## HELMIMASSUJEN PERJANTAIPULINAT ##

en ole taas kirjoitellut muutamaan päivään ja kun luin pinoja jakaantuneita on taas jo paljon lisää. onnea heille kaikille tasapuolisesti! itsellä alkaa olla jo kanssa aika tuskainen olo. olisi kiva saada jo nyytti syliin ja eroon näistä loppuajan vaivoista. mutta enköhän jaksa vielä sen reilut pari viikkoa olla, sittenhän ne käynnistävät jo varmaan. voi olla kyllä että jo aiemminkin kun verenpaineet on aika koholla ja esikon odotuksessa oli lopussa toksemia.



Kuumetta oli aika tuskaisen oloinen eilen, paljon tsemppiä.. kyllä se kohta sieltä tulee usko pois!



Tuuliina ei saa ottaa varaslähtöä!! meillä on sama la eli maanantaihin täytyy malttaa odottaa! =)



mitähän muuta mun piti kommentoida.. en nyt muista mutta täytyykin jo rientää neuvolaan, pitää viedä pissa sinne labraan kahdeksaksi ja sitten taas verenpaineita mittaamaan. eilen kävin viimeksi. illalla oli päänsärkyä ja näin pimeässä jotain ihme valojakin hetken aikaa mutta sitten kyllä lakkasivat. mistä siitä nyt tietää onko raskausmyrkytys tulossa vai ei. ei se päänsärkyään nyt mitenkään kovaa ollut, en edes panadolia ottanut. no.. kaipa ne neuvolassa tietää paremmin! toivotaan ainakin. en vaan jaksaisi juosta kättärillä turhaan kun mun mielestä ne aina kattookin siihen malliin että mitäs tänne tulit, takaisin kotiin...



no mutta viikonlopun alkuja kaikille, pidetään lippu korkealla, viikonloppuna syntyy varmaan taas paljon helmivauvoja! ilmoittelen sitten jos lähden sinne kättärille hengailemaan... =)



Omeli & Eppu 39viikkoa ja 4päivää

me tosiaan päästiin eilen jo kotiutumaan kahden vuorokauden ikäisen tytön kanssa... kävin kirjoittamass synnytys puolelle vähän tarinaa jos joku haluaa lukea.!!



jos joku muistaa kuinka tuskailen niitten supistusten kanssa etukäteen monena aikaisempana iltana ja pari tyhjääkin reissua käytiin synnärillä kipu lääkettä hakemassa.. niin lohdutuksena vain muillekki tuskailijoille, että kyllä ne auttoivat sitä synnytystä valtavan paljon!!

synnytys käynnistyi vesien menolla, ja siitä 4,5 tunnin päästä oli lapsi sylissä!

aika nopee oli touhu näin ensisynnyttäjällä!!



luiskelen vielä täällä taustalla näitä teidän tuskailuja, ja yritän olla hengessä mukana!!



miisa ja pikku-lilli 3vrk



ai niin, meidän neidillä on jo syntymästä asti hurjan pitkät ripset ja tumma tuuhea tukka... mistä lie saanu...;)

Ei taas tunnu yhtään mitään. Että ihan vaan kiusantekoa on olleet ne supistukset. Tänä aamuna ainoastaan selkä on aivan jumissa ja nilkkoja särkee. Eli eiköhän mene tämäkin " valittu" päivä vaan kotona löhötessä. Ehkäpä, jos perjantaiksi synnytystä yrittää tähdätä niin se on sitten se ensi perjantai 17. päivä. Sittenpä voisin ainakin sanoa että mulla on raskaudet kestäneet yhtä pitkään. Vaikka se siis onkin yli lasketun.

Mutta mä en kyllä millään enää jaksaisi sitä vähän yli kahta viikkoa. Kun tuo selkä reistaa taas ja paikkoja kolottaa. Liitoskivut on välillä kokonaan poissa, sitten iskee täydeltä laidalta. Yöllä kylkeä kääntäessä tuntuu että lantion seutu hajoaa, vähintään jalka irtoaa tai liitoksista repeän kahtia.

Periaatteessa henkisesti nautin edelleen raskaudesta, tykkään olla raskaana ja maha on ihana samoin vauvan liikeet masussa, mutta fyysisesti olen jo aika romuna. Ja se kyllä vaikuttaa siihen henkiseenkin puoleen. :(



hyvää pullaa tuli eilen, en olekaan pitkään aikaan leiponut.



Keksiskö joku mitään höpöhöpö galluppia tälle päivälle, jotain mikä ei liity lapsiin tai synnytykseen, saisi kaikki vähän edes ajatuksia siitä pois? Mulla on aina välillä jotain mielessä muttei just nyt.



t. Tuuliina 39+4

Tyttömme syntyi 1.2. aamulla ja raskausviikkoja oli 39+6 eli aikas loppuun meni. Painoa oli 3 580 g ja pituutta 50 cm.Nyt vauvalla ikää viikko ja syntymäpaino saavutettu uudelleen eli hyvin syö ja nukkuu. Voimia kaikille teille vielä raskaana oleville ....palkinto pian sylissänne :-)

Vielä lauantaina kirjoitin että yli paukkuu ja rutkasti, mutta toisin kävi!

Alkuyöstä mulla tuli tosi kova laukeamaton kipu vatsaan ja luulin sen olevan sappikohtaus. Puolitoista tuntia yritin kipua kestää, mutta soitettuani synnärille pyysivät tilaamaaan ambulanssin. Emme uskoneet tilanteen olevan vakava, vaan ajoimme Taysiin. Kun pääsin sisälle sairaalaan niin alkoi raju verinen vuoto ja paniikin omainen pelko vauvan kuolemasta. Istukka oli osittain irronnut ja salista siirryttiin leikkaukseen. Kaikki kävi niin äkkiä, että puolen tunnin päästä Hertta oli syntynyt hätäsektiolla, onneksi kunnossa! Hertta siis syntyi rv 39+4 5.2 klo 2.36, ollen 3310 g painava ja 48 cm pitkä. Hänellä on musta tukka ja on tietenkin maailman suloisin ihme. Heräämöstä löysin itseni oma paita päällä! Kiirettä piti.



Olen sanoinkuvaamattoman helpottunut, kiitollinen ja onnellinen siitä että olemme kunnossa. Vauva oli vuorokauden tarkkailussa, mutta pääsi sitten onneksi vierihoitoon. Vauva motivoi toipumaan aikas nopeasti ja jo kahdeksan tuntia leikkauksesta olin lastenosastolla häntä sylittämässä. Seuraavana päivänä hoidin hänet jo itse. Oli pakko päästä liikenteeseen heti, että sai vauvaa hoitaa. Nyt vasta alkaa ymmärtää mitä on tapahtunut ja tuntea väsymystä ja kipua. En ole ollenkaan pettynyt sektiosta, arvot on taas laitettu vähäksi aikaa kohdilleen. Henkilökunta Taysissa oli aivan uskomatonta ja en voi muuta kuin kiittää.



Kotiin pääsimme eilen, neljä päivää leikkauksesta. Maitoa tulee aivan hirveästi ja aloitin taas sitä luovuttamaan. Ilon itku virtaa maidon kanssa samaa tahtia.



Taysissa näkyi tuttuja...



Siunausta loppumetreille,



Noora ja Hertta 5 päivää

Onnea vaan , ihana lukea vauva uutisia heti aamusta.



Nooralla aikas hurja kokemus, onneksi kaikki hyvin ja molemmat selvisi varmaan pienellä säikähdyksellä. Voimia sinne :)



Mä taas tuskailin viime yön klo. 03.09 heräsin supistuksiin ja kamaliin alavatsa kipuihin ( oikealla ) taas -lekuri ne on kerran puhelimessa analysoinu umpilisäkekivuiksi juu en tiedä tai tiedä tuota. Tänään jos sama meno jatkuu on mun vuoro mennä näytille synnärille - empä ole vielä kertaakaan käyny. Syy varmaan se että meillä on just sellai palvelu että mitäs hel....ttiä tänne tulet ( kätilöt on aikas syvältä, sellaisia vanhankansan kätilöitä )

Mutta lääkettä pitää saada niin saa nukutuksi !!!!



GALLUPPIA : ( tää nyt on tälläi hömppä mut saa ajatukset pois synnytyksestä ) eli mitä teette työksenne kun ette ole äippälomalla ? Ja kuinka kauan olet nykyisen miehesi kanssa ollut ? Naimisissa vai menossa kenties ? Ja kuinka asutte ? Ketä teidän perheeseen kuuluu !?



Mä olen liikunnanalan yrittäjä. Mieheni kanssa olen ollut noin 4,5 vuotta ja kesällä tarkoitus mennä naimisiin elokuussa ( kaikki on jo varattu ) Ja pitäisi alkaa tottumaan uuteen sukunimeen. Asutaan tällä hetkellä vielä paritalossa ( talo myyty ) ja etsitään jotain sopivaa ratkaisua 4 hengelle. Tyttö 5 vuotta on entisestä liitosta . Eli onnellinen uusperhe !



Täsähän tätä ja nyt syömään, kamala nälkä....



minkki kera oskun 38+3

Nooralla aika hurja kokemus, onneksi kaikki kääntyi kuitenkin hyväksi! Paljon onnea kaikille vauvan saaneille perheille!!



toivottaa Mikaela jonon hänniltä, rv37+4

Vaikka 10.2 olisikin niiiiin kiva syntymäpäivä. =) No, seuraavaksi mä tähtään 13 pvään kun kun on se täysikuu. Sitten ei olekkaan kun pari päivään laskettuun eli 16 pvään.. Niin se aika vaan menee.



Kyllä vielä ensi viikon keskiviikkona suunnittelin lähteväni viimeisille " isoille" ostoksille kun on tilipäivä. Eli ostan varastot täyteen ruokaa, vaippoja, ja kaikkea muuta mahdollista. Ettei sitten tarvi lähteä heti kauppaan kun vauva syntyy. Meillä ei oikein tuo mies osaa noita kauppahommia hoitaa. Vaikka annat listan mukaan niin puolet unohtuu tai sitten niitä ei vaan ole löytynyt kaupasta. =) No ei se ihan noin avuton ole mutta ei kauheasti vaan tykkää kaupasta käynnistä.



GAlluppiin: Eli siis mä olen suurtalouskokki ammatiltani, työtä ei ole ollut sitten esikoisen saannin. Tai työsopimus edellisessä paikassa loppui samaan aikaan kun jäin esikosta ä-lomalle. Eli hmm. päälle 1,5 vuotta sitten. Silloin tällöin silti keikkaa olen tehnyt häissä yms juhlissa.. tarjoilua ja sen semmosta.

Miehen kanssa ollaan yhdessä oltu .. laitoit aika vaikean. Ekat pari vuotta meni sellaisessa on-off suhteessa missä kumpikaan ei tiennyt ollakko vai eikö olla. Oli välillä muita mutta aina vaan palattiin yhteen ja sitten viimein v. 2003 kesällä vaihdoin kirjat miehen luokse ja syksyllä aloinkin odottaa esikoista. Mutta kyllä tässä lähemmäs 6v. ollaan yhdessä jotain " säädetty" ja kesällä 2007 olis tarkoitus naimisiin mennä. Kihloihin mentiin 3.6.2005.



SUPISTUKSIA KAIKILLE JA SITÄRATAA.. JA KAMALASTI ONNEA PIKKUISEN SAANEILLE!



Mä odotan kauheasti uutisia sairaalalta että kumpi on miehen veljelle syntynyt... niillä on tänään sektio.

JÄNNÄÄ!

-sitruuna ja minttuvihtori 39+1-

Oma [tai siis pankin vielä pitkän aikaa] omakotitalo ostettiin kesällä -04, viikko esikoisen syntymän jälkeen. Onneksi tämä lapsi saa nyt syntyä " hieman rauhallisempaan" ympäristöön eikä muuttolaatikoiden keskelle.

Eli päätin synnytyspäiväkseni 6.2. ja poika syntyi aamulla 6.00.

4270g ja 51 cm, hattu 36.5cm. Synnytys oli nopea ja helppo. Laitan myöhemmin tarinaa.

Onnea hirmuisesti kaikille muillekin vauvansa saaneille ja hirveästi voimia loppumetrien taivaltajille.



Neppis ja Kuuraparta 4vrk

GALLUPPIA : ( tää nyt on tälläi hömppä mut saa ajatukset pois synnytyksestä ) eli mitä teette työksenne kun ette ole äippälomalla ? Ja kuinka kauan olet nykyisen miehesi kanssa ollut ? Naimisissa vai menossa kenties ? Ja kuinka asutte ? Ketä teidän perheeseen kuuluu !?



Koulutukseltani olen elektroniikka-asentaja sekä uimaopettaja. Olen vetänyt vauvauinteja pari kautta ja tuurannut uimakouluissa. Ennen äippälomalle jäämistä tein myyntityötä ja vakituinen työpaikka kyllä sillä saralla onkin. Tosin en tiedä palaanko sinne. Kaupallinen ala on kyllä alkanut kiinnostaa, mutta ehkä jotenkin eri muodossa kuitenkin. Äippäloman jälkeen ehkä opiskelen vielä (paikka on yliopistossa, mutta saattaa vaihtua ammattikorkeaan tai oppisopimukseenkin) tai katselen työmarkkinoita.



Miehen kanssa meillä tulee toukokuussa 5 vuotta täyteen, heinäkuussa 2 vuotta naimisissa eli häät oli 2004. Kihloihin mentiin 6kk seurustelun jälkeen, mutta häät sai sitten odottaa parempaa ajankohtaa (tosin, olihan tuolloin vielä alaikäinenkin :> ). Perheeseen kuuluu siis tuo aviomies, ja Riiko-poika 1v4kk.

Oma koti ostettiin viime kesänä, elokuussa muutettiin ja nyt viimein alkaa olla tavarat omilla paikoillaan :) Meillä on tällainen 79m2 luhtitalon alakerta, oikein sopivan kokoinen meille ja talon suurin piha. Olen aina asunut kerrostalossa, joten tuo läntti riittää toistaiseksi mun puutarhainnostuksen lievittämiseen. Kesällä olisi tarkoitus laittaa kuisti pihalle ja tehdä aidan pätkä yms. Ihanaa on talon toisessa päässä oleva leikkipuisto. Kolmas lapsi meillä on suunnitelmissa sitten kun on varaa vaihtaa omakotitaloon, eli kunhan nämä kaksi on isompia, olen kerennyt opiskella/olla töissä jne.

Eilen oli neuvolakäynti ja nyt on kyllä ihan paniikkiolo, kun th rupes epäilee et mul ois raskausmyrkytys. Oli pari plussaa proteiinia pissassa, verenpaineet normaaliin nähden aika koholla(120/80, norm. 110/50), tullu 1100g painoa lisää viikossa. Sit se kysyi onko mulla ollu päänsärkyä tai näköhäiriöitä. No olin just flunssassa, ni kyllähän se päätä särki, en siis tiedä kumpaan liittyi. Ja leijuvia tähtiä on näkynyt joulusta asti ainakin... Kohta pitää lähteä äippäpolin päivystykseen, toivottavasti ei kuitenkaan nyt oo sitä toksemiaa, kun sit voi joutuu jäämään sairaalaan sisälle lepäämään. Tai sit synnytys käynnistetään jos tilanne on jo niin vakava. Mitäköhän kokeita ne mahtaa siellä ottaa, tietääkö kukaan? Tutkitaanko vauvaakin?



h.h. 38+1

äippäpoli käynnistä. Mulla oli esikolta sama eli menin polille, katsoi ultralla , otti käyrää, mittas paineet ja pissanäyte uudestaan ( joka meni labraan ). Ja lepoon jos tilanne hyvä. Toki voi olla että käynnistävät -ihan riippuu tilanteesta. Mene hyvillä mielin , ovat ammattitaitoista porukkaa ja pääset ainakin seurantaa. tsemppiä !



Mä soitin vastaavasti meidän polille - voi olla nuijaa porukkaa siellä, sanoi että mee neuvolaan. Mie sanoin kyllä että se ei auta nyt tähän yms... eli kärvistellään vaan. Sanoihan se kätilö sitten että masu ei saa olla koko ajan kova ( niikui mulla on ) ja sanoi että jos niitä supistuksia nyt tulee niin tuu käymään saat unilääkkeen. Ja vielä että KIPU KUULUU RASKAUTEEN !!! Toki se kuuluu mut kohta tuun hulluksi ;) joo joo menee soffalle.....



minkki edelleen

Mä vastailen Tuuliinan galluppiin sit ekana



Mä olen koulutukseltani tradenomi ja työkseni vastaan 50hengen it-alan firman markkinoinnista ja viestinnästä -unelmatyöni, joskin jotta olisi aivan 100% unelmatyö niin firma saisi olla isompi ja isommalla markkinointibudjetilla varustettu niin meikä sais oikein toden teolla toteuttaa itseään :-)



Miehen kanssa tulee kesällä 3v täyteen. Ystävänpäivänä tulee 2vuotta kihlauksesta (oliskohan se vaaville hyvä päivä syntyä??) ja kesällä vietämme ensimmäistä hääpäivää. Ollaan oltu miehen kanssa kavereita jo pari vuotta ennen kuin suhteemme alkoi, joten sillai " ollaan tuttuja pidemmältä ajalta" -oltiin molemmat varattuja tahollamme, mutta kun kesällä 2003 molempien edellinen suhde päättyi niin siinä ei kauaa mennyt kun alettiin seurustella. Kemiat siis pelasivat :-)



Asumme erittäin keskiluokkaisesti Vantaalla: rivitalon pääty, koira ja farmariauto... ja nyt se kuva täydentyy sitten vauvalla! Vauva tuli ehkä hieman nopeammin kuin ajateltiin. Ehkäisy jätettiin 1kk ennen häitä veks ja ajateltiin, että varmaan sellainen 4-6kk ainakin menee tärppiin kun kerta pillereitä on tullut noin 10 vuotta popsittua. Ja pöh, saman tien tärppi ja nyt sitten vaavi saisikin tulla.



Mutta ei tänään -tänään päätimme heittää elämän risaiseksi ja lähteä miehen vuosibonuksien kunniaksi oikein hienosti syömään jonnekin Helsingin ravintoloista. Syöminen onkin nykyään lempiharrastukseni, joten vaavi saa nyt sitten luvan odottaa ainakin yhden päivän vielä :-)



rv 40+3

...ja siis en sitten huomannut, että gallup alkoi jo edellisellä sivulla ja ei ollutkaan Tuuliinan alulle panema. No, mut ehkä kaikki ymmärtää, että havainnointikyky on niin kovin rajoittunut tällä hetkellä.



Tiedättehän; voin typertyneenä tuijottaa jokapuolelle heiluvaa mahaani helposti vaikka tunnin. Se on niin ihmeellisen näköinen kun masukki möyryää ja maha heiluu siinä mukana. Ja tuona aikana en juuri kuule enkä näe mitään.



Ja vielä: ISOSTI ONNEA lapsensa saaneille. Perästä tullaan -toivottavasti tämän kuun aikana!

Jeps, tänään se oli YA- kontrolli ja vauva on edelleen tosi ylhäällä, alhaalla ei muutoksia ja koska kuopus on syntynyt sektiolla, maanantaiksi on varattu leikkaussali, joten minä näen oma muruni viimeistään maanantaina, kyllä nyt on jo helpottunut olo, kun ei tarvitse sen kauemmin enää odottaa. Luonnollisesti leikkaus pelotta, mutta ei voi mitään kun toivoa että kaikki menee hyvin





GALLUPPIA : ( tää nyt on tälläi hömppä mut saa ajatukset pois synnytyksestä ) eli mitä teette työksenne kun ette ole äippälomalla ? Ja kuinka kauan olet nykyisen miehesi kanssa ollut ? Naimisissa vai menossa kenties ? Ja kuinka asutte ? Ketä teidän perheeseen kuuluu !?







Lähihoitaja olen ja viimeiset kaksi vuotta tein lähihoitajan hommia. Mieheni kanssa ollaan oltu 10v. ja naimisissa 5v. Asutan pienkerrostalossa kolmiossa. Perheeseen kuuluu mies, tytöt 7½v ja 4v. sekä marsu Simo ja kääpiöhamsteri.





jeltsu&muru 9pvä yli

Kuten Austen jo totesikin, taidettiin hypätä hitaampaan junaan... Tosin mulla ny ei viä mitään kiirettä ookaan, laskettuki on vasta kuun lopulla. Olo on hyvä, välillä vähä supistelee, muttei kovin kipeesti. Liitokset on kyllä kipeet, mut niittenki kans selviää. Närästys on hieman helpottanu, ku vauveli on jo laskeutunu. Ois vaan kiva tietää, et onko alhaalla tapahtunu mitään edistystä, ku kolme viikkoo sitten oli kaula jo lyhentyny ja nyt on vasta enemmän ollu supistuksiaki. Mut ku kaikki on hyvin, ni ei taida kukaan enää tarkistaa paikkoja ennen ku sit synnytyksen lähestyessä..



Galluppiin... Mä oon koulutukseltani merkonomi (ja ylioppilas). Vakipaikka löytyy lääketukusta toimistohommista ja iltaisin opiskelen tradenomiksi. Miehen kans ollaan oltu yhdessä syyskuusta 2003 lähtien. Tavattiin samassa työpaikassa ja ku pääsin eroon edellisestä erittäin vaikeasta suhteesta, tämä mies oli valmiina tukemaan. Huolimatta saamistaan tappouhkauksista jaksoi seistä rinnallani. Se merkitsi minulle paljon. Kihloihin mentiin takkatulen ääressä Lapissa maaliskuussa 2004 ja naimisiin yhteisenä syntymäpäivänämme toukokuussa 2005. Pikkusta ei tarvinnu kauaa odotella, ilmoitti tulostaan vain pari viikkoa häiden jälkeen, kun yritys oli aloitettu maaliskuussa. Perheeseen kuuluu meidän lisäksi kissa. Asutaan omassa kerrostaloasunnossa, muutto omakotitaloon on edessä ehkä muutaman vuoden kuluttua. Siinä meidän perheestä... =)



Sain muuten ne maksa-arvotki eilen. Ihan normaalit olivat, joten kaikki ok.

Meillä on kaikki valmiina jo pikkuselle. Lakanat pesen viä vähä lähempänä, ettei suotta pölyty sängyssä. Ku sinne ne on kuitenki heti taas pedattava.. =)



Jos lähtis käymään kävellen kaupassa. Mies tosin oli huolissaan, etten sit osta enempää ku jaksan kantaa. Ehkä sitä jaksaa kantaa purkin maitoa ja mehua. Huomenna sit yhdessä isommille ostoksille.





Jansku & Möhkis 37+4

Meille syntyi prinsessa 7.2 klo. 02:18, rv 37+4. Mitat 3125g ja 48cm, musta tuuhea tukka ja tummat silmät, kaunis kuin mikä.

Synnytys oli todella nopea, mutta siitä pukkaa tarinaa heti kun jaksan ja ehdin. Kaikki meni kuitenkin enemmän kuin hyvin.



Kotiuduimme juuri ja alamme totutella vauva-arkeen. Olo on loistava ja onnellinen =)



Jaksamista kaikille joilla vaavi vielä masussa ja paljon onnea jakaantuneille!



Birdy ja Inkeri

Austenin suunnitelmiin... Oon kans päättäny et mä en aio mennä sinne Taysiin kovin pitkäks aikaa turhaan ootteleen. Matkaa ei oo ku reilut 5 kilometriä ja aion kyllä pysyä kotona niin pitkään ku mahdollista. En muutenkaan halua mitään neulamuotoisia kivunlievityksiä, jollei nyt ihan henki oo menossa. Mulla on neulakammo ja oon todennu, et pääsen paljon vähemmällä jännittämisellä, ku päätän, etten halua puudutuksia. Ei tarvi niistä erikseen stressata. Kestän kipua kyllä aika hyvin, kiitos ehkä tuon neulakammon... =) Tietty etukäteen ei voi tietää miten homma etenee, mut näin ainaki nyt on suunniteltu. Synnytys ei sinällään pelota tai jännitä, mut ne neulat...



Mut nyt sinne kauppaan.. =)

Oli pakko tulla lukemaan kuulumisianne ja katsomaan ketkä ovat nyyttinsä saaneet. Ja olihan niitä tullut; ONNEA Birdy, neppis, Noora ja Fiona ainakin ja kaikille muillekin. Tippa silmässä luin Nooran tarinaa, onneksi kaikki meni hyvin.



meidän pikkuneiti on osittautunut oikein rauhalliseksi ja tyytyväiseksi vauvaksi. Eilen oli painoa 4 kg, kun terkkari kävi. Eli pikkuhiljaa alkaa olla syntymäpaino saavutettu. Nyt tuntuu olevan ruokaa vailla.



Tsemppiä kaikille jotka vielä vaivojen ja ison massun kans kärvistelee, pian se maha on teiltäkin poissa ja sylissä ihana vauva.



matilda kera lapsosten