojen.



Esikoista odottaessa ei oltu huolissaan vauvan koosta, arviot oli vähän 4 kg molemmin puolin. Lääkärin arvio lantiosta: kyllä täältä 5 kg mahtuu. Polikäynnillä rv 41+0 oli arvio 3,8 kg, poika syntyi seuraavana yönä. Kätilön arvio synnytysvastaanotossa 4,1 kg ja syntymäpaino lopulta 4525g.



Kakkosta odottaessa sen hetken arvio 3,6 kg rv 38+0. Synnyttämään mennessä rv 39+5 kätilön arvio taas 4,1kg. Poika painoi lopulta 5150g.



Kolmosen odotusaikana osattiin jo varautua isoon vauvaan edellisten perusteella. Polikäynnillä rv 39+6 ultran arvio 4,6 kg (kun tarpeeksi kauan mittaili) ja käsiarvio 5kg. Käynnistys koon takia 3 päivän päähän, tyttö syntyi rv 40+3 ja painoi 5150g.



Nelosesta taas samoin kuin kolmonen. Polikäynti rv 40+1 ja painoarvio käsin 4,2 kg ja ultralla 4,9 kg. Käynnistykseen taas koon takia jo seuraavana päivänä, poika syntyi lopulta rv 40+4 ja paino 5340g. Lääkäri sanoi, että olisi voinut ottaa jo aikaisemminkin käynnistykseen, mutta meillä oli ongelmia isompien hoidon kanssa, joten polikäynti oli sovittu vasta LA:n lähelle. Seuraavilla on siis mahdollisuus aikaisemmilla viikoilla käynnistämiseen.



Mulla ei vauvat omasta mielestä koskaan tuntuneet isoilta. Viimeisin varsinkaan, kun olo oli mitä mainioin joka tavalla ihan loppuun asti, kun ei painanut minnekään, kävely sujui eikä olo muutenkaan ollut tukala tai hankala. Siksi koko oli pieni järkytys, vaikka ultran arviosta oli jo suuntaa saatu. Eli mun tuntemuksiin ei oikein ole ollut luottamista. Mun onneksi kaikilla on ollut kohtalaisen pieni pää muuhun vartaloon nähden, ponnistusvaihe on kestänyt 5min, 1min, 3min ja 1 min, ja ilman tikkejä/naarmuja selvittiin 2 viimeistä synnytystä. Eli ei se 5kg mikään mahdoton ole, jos lantiossa vain on tilaa.



Koska sulla todennäköisesti vielä ultrataan ja arvioidaan kokoa, pyydä että mittaavat erittäin tarkasti, koska vauva tuntuu isolta. Mitä isompi vauva on, sitä helpommin arviot vain menee metsään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
05.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensiksi pitää sanoa, että olen teidän heinäkuisten juttuja lukenut jo monta kk, mutta en ole sitten kirjoitellut.



Tää ei nyt vastaa sun kysymykseen, mutta mulla on samoja huolia kuin sulla.



Mulla on yksi lapsi joka syntyi suunnitellulla sektiolla 40+5, koska ei suostunut syntymään käynnistelyistä huolimatta. Mulla oli rask.diab. Vauva painoi syntyessään 4975g, eli ihan hyvä ettei suostunut syntymään. Arvio oli 4300g.



Nyt tilanne on se, että sektioäitiä ei Porissa suostuta käynnistämään, joten odottelen spontaania käynnistymistä, vauva on kokoarviossa todettu suureksi 4100g, mutta kuten esikkokin niin arviot saattaa heittää 500g. Mulla itellä on sellainen oli jotta vauva on iso, ei ainakaan pienempi kuin ensimmäinen.



Mulla on seuraava aika polille ensi viikon perjantaina jolloin on 10pv yli la. Sanoivat, ettei välttämättä tuolloinkaan tehdä vielä mitään vaan odotellaan viikolle 42. Mun pelko ja äidin vaisto sanoo, ettei tämäkään käynnisty itekseen ja joudun taas leikkaukseen.



Kun sanotaan, että sektioäidin synnytyksen käynnistäminen on riski niin eikö leikkaus sitten ole:O. Keisarileikkaushan on yksi suurimmista vatsan alueelle tehtävistä toimenpiteistä, riskit on niin suuret, että ihan hirvittää ja se toipuminen on pitkä kuin nälkä vuosi (ainakin mulla oli) ja nyt vielä "märkä-kuu".



No kaippa nuo viisaat tohtorit tietää mikä on mulle ja vauvalle turvallisin tapa.



Annu rv 40+3

Vierailija
4/4 |
05.07.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla sentään on onneksi toivoa vielä, että synnytys käynnistyisi ennen laskettua aikaa.

Aika hurjalta kuulostaa jos sulla annetaan mennä noin pitkälle viikot!



Viivi